1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. yleisurheilu

JKU:n tavoitteena pysyä johtavana yleisurheiluseurana – toiminnanjohtaja Koistinen: "Se ei tarkoita pelkästään sitä, että saadaan eniten mitaleita"

Jyväskylän Kenttäurheilijat on noussut Suomen menestyksekkäimmäksi yleisurheiluseuraksi.

Anniina Kortetmaa kiihdytti muilta karkuun Turun Kalevan kisojen 200 metrin juoksussa. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Jyväskylän Kenttäurheilijat on noussut kuluneen vuosikymmenen aikana maan parhaaksi yleisurheiluseuraksi. Viime viikonlopun Kalevan Kisoista JKU rouhi kolme kultaa ja yhteensä kymmenen mitalia ollen kisojen menestynein seura.

Nousu nykyiseen asemaan on pitkäjänteisen työn tulosta.

– Taustalla on hyvin voiva seura, joka pystyy satsaamaan huippu-urheiluun. Siellä on oikeita ihmisiä oikeilla paikoilla, siellä on ammattilaisia. Olemme satsanneet valmentajiin aika paljon, heidän koulutukseen ja JKU:n omaan valmennusjärjestelmään. Sitä kautta se on alkanut poikimaan vuosi vuodelta yhä parempaa tulosta, näkee JKU:n toiminnanjohtaja Markku Koistinen.

Aina näin ei tosiaan ole ollut, esimerkiksi koko 1980-luvun ainoan Suomen mestaruuden JKU:lle juoksi Kajaanissa Vimpelinvaaran kentällä vuonna 1984 Ritva Valkeinen. 1990-luvun kolme mestaruutta juoksi Harri Kivelä ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ainokaisen Johanna Manninen.

Noin vuosikymmen sitten linjattiin myös, että seura panostaa juniorityön ohessa myös huippu-urheiluun. Se on näkynyt, 2010-luvun saldona on 31 ulkoratojen Suomen mestaruutta.

– Reilu vuosikymmen sitten tehtiin selvä päätös, että panostetaan myös huippu-urheiluun. Nyt ollaan tässä pisteessä ja tilanne on jo aika hyvä, myhäilee toiminnanjohtaja Koistinen.

Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Toiminnan kehittämisen myötä JKU on vetänyt puoleensa myös huippuja muista seuroista. Esimerkiksi tuore 200 metrin Suomen mestari Anniina Kortetmaa vaihtoi Kannuksen Urasta JKU:n väreihin kaksi vuotta sitten.

– Se pohjimmainen syy oli se, että tulin Jyväskylään valmentajan vaihdon seurauksena. Kannuksen Ura oli hyvä kasvattiseura, mutta kun haluaa korkeammalle tasolle, niin JKU on sellainen, mikä pystyy auttamaan ja tukemaan. Ei pelkästään rahallisesti, vaan se kaikki muu tuki mikä siinä ympärillä on, on erittäin tärkeässä roolissa, kertoo Anniina Kortetmaa.

Myös Turun Kalevan Kisojen muut JKU:lle mestaruuden juosseet pikajuoksijat, Viljami Kaasalainen ja Elmo Lakka ovat siirtyneet JKU:n väreihin muualta. Kaasalainen Mikkelin Kilpa-Veikoista ja Lakka Kouvolan Urheilijoista.

Hipposhallin valmistuminen aloitti uuden aikakauden

Oma osuutensa on olosuhteiden kehittymisellä. Vuonna 1992 valmistuneella Hipposhallilla on merkittävä rooli JKU:n nousussa.

– Hipposhalli on erittäin tärkeä meille. Se mahdollistaa ympärivuotisen toiminnan. Kun halli valmistui, niin tavallaan voi sanoa, että JKU:n nousu lähti liikkelle, arvioi Koistinen.

– Tottakai olosuhteet on tärkeät, mutta niin on moni muukin asia, mikä on mahdollistanut tämän nykyisen menestyksen. Eikä se menestys tule hetkessä. Ei vuodessa, eikä kahdessa. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja oikeita ihmisiä, joilla on se sama visio, että pystytään puhaltamaan yhteen hiileen. Kyllä se aikansa ottaa, kertoo toiminnanjohtaja Koistinen.

JKU:n tavoitteena on sementoida nykyinen asemansa.

– Me ollaan päätetty, että me halutaan olla johtava yleisurheiluseura Suomessa. Se ei tarkoita pelkästään sitä, että saadaan eniten mitalleja Kalevan Kisoista. Me halutaan uudistaa valmennusjärjestelmää, halutaan luoda urheilijoille mahdollisuuksia hieman eri tavalla kuin mitä tähän saakka on tehty ja pyritään kasvattamaan arvokisatasolla menestyviä huippu-urheilijoita, luettelee Koistinen.

Kahdentuhannen jäsenen JKU on jo tällä hetkellä jäsenmäärältään Keski-Suomen suurin urheiluseura. Toiminnanjohtaja Koistisen mukaan tavoitteena on, että seura kykenisi palvelemaan niin huippu-urheilijoita kuin myös harrasteliikkujia.

Tällä hetkellä JKU on jo tietyllä tavalla seuratoiminnan mittatikku, jonka toiminnasta otetaan mallia.

– On meille tullut yhteydenottoja monestakin suunnasta. Kyllä me on pyritty siihen, että joku meidän henkilökunnasta on käynyt puhumassa tai auttamassa. Ja kyllä me näemme, että ainakin tässä Keski-Suomessa meillä on velvollisuus auttaa muitakin seuroja, ja tehdä heidän kanssaan yhdessä kasvatustyötä, kertoo Koistinen.