Suora

  • Rallin MM, Turkki, EK 10
  • Rallin MM, Turkki, Power Stage live
  • Superpesiksen finaalit
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Turkki, kisakooste
  • "Olen 32 mutta tunnen itseni 75-vuotiaaksi": Vapaaottelija Glenn Sparv tappelee kunnes menee rikki
  • Urheiluruutu

Kilpailu suomalaisen huippu-urheilun ykköspestistä on alkanut – nimekkäät urheiluvaikuttajat kiinnostuneita Olympiakomitean puheenjohtajan paikasta

Moni suomalainen urheilupomo kertoi Yle Urheilulle kiinnostuksestaan Olympiakomitean puheenjohtajan pestiin. Uusi puheenjohtaja valitaan marraskuussa.

Urheilupolitiikka
Timo Ritakallio ja Susanna Rahkamo
Timo Ritakallio (vas.) jättää Suomen olympiakomitean puheenjohtajuuden loppuvuodesta. Susanna Rahkamo on kiinnostunut hyppäämään Ritakallion paikalle.Lehtikuva

Neljä vuotta sitten tehtävään valittu OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio jättää suomalaisen urheilun ykköspestin vain yhden kauden jälkeen. Uusi hallitus ja puheenjohtaja seuraavalle nelivuotiskaudelle valitaan olympiakomitean syyskokouksessa 21. marraskuuta.

Puheenjohtajapeli on jo käynnistynyt kulisseissa. Ritakallio ilmoitti väistymisestään kesäkuussa. Mahdolliset ehdokkaat ovat ehtineet kartoittaa asemiaan puheenjohtajakisassa pari kuukautta. Yle Urheilu soitti läpi toistakymmentä suomalaista urheiluvaikuttajaa. Olympiakomitean varapuheenjohtaja Susanna Rahkamo on ainoa, joka myöntää kiinnostuksensa puheenjohtajuuteen ilman reunaehtoja.

Purjehduksen moninkertainen arvokisamitalisti, kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoo tehtävän kiehtovan, mikäli hänelle löytyy tehtävään tukea – paitsi valitsijoilta myös perheeltään. Urheilun eri johtopaikkoja pitkään kiertänyt Tapio Korjus, kansainvälisessä koripalloliitossa vaikuttava Antti Zitting ja liike-elämässä menestynyt ampumaurheiluliiton ex-puheenjohtaja ja olympiakomitean hallituksessa istunut Pia Julin sanovat harkitsevansa asiaa, mikäli heitä siihen kysytään.

Urheilun kulissipelin konkareista Antti Pihlakoski ei halua kommentoida kiinnostustaan. Vuosikymmeniä urheilukabineteissa viihtynyt kokoomuspoliitikko Ilkka Kanerva kertoo saaneensa asiasta paljon kyselyitä, mutta ei ole tehnyt vielä päätöstä suuntaan tai toiseen.

Puheenjohtajuudesta sanovat kieltäytyvänsä muun muassa kansainvälisessä olympiakomiteassa vaikuttavat Sari Essayah ja Emma Terho sekä Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani. Jää nähtäväksi, muuttuuko mieli, mikäli vahvaa kannatusta tehtävään ilmenisi.

Yritysmaailman huippunimistä esimerkiksi Mika Anttonen ei halunnut kommentoida olympiakomitean tilannetta Yle Urheilulle. Energiakonserni ST1:n pääomistaja on tukenut suomalaista urheilua miljoonilla euroilla.

Puheenjohtajaehdokasta ja uutta hallitusta kartoittaa olympiakomitean hallituksen valitsema, jäsenjärjestöjen kevätkokouksessa hyväksymä ehdollepanotoimikunta. Konklaavia johtaa olympiakomitean toisen varapuheenjohtajan paikalta väistyvä Jukka Rauhala apunaan Tuija Brax, Kalervo Kummola, Riikka Taivassalo ja hallituksesta niin ikään väistyvä Olli-Pekka Karjalainen.

Painiliiton puheenjohtaja Jukka Rauhala
Vuoden 1984 painin olympiapronssimitalisti, olympiakomitean 2. varapuheenjohtaja Rauhala vetää ehdollepanotoimikuntaa.Lehtikuva

Ehdollepanotoimikunta ei vielä kerro, millä kriteereillä uusi puheenjohtaja valitaan. Olympiakomitean jäsenjärjestöille eli lajiliitoille on lähetetty kysely heidän toiveistaan hallituksen kokoonpanolle. Toimikunta kokoontuu syyskuun alussa.

– Sen jälkeen asia lähtee varsinaisesti liikkeelle. Silloin selkiytetään kriteeristöön ja päätöksentekoon liittyviä asioita. Toistaiseksi en halua linjata mitään, jotta ehdimme käsitellä asiaa rauhassa, Jukka Rauhala sanoo.

Kyseessä on vaikutusvaltainen paikka urheilussa. Puheenjohtajapelissä häärää myös lukuisia taustavaikuttajia, joista jokainen ajaa itselleen tai intressiryhmälleen sopivinta ehdokasta.

Millaisen pomon urheiluliike haluaa?

Neljä vuotta sitten ilman vastaehdokkaita puheenjohtajaksi valittu Timo Ritakallio oli yllätysvalinta, mutta hänen nousunsa olympiakomitean johtoon noudatti vallitsevaa trendiä. Talouden asiantuntijoita on haluttu urheilun johtopaikoille myös lajiliitoissa. Ritakallio oli ilmentymä korkean profiilin talouden osaajasta, jonka ajateltiin tuovan hyviä suhteita ja rahaa olympiakomiteaan.

Eri aikakaudet ovat heijastuneet vahvasti olympiakomitean puheenjohtajavalintoihin. Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professorin Hannu Itkosen mukaan valinnat voi jakaa neljään eri vaiheeseen. Vuonna 1907 perustetun olympiakomitean ensimmäiset puheenjohtajat liittyivät itsenäistymiskamppailuun, jossa urheiluliike oli vahvasti mukana. Puheenjohtajilla oli hyvin merkittävä asema valtakunnan politiikassa, ja he nivoivat urheilua osaksi kansakunnan rakennustyötä.

1940-luvun jälkeen olympiakomitea oli osa sotienjälkeistä ryhtiliikettä. Korkea-arvoiset sotilashenkilöt nousivat puheenjohtajiksi. Johdossa nähtiin niin everstiä kuin kenraalimajuria.

Kolmannessa vaiheessa olympiakomiteassa alkoi 1960-luvulla urheilujohtajien aika. Puheenjohtajat Jukka Uunilasta Tapani Ilkkaan tulivat urheilun sisäpiiristä, joita auttoi valtaan esimerkiksi yleisurheilun asema valtalajina.

Jukka Uunila (vas.) ja Roger Talermo (oik.) ovat olympiakomitean entisiä puheenjohtajia. Keskellä jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola.
Jukka Uunila (vas.) ja Roger Talermo (oik.) ovat olympiakomitean entisiä puheenjohtajia. Keskellä jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola. Lehtikuva

2000-luvulla oli sidosryhmäjohtajien vuoro. Urheiluvälinevalmistaja Amerin toimitusjohtaja Roger Talermo, Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen ja Timo Ritakallio olivat hyvin verkottuneita uuden sukupolven johtajia. Kaikilla oli myös taustaa urheiluliikkeessä.

Professori Itkonen näkee, että nyt on uuden aikakauden vuoro. Hän ennakoi, että haussa ei ole enää yritysmaailmassa vahvan johtajakoulutuksen hankkinut henkilö.

– Nyt tarvittaisiin johtajaa, joka tuntee suomalaisen urheilun ja liikunnan juuriaan myöten kansalaistoimintaan saakka. Hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä se on, Itkonen sanoo.

Uusi puheenjohtaja olisi Itkosen näkemyksen mukaan edelleen hyvin verkottunut liike-elämän suuntaan sekä ymmärtäisi taloutta ja mediaa. Itkonen kuitenkin kyseenalaistaa ajatuksen, että puheenjohtajan pitäisi osata aivan kaikkea.

– Välillä on näyttänyt siltä, että odotetaan messiasta, joka hallitsee koko kenttää. Onko tehtävä liian laaja? Nyt kaivattaisiin entistä vahvemmin johtamisen johtaja. Kaikki merkit viittaavat siihen että urheilun ja liikunnan kaikkia toimintoja on räätälöitävä ja luotava uusia verkostoja. Tärkeää olisi lähteä pohtimaan olympiakomitean tulevaisuutta, Itkonen sanoo.

Uusi puheenjohtaja vaikeaan tilanteeseen

Korkean profiilin yrityspomosta Ritakalliosta ei tullut urheiluväen toivomaa messiasta. Hän jäi puheenjohtajana monelle hieman etäiseksi, eikä esitellyt suuria linjauksia urheilun ja liikunnan tulevaisuudesta. Ritakallio hyppäsi puheenjohtajaksi valtavan rakenneuudistuksen kokeneeseen olympiakomiteaan. Liikuntajärjestö Valo runnottiin vuonna 2016 saman katon alle huippu-urheilun kanssa.

Avustusrahojen takaisinperinnästä kärsinyt talous on olympiakomiteassa edelleen haastavalla tolalla. Roolistaan olympiarahaston perustamisessa Ritakallio on saanut kehuja, mutta olympiakomitean kuluvan vuoden reilun kymmenen miljoonan euron budjetista lähes seitsemän miljoonaa tulee edelleen avustuksina valtion kassasta. Yhdistyksen oma varainhankinta on noussut neljässä vuodessa puolestatoista miljoonasta noin 2,7 miljoonaan euroon.

Timo Ritakallio.
Timo Ritakallio toimi työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana ennen siirtymistään OP-ryhmän pääjohtajaksi.Jarno Kuusinen / AOP

Myös seuraava puheenjohtaja joutuu valtavien haasteiden keskelle. Koronavirus ravistelee urheilua vielä pitkään, eikä ensi kesäksi siirtyneiden Tokion kesäolympialaisten ja vain puolentoista vuoden päässä häämöttävien Pekingin talviolympialaisten järjestämisestä ole minkäänlaista varmuutta. Virus on ajanut useat olympiakomitean jäsenet eli lajiliitot pahaan taloudelliseen ahdinkoon. Myös veikkausvoittovaroihin on tullut arviolta 300 miljoonan euron lovi. Se uhkaa vaikuttaa suoraan olympiakomitean ja koko urheiluliikkeen valtionrahoitukseen.

Moni toivoo urheilulle ja liikunnalle näkyvää johtajaa, joka pystyisi paneutumaan syvällisesti laajoihin kysymyksiin. Raskaan sarjan yrityspomoille yhtälö on vaikea, sillä urheilujohtamiseen käytettävä aika on väistämättä rajallinen.

Olympiakomiteaa ei ole koskaan johtanut nainen. Sukupuoli ei kisaa ratkaise, mutta mahdollisten ehdokkaiden joukossa on lukuisia päteviä naisjohtajia.

Yle Urheilu esittelee suomalaisia urheiluvaikuttajia, jotka voisivat olla vahvoilla olympiakomitean puheenjohtajakisassa.

Susanna Rahkamo

Susanna Rahkamo
Susanna RahkamoTomi Hänninen

Jäätanssin moninkertainen arvokisamitalisti Susanna Rahkamo on tehnyt pitkän uran urheiluvaikuttajana. Taitoluisteluliittoa kymmenen vuotta 2000-luvun alussa johtanut Rahkamo on istunut olympiakomitean hallituksessa jo vuodesta 2008 lähtien, edelliset kahdeksan vuotta varapuheenjohtajana. Tekniikan tohtori toimii siviilityössään johtamisen konsulttina.

Rahkamolla on hyvät suhteet ehdollepanotoimikuntaan. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyötä ryhmän puheenjohtajan Jukka Rauhalan kanssa olympiakomitean hallituksessa. Rahkamo kertoo suoraan Yle Urheilulle, että on kiinnostunut olympiakomitean puheenjohtajuudesta.

– Kyllä minä olen. Pohdin sitä pitkään Ritakallion päätöksen jälkeen. Olen tehnyt paljon liikunnan ja urheilun ympärillä, koska se oikeasti innostaa minua, Rahkamo sanoo.

Rahkamon suora vastaus on Yle Urheilun haastattelemien urheiluvaikuttajien joukossa harvinainen. Moni haistelee tarkasti omia mahdollisuuksiaan, ennen kuin myöntää suoraan lähtevänsä puheenjohtajakisaan. Ritakallio valittiin neljä vuotta sitten ilman vastaehdokkaita. Rahkamo sanoo liputtavansa avoimen keskustelun ja monen ehdokkaan kisan puolesta.

Vuoden 1995 Euroopan mestari pitää seuraavan nelivuotiskauden tärkeimpänä asiana yhteistyön parantamista kuntien, ministeriöiden, lajiliittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Rahkamo haluaa edistää keskustelua ja selkeyttää rooleja.

– Talous tulee olemaan iso kysymys, mutta meidän pitää lähteä miettimään miten tästä mennään eteenpäin. Senkin takia yhteistyö on niin tärkeää. Me emme kukaan yksin pysty sitä ratkaisemaan, Rahkamo toteaa.

Sari Multala

Sari Multala vuonna 2014 Suomen Urheilugaalassa
Sari MultalaAOP

Kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari, MM- ja EM-kisoissa 14 arvokisamitalia kahminut Sari Multala on urheilu-uransa jälkeen menestynyt politiikassa. Kokoomuksen kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on mukana myös urheilun sisäpiirissä. Multala on olympiakomitean hallituksen ja huippu-urheilun ohjausryhmän sekä valtion liikuntaneuvoston jäsen.

Multala ei sano suoraan lähtevänsä olympiakomitean puheenjohtajakisaan, mutta myöntää sen kiinnostavan häntä. Multala aloittaa vastauksensa kiinnostukseen puheenjohtajuudesta viittaamalla useisiin luottamustoimiinsa urheilukabineteissa.

– Tulen aina tekemään töitä sen eteen, että liikunnan ja urheilun menestyksen edellytykset olisivat jatkossakin olemassa. Millä foorumeilla se tapahtuu, ei ole tässä kohdin minun päätettävissäni. Minulla on aikaa ja paloa siihen, että voisin jatkaa sitä työtä jos vain perhetilanne sen mahdollistaa. Se keskustelu on perheen kanssa edessä, jos muilta näyttäisi olevan siihen toivetta, Multala muotoilee.

Urheilu-uran päättymisestä on alle kymmenen vuotta, ja se kuuluu Multalan puheessa. Entinen purjehtija puhuu urheilumenestyksen tärkeydestä kansan yhdistäjänä ja innostajana. Hän korostaa myös seurojen merkitystä mahdollisuuksien tarjoajana ja kansan liikuttajana. Lähivuosien tärkein kysymys on Multalan mielestä urheilun ja liikunnan rahoitus, erityisesti nyt vaikeassa tilanteessa.

– Olen katsonut tilannetta urheilijan, valmentajan, valmennusjohtajan ja päättäjän näkökulmasta. Kyse on myös merkittävästä kansanterveyskysymyksestä, Multala sanoo.

Tapio Korjus

Tapio Korjus
Tapio KorjusYle Keski-Suomi

Tapio Korjus pelasti Suomen olympiajoukkueen Soulissa 1988 keihäänheiton kultamitalillaan. Kilpaura päättyi vuotta myöhemmin, mutta Korjus on ollut voittonsa jälkeen läpi vuosikymmenten näkyvissä rooleissa urheilussa. Tehtäviä on ollut valtion liikuntaneuvoston kahdeksanvuotisesta puheenjohtajuudesta huippu-urheilun muutosryhmään. Tällä hetkellä Korjus on Kuortaneen urheiluopiston rehtori ja valmennuskeskuksen johtaja.

Multalan tapaan Korjus pyörittelee olympiakomitean puheenjohtajuuden olevan merkittävä ja kiinnostava tehtävä. Hän ei suoraan sano lähtevänsä ehdokkaaksi, mutta ei sitä kielläkään.

– Totta kai olen kiinnostunut tämän toimialan kehittämisestä. Se on eri asia, että onko minun tehtävä toimia olympiakomitean hallituksen tai puheenjohtajan roolin kautta. Minun kanssani ei ole kukaan käynyt mitään virallisia keskusteluja. Epävirallista keskustelua toimialan sisällä käydään, Korjus alustaa.

– Jos tällainen kysymys tulee jotakin virallista reittiä niin otan ilman muuta tosissani sen kysymyksen ja harkitsen vakavasti siihen työhön mukaan lähtöä. Tässä vaiheessa en halua enkä voikaan pohdiskella puheenjohtajuutta.

Edellisillä hallituskausilla olympiakomiteassa on kehitetty uutta strategiaa liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseksi vuosille 2021-2024. Tämä strategia on juuri valmistumassa. Korjuksen mukaan uusi strategia on pohja kaikelle työlle ja se antaa selvät askelmerkit seuraaville vuosille.

– Olen päätynyt sellaiseen näkemykseen, että itse asiassa seuraavat neljä vuotta tarvittaisiin koko hallitus sellaiseksi, joka koostuu hyvin pitkälle tämän alan ammattilaisista. Henkilöistä, joille liikunnan ja huippu-urheilun koko kenttä on hyvin tuttu, joilla on kokemusta ja joilla on mahdollisuus panna itsensä likoon myös ajankäytön kannalta. En osaa sanoa, olisiko pitänyt olla jo aikaisemmin, Korjus toteaa.

Antti Zitting

Antti Zitting
Antti ZittingJarno Kuusinen / All Over Press

Koripallon entisellä maajoukkuejätillä on raskaan sarjan kansainvälinen luottamuspesti. Zitting nimettiin vuosi sitten ensimmäisenä suomalaisena Kansainvälisen koripalloliiton hallitukseen. Euroopan koripalloliiton hallituksessa Zitting on vaikuttanut jo kuusi vuotta, tällä hetkellä hallituksen valitsemana asiantuntijajäsenenä.

Kansainvälisissä luottamuspesteissä on oltu kiinnostuneita Zittingin kokemuksesta Suomen koripalloliiton puheenjohtajana Susijengi-ilmiön kasvun aikana. Liitto sai Zittingin puheenjohtaja-aikana taloutensa kuntoon ja järjesti muun muassa EM-kisojen alkulohkon Helsingissä. Korismaajoukkueesta tuli 2010-luvulla arvokisojen vakiokävijä. Teräsyhtiö Sacotec Oy:n menestyksestä yrittäjäneuvoksen arvonimellä palkittu Zitting mahdollisti Susijengin kalliin villin kortin koripallon MM-kisoihin liitolle myöntämällään lainalla.

Olympiakomitean hallituksessa istuvan Zittingin mukaan aloite puheenjohtajakisaan pitää lähteä siitä, millaista johtajaa olympiakomiteaan haetaan. Hän sanoo, ettei itse koe olevansa mukana kisassa.

– Ei minun nimeni sillä tavalla ole ollut esillä. Oman aikansahan se vaatii ja jos nimi tulee esille, sitten sitä harkitaan, Zitting sanoo.

Liikunnan kattojärjestö Valo yhdistettiin olympiakomiteaan neljä vuotta sitten. Zitting toivoo, että uusi hallitus nostaisi pöydälle kysymyksen liikunnan ja huippu-urheilun liiton toimivuudesta.

– Pitäisi avata se, onko tässä onnistuttu. Kommenttini on subjektiivinen, mutta en ole aivan varma, onko liikkeen lisäämisen ja olympiakomitean brändi kirkas. Jos se ei ole kirkas, mitä sille pitäisi tehdä? Zitting kysyy.

Antti Pihlakoski

Antti Pihlakoski
Antti PihlakoskiGetty Images

Antti Pihlakoski on tuttu nimi Suomen Olympiakomitean puheenjohtajapelissä. Pihlakoski harkitsi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ehdokkuutta Roger Talermoa vastaan. Yleisurheilumies asettui lopulta varapuheenjohtajaehdokkaaksi ja sai myös paikan.

Pihlakoski oli pitkään Suomen yleisurheiluliiton puheenjohtaja. Nykyisin Pihlakoski vaikuttaa sekä kansainvälisen että Euroopan yleisurheiluliiton hallituksissa. Pihlakoskella on viestijuoksusta SM-pronssia ja hallikisoista pari 800 metrin henkilökohtaista mitalia. Pihlakosken 800 metrin ennätyksellä 1.50,30 olisi otettu Turussa tämän vuoden Kalevan kisoissa hopeaa.

Pihlakoski vastasi Yle Urheilulle, että ei halua kommentoida puheenjohtajavalintaa tässä vaiheessa.

Puheenjohtajapeli on auki

Pihlakosken tapaan myös Ilkka Kanerva on olympiakomitean entinen varapuheenjohtaja ja vaikuttanut myös Kansainvälisessä yleisurheiluliitossa. Kokoomuspoliitikko toivoo syksyltä avointa julkista keskustelua urheilun tulevaisuuden kysymyksistä. Myös hän haluaisi tarkastella, onnistuiko liikunnan ja urheilun yhdistäminen saman katon alle. Kanerva kertoo saaneensa kyselyjä kiinnostuksestaan puheenjohtajaksi.

– Onhan sitä kieltämättä kysytty eri suunnista. Kaikki tietysti tietää, että [minulla] syvä tuntemus urheilusta ja urheilukulttuurista on. Mutta minun ei ole tarvinnut vielä mihinkään suuntaan vastata asiassa, Kanerva sanoo.

Kolmas yleisurheiluvaikuttaja, Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani tyrmää suoraan puheenjohtajuuden. Hän perustelee kantaansa vaativalla työllään henkilöstöpalvelualan suuryritys Adeccon Suomen toimitusjohtajana sekä perhetilanteellaan. Lisäksi Itani uskoo, että hänen näkemyksensä ovat liian kuohuttavia.

– Urheilujärjestöjen pitää puhutella meidän rajallisen urheilukuplan ulkopuolista yleisöä uskottavammin. Minusta on esimerkiksi aivan käsittämätöntä, että kansainvälinen olympiakomitea rajoittaa urheilijoiden sananvapautta. Myös kyseenalaiset kisajärjestäjävalinnat jatkuvat vuodesta toiseen, ihmettelee Itani ja lisää tärkeiden asioiden listalleen urheilijoiden sosiaaliturvan, Veikkauksen asemasta keskustelun sekä erilaisista taustoista tulevien määrän lisäämisen päätöksentekijöissä.

Sari Essayah
Sari EssayahMikko Ahmajärvi / Yle

Itanin tapaan kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kilpakävelyn MM- ja EM-voittaja Sari Essayah kieltää kiinnostuksensa. Essayah on saanut kansainvälisessä olympiakomiteassa merkittäviä luottamustoimia. KOK:n suomalaisjäsen nimettiin viime vuoden lopulla myös Milano-Cortinan 2026 talvikisojen koordinaatiokomission puheenjohtajaksi.

Essayah edustaa KOK:ta Suomen olympiakomiteassa, joten hän ei ole käytettävissä puheenjohtajaksi intressiristiriidan takia.

– En ole kiinnostunut Suomen olympiakomitean puheenjohtajuudesta. Kansainvälisen olympiakomitean pesti kestää siihen asti, kun täytän 70 vuotta, joten luulen, että siinä vaiheessa kiikkutuoli on enemmän kuin tarpeen, Essayah naurahtaa.

Jo 16-vuotiaana naisten jääkiekkomaajoukkueessa pronssia Naganon olympiakisoissa voittanut Emma Terho vaikuttaa kansainvälisessä olympialiikkeessä. Ensimmäisenä naisena jääkiekkoliiton hallitukseen noussut Terho valittiin vuonna 2018 Kansainvälisen olympiakomitean urheilijavaliokunnan jäseneksi. Terho haluaa keskittyä kansainvälisiin tehtäviinsä.

– On Suomen edun mukaista, että saan hoidettua ne mahdollisimman hyvin. Tärkeintä on, että on hyvä ja toimiva yhteys tulevaan puheenjohtajaan, Terho kertoo.

Emma Terho
Emma TerhoAOP

Urheilupomojen takana on myös useita mahdollisia ehdokkaita painitaustaisesta Tuomo Karilasta palloliittotaustaiseen Arvoliiton toimitusjohtajaan Kimmo J. Lipposeen. Yle Urheilun tavoittama Karila kielsi olevansa kiinnostunut puheenjohtajuudesta.

Joukkuelajit eivät ole olleet kovassa huudossa olympiakomitean puheenjohtajapelissä. Esimerkiksi Palloliitossa suurta uudistusta johtanut pankkiiri Ari Lahti voisi sopia profiililtaan olympiakomitean uudeksi johtohahmoksi, mutta hän on hyvin sitoutunut jalkapalloon. Hänet valittiin hiljattain uudelle puheenjohtajakaudelle, ja miesten ensimmäiset EM-kisat odottavat ensi kesänä.

Vahvasti liike-elämä- ja urheilutaustainen Pia Julin ei tyrmää ehdokkuutta. Kaksoistrapin maailmanmestari, ampumaurheiluliiton ex-puheenjohtaja on toiminut johtotehtävissä useissa yrityksissä johtajana. Hän on myös kuulunut Suomen olympiakomitean hallitukseen 12 vuotta ja toimi nelivuotiskauden varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on paralympiakomitean hallituksessa.

– Enpä ole asiaa juurikaan ajatellut, eikä se ole millään tavalla missään noussut esille. Jos tulee jossakin ajankohtaiseksi niin mietitään sitten siinä vaiheessa. Tässä vaiheessa ei ole ollut mitenkään tapetilla, Julin kertoo.

Yritysmaailman urheiluhenkisistä johtajista kiinnostaviin nimiin kuuluu miljardööri Mika Anttonen. Anttonen asettui ehdolle jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2014, mutta hävisi äänestyksen Kalervo Kummolalle yhdellä äänellä.Anttonen on ollut jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen. Lisäksi energia-alan jättiläinen on Vierumäen urheiluopiston pääomistaja. Vierumäki Country Club ajautui kesällä konkurssiin. Anttonen aikoo pitää urheilutoiminnan pystyssä sijoittamalla lisää rahojaan.

Ilkka Herlin ja Mika Anttonen
Ilkka Herlin ja Mika AnttonenMarkku Pitkänen / Yle

Anttonen ei halunnut kommentoida Suomen olympiakomitean tulevia suuntaviivoja tai mahdollista puheenjohtajaehdokkuuttaan, koska ei ole mielestään riittävästi perehtynyt tilanteeseen. Toinen poiminta yritysjohtajista on Nokian toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Elinkeinoelämässä suurta arvostusta nauttiva Lundmark on Urheiluliiton hallituksen jäsen ja pitkäaikainen urheilun ystävä.

Poliitikoissa on paljon urheiluihmisiä. Valtion liikuntaneuvoston 2010-luvun puheenjohtajina ovat vaikuttaneet muun muassa vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja kokoomuslainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Vapaavuori ei halunnut kommentoida olympiakomitean tilannetta Yle Urheilulle. Poliitikon valinnasta olympiakomitean johtoon on kuitenkin vuosikymmeniä.

Myös ehdollepanotoimikuntaa vetävä Jukka Rauhala on nostettu esiin puheenjohtajaspekultaatioissa. Rauhala itse sanoo kuitenkin tehneensä valintansa ja haluavansa antaa tilaa muille. Hänen mukaansa hyviä ehdokkaita puheenjohtajaksi on yllin kyllin.

Rauhala kokoontuu joukkoineen virallisesti syyskuun alussa. Ehdollepanotoimikunta alkaa piirtää luonnosta siitä, millainen on Suomen olympiakomitean historian kuudestoista puheenjohtaja.

Lue myös:

Timo Ritakallio ei jatka Olympiakomitean puheenjohtajana – "Tässä ei ole mitään ihmeellistä eikä dramatiikkaa"

"Varat ovat dramaattisesti pienenemässä" – olympiakomitean Timo Ritakallion mukaan suomalainen urheilu joutuu painimaan merkittävän rahaongelman kanssa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat