Suora

  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 5. osakilpailu, Hell RX
  • Urheiluruutu

Kommentti: Kalevan kisat olivat testi, jonka vain harva suomalainen kärkiyleisurheilija läpäisi – puheet ja teot eivät kohdanneet alkuunkaan

Kalevan kisojen tulostaso jätti kylmäksi, kirjoittaa Atte Husu.

yleisurheilu
Kristian Pulli liiteli SM-kultaa tuloksella 783. Pullin kesäkuussa hyppäämä Suomen ennätys on 827.
Kristian Pulli liiteli SM-kultaa tuloksella 783. Pullin kesäkuussa hyppäämä Suomen ennätys on 827.Tomi Hänninen

– Se ei mennyt maaliin sitten alkuunkaan.

Erään suomalaisen korkean profiilin yleisurheiluvaikuttajan kiteytys oli ytimekäs, kun allekirjoittanut tiedusteli hänen näkemystään vuoden 2020 Kalevan kisojen tulostasosta sunnuntai-iltana.

Tavallisesti keskustelu tuloksista on SM-kisojen yhteydessä toissijaista. Nyt siihen on kuitenkin aihetta, koska valtaosa suomalaisista kärkiurheilijoista paalutti jo varhaisessa vaiheessa medialle, että kuntopiikki on nimenomaan tähdätty Kalevan kisoihin.

Turun kisajärjestelyt ja sää hakivat vertaistaan ja suorastaan tyrkyttivät saumaa ennätyksiin, mutta lopulta 40 stadionlajista vain seitsemässä nähtiin kauden kärkitulos. Niistä kolme ei riittänyt Euroopan yleisurheiluliiton tälle vuodelle määrittämään EM-rajaan.

Turussa nähdyistä EM-mitat täyttävistä kärkituloksista seitsenottelu oli niin sanotusti pomminvarma jo ennen lajin alkua: yksittäisissä lajeissa ennätyksiään kesän mittaan tehnyt Maria Huntington ei ollut kisannut kokonaista ottelua vielä tänä kesänä.

Huntingtonin harteille kasailtiin jopa odotuksia, että hän rikkoisi Satu Ruotsalaisen 29 vuotta täyttävän Suomen ennätyksen 6 404. Siitä Huntington jäi kuitenkin rankasti, 330 pistettä.

Muista tuloskuntonsa ansiosta otsikoissa olleista urheilijoista kauden parhaastaan jäivät muun muassa moukarin tuore SE-nainen Krista Tervo (7,60 metriä), kolmiloikassa SE:tä hätyytellyt Kristiina Mäkelä (69 senttiä), pituuden SE-mies Kristian Pulli (44 senttiä) ja seiväshyppääjä Wilma Murto (28 senttiä). Pikajuoksuissa taso jäi odotettua vaatimattomammaksi, vaikka näissä lämpö- ja tuuliolot antoivat odottaa kansallisia huippuaikoja.

Miesten 200 metrillä voittoaika painui ihanneoloista huolimatta 21,15:een.
Miesten 200 metrillä voittoaika painui ihanneoloista huolimatta 21,15:een.Tomi Hänninen

Vammoja tai ei, tulokset eivät voineet olla vaikuttamatta SM-viikonlopun jälkeiseen pohdintaan, mitä kisoista jäi käteen. Toki ennakkoon mielenkiintoisimmista nimistä tasollaan kilpailivat esimerkiksi pika-aidoissa ensimmäisen Suomen mestaruutensa napannut Annimari Korte, 17-vuotiaana moukarikultaa uransa toiseksi parhaalla tuloksella voittanut Silja Kosonen, hänen lajikollegansa Aaron Kangas, 800 metriä soolona aikaan 2.03,45 juossut Sara Kuivisto ja keihäässä 82,20 heittänyt Lassi Etelätalo.

Erot kasvoivat suuriksi

Edellä mainitut mestarit hoitivat leiviskänsä kiitettävästi eli pystyivät pitämään tasonsa tai ylittämään sen kauden tärkeimmällä hetkellä.

Sille Korte ei voinut mitään, että hän oli ainoa 13 sekuntia alittanut pika-aituri. Tai Kosonen sille, että osan otsikoista varasti mitalien ulkopuolelle romahtanut Tervo. Tai Kuivisto sille, että hänen 8,7 sekunnin voittomarginaalinsa oli historian suurin 800 metrillä – entinen ennätys oli 6,4 sekuntia Seinäjoen Kalevan kisoista vuodelta 1946.

Vuoden 1989 jälkeen miesten keihään SM-mitali on puolestaan irronnut vain kerran, vuonna 2016, heikommalla tuloksella kuin Turussa nähty 77,22.

Useissa tapauksissa positiivissävytteistä tulosta seurasi mutta-huomio. Suomalaisten perinnelajeista miesten kuulassa voittotulos kirjattiin numeroin 18,30, joka oli toiseksi heikon sitten vuoden 1967. Heikommin meni vain vuonna 2011, jolloin Turku järjesti edelliset Kalevan kisansa.

Annimari Korte (vas.) saavutti ensimmäisen aikuisten SM-kultansa ajalla 12,79, joka jää hänen kauden parhaastaan vain kolme sadasosaa. Kortteen SE-aika on 12,72. Nooralotta Neziri (kesk.) ja Reetta Hurske (oik.) joutuivat tyytymään himmeämpiin mitaleihin päälle 13 sekunnin ajoilla.
Annimari Korte (vas.) saavutti ensimmäisen aikuisten SM-kultansa ajalla 12,79, joka jää hänen kauden parhaastaan vain kolme sadasosaa. Kortteen SE-aika on 12,72. Nooralotta Neziri (kesk.) ja Reetta Hurske (oik.) joutuivat tyytymään himmeämpiin mitaleihin päälle 13 sekunnin ajoilla.Tomi Hänninen

Kisojen rooli huomioitava

Tulostasoa tarkasteltaessa asiaa voi lähestyä myös leikkimielisestä kulmasta. Kun Turku 2001, Turku 2011 ja Turku 2020 kisasivat, mikä niistä voitti? Vähemmän mystisesti: mikä edellä mainituista Turun 2000-luvulla järjestämistä Kalevan kisoista saisi eniten pisteitä, jos lajien voittotuloksia vertaillaan keskenään ja paras tulos kuittaa vuodelleen pisteen?

Kyllä, ongelmallista on, ettei suora vertailu ota huomioon sääoloja tai taktiikkajuoksuja. Tässä tapauksessa voittaja on kuitenkin vuoden 2020 Kalevan kisat, joka vie nimiinsä 40 lajista peräti 17. Vuoden 2011 kisoille lajivoittoja kertyi 12 ja vuoden 2001 kekkereille 11 (tulosten vertailun löydät artikkelin lopussa).

Tulosta voi pitää jokseenkin hämmentävänä, sillä vuosi 2001 on ollut Suomen yleisurheilulle 2000-luvun paras mitä tulee kärkituloksista saataviin yhteispisteisiin Kansainvälisen yleisurheiluliiton pistetaulukossa, jota Yle Urheilu avasi viime viikolla.

Vuonna 2001 menestystä tuli paitsi pisteissä myös Edmontonin MM-kisoissa. Niistä Aki Parviainen sai keihäshopeaa ja Arsi Harju kuulapronssia. Heli Koivula oli kolmiloikkafinaalin viides ja Mikaela Ingberg kuudes keihässä.

Mainittakoon nyt vielä, että Edmontonissa kymmenenneksi sijoittuivat seitsenottelija Tiia Hautala, moukarimies Olli-Pekka Karjalainen ja kolmiloikkaaja Johan Meriluoto. Kiekkokarju Timo Tompuri oli 11:s ja Taina Kolkkala keihään 12:s. Tulosta tuli, kun sitä eniten odotettiin.

Vastaavaa onnistumisprosenttia ei ollut havaittavissa nyt Turun Kalevan kisoissa. Kunnon ulosmittaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa on testi, jonka moni kärkiurheilija reputti, vaikka valtaosa heistä matkasikin kotiin kulta kaulassa. Parhaassa kunnossa oleva suomalaisurheilija, esteissä ennätysvauhtia perjantain Timanttiliigassa pitänyt Topi Raitanen, loisti poissaolollaan karanteenimääräysten vuoksi.

Heli Koivula oli kuudes kolmiloikan MM-finaalissa Edmontonissa 2001.
Heli Koivula oli kuudes kolmiloikan MM-finaalissa Edmontonissa 2001.Stu Forster / Getty Images

Mainituista Edmontonin MM-sijoituksista jokainen on nykytilanteessa suomalaiselle yleisurheilijalle kiven alla. Viime lokakuussa Dohan MM-kisoissa ainoat karsinnan selvittäneet suomalaiset olivat Kristiina Mäkelä (12:s) ja keihäspommin neljännellä sijallaan jysäyttänyt Lassi Etelätalo.

Se, että nyt nähdyt Turun kisat pesivät lajivoitoissa vuoden 2001 SM-karkelot selvästi, alleviivaa Suomen yleisurheilussa jo pitkään käynnissä ollutta murrosta. Kun kansainvälistä huipputulosta tekevien miesten määrä on kadonnut lähes olemattomiin, naisissa taso on kohentunut useassa lajissa mutta absoluuttisen kärjen tuntumaan yltävät ovat yhä harvassa.

Esimerkiksi vuonna 2001 Johanna Manninen juoksi molemmilla pikamatkoilla ja Tommi Hartonen 200 metrillä kovempaa kuin tuoreet mestarit siitäkin huolimatta, että vuonna 2001 pikamatkoilla oli tarjolla myötäisen sijaan yli kaksi metriä sekunnissa puhaltanut vastatuuli.

Valmennusjohtajapeli jäi auki

Tulevaisuuden toivoiksi voi huoletta tituleerata viikonloppuna Turun helteessä nuorten SE-lukemia tehtailleen seitsenottelijan, vuonna 2003 syntyneen Saga Vannisen. Sama pätee vuoden 2002 ikäluokkaa edustavaan Silja Kososeen.

Molempien nimet löytyvät varmuudella SUL:n valmennusjohtajan papereista punakynällä ympyröityinä. Kalevan kisojen aikana ei saatu vielä vastausta kysymykseen, kuka perii valmennusjohtajan pestin lokakuussa sivuun siirtyvältä Kari Niemi-Nikkolalta, vaikka pestispekulaatioissa mukana oleva Tommi Evilä pika-aikataulua väläytteli.

Mikäli valinta kohdistuisi Evilään, ratkaisu – toisin kuin SM-kisojen tulostaso – ei jäisi luokkaan hajuton ja mauton.

Lue lisää:

Tero Pitkämäki pelastamaan suossa rypevää suomalaista keihäänheittoa? Myöntää Yle Urheilulle harkitsevansa lähtöä kisaan lajivalmentajan pestistä – "Kyllä kiinnostaa"

Teemu Wirkkala haluaa Tero Pitkämäen keihään lajivalmentajaksi – "Tero toisi uskottavuutta"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat