Koripallolegenda meni 42-vuotiaana ensimmäistä kertaa "tavallisiin töihin" – entinen jääkiekkotähti auttoi työnhaussa

Peliuransa jatkoa pohtiva Taru Tuukkanen suhtautuu uuteen työhönsä kiinteistönvälittäjänä samalla asenteella kuin huippu-urheiluun.

koripallo
Taru Tuukkanen
Taru Tuukkasella on edessään päätös koripallouran jatkosta.Esa Fills / Yle

Viime keväänä viittä vaille valmis tradenomi Taru Tuukkanen, 42, alkoi etsiä töitä, mutta huomasi nopeasti, ettei hänen cv:llään pitkälle pötkitä. Kahdenkymmenen vuoden menestyksekäs ura koripalloammattilaisena ei ehkä olekaan sellaista työkokemusta, jota työnantajat hakevat.

Suomen naisten koripallomaajoukkueessa 165 maaottelua pelannut Tuukkanen pelasi vielä viime kaudella naisten Korisliigaa Forssan Alun riveissä.

Koronavirusepidemian maaliskuussa keskeyttämän kauden jälkeen mietintä pääsarjauran jatkosta käynnistyi toden teolla, etenkin kun Tuukkasen opinnot ammattikorkeakoulussa lähenivät loppuaan.

Viisi kuukautta seuraavan kauden alkuun tuntui loputtoman pitkältä ajalta vain odotella, joten Tuukkanen päätti tehdä pitkään suunnittelemansa loikan tuntemattomaan työelämään. Se sujui lopulta yllättävän vaivattomasti.

Tuukkanen sai tosin apua entiseltä jääkiekkotähdeltä.

Taru tuukkanen
Tuukkasen edustama Forssan Alku oli Korisliigassa kolmantena, kun kausi keskeytyi maaliskuussa koronavirusepidemian vuoksi.Tomi Hänninen

Entiset huippujääkiekkoilijat Antti-Jussi Niemi ja Jarkko Ruutu perustivat maaliskuussa yrityksen, joka auttaa aktiivi- ja jo uransa lopettaneita urheilijoita löytämään itselleen sopivan työpaikan.

– Mietimme Jarkon kanssa varmaan vuoden verran urheilijoiden työllistymistä ja sen vaikeutta. Aktiiviurheilijoista suurimman osan pitää tehdä töitä urheilun ohessa ja työllistyä urheilu-uran jälkeen mahdollisimman hyvään työpaikkaan. Emme missään nimessä halua, että urheilija putoaa sinne niin sanottuun tyhjiöön, Antti-Jussi Niemi kertoo Yle Urheilulle.

Jo ennen yrityksen perustamista oli ilmennyt, että vastaavanlaiselle palvelulle olisi todella tarvetta. Osa apua tarvitsevista urheilijoista ovat tuoreita ylioppilaita, osa korkeasti koulutettuja. Lajikirjo on laaja, kuten myös ikähaarukka.

Toimialajohtaja Niemen mukaan erilaiset taustat vaativat räätälöintiä myös työn etsinnässä.

– Silloin kun on erilaista osaamista, ei voi vain laittaa sitä massalla liikkeelle, vaan pitää soitella erilaisia yrityksiä läpi, että olisiko tällaiselle henkilölle tarvetta.

Antti-Jussi Niemi
Jääkiekkouransa vuonna 2014 lopettanut Antti-Jussi Niemi auttaa nykyisessä työssään urheilijoita työllistymään niin urheilu-uran aikana kuin sen jälkeenkin.Esa Fills / Yle

Alku oli takkuinen, sillä koronaepidemia iski voimalla hyvin pian toiminnan aloittamisen jälkeen. Suunta on jo parempaan.

– Urheilijathan ovat tutkimustulosten perusteella hyviä työntekijöitä. Jo alku osoitti, että se pitää paikkaansa. Asiakkailta on tullut palautetta, että urheilijat ovat olleet hirveän hyviä työntekijöitä. Siitä tulee sellanen fiilis, että jotain tehdään oikein, Niemi sanoo.

Yksi näistä menestystarinoista on Taru Tuukkanen, joka otti yhteyttä Niemeen keväällä. Ei kulunut viikkoakaan, kun Niemi soitti takaisin, ja kysyi, kiinnostaisiko Tuukkasta työ kiinteistönvälittäjänä.

– Siinä sattui olemaan tuttujen kavereiden yritys. He ovat molemmat urheilutaustaisia kavereita, ja tykkäsivät tästä meidän ideologiasta. Tarun kohdalla kysyntä ja tarjonta kohtasivat hyvin, ja mitä olen jutellut yrityksen ja Tarun kanssa, niin molemmat ovat olleet tosi tyytyväisiä. Ei olisi paremmin voinut mennä, Niemi kertoo.

Huippu-urheilijan asenteella käyvät kaupaksi myös asunnot

Tuukkanen on hypännyt kesän aikana uuteen työhönsä kiinteistönvälittäjänä samalla asenteella, joka vei hänet ammattilaiseksi Euroopan kovimpiin koripallosarjoihin.

Tuukkanen on suomalaisen koripallon suurimpia legendoja. 192-senttinen sentteri varattiin ensimmäisenä suomalaisena WNBA:han vuonna 2001. Siellä hän ei koskaan pelannut, mutta muun muassa kovatasoinen Espanjan liiga tuli yhdeksän kauden aikana tutuksi.

Vaikka kokemusta niin sanotuista “tavallisista töistä” ei juurikaan ole, on urheilu-ura antanut Tuukkaselle eväitä haastavaan työhön.

– Kuten urheilussa, tässäkin työssä asenne ratkaisee tosi paljon. Pitää tehdä ihan hulluna töitä, jos haluaa menestyä. Olen ollut aika kunnianhimoinen ja tavoitteellinen ihminen urheilussa, ja se auttaa myös tässä työssä, myyntitykki kertoo.

Tuukkanen on tottunut tekemään täysillä kaiken mihin ryhtyy. Senkin takia työn ja koripallouran yhdistäminen on haastavaa. 40 työtuntia paukkuu rikki jo keskellä viikkoa, eikä työkoneen avaaminen puoliltaöin ole Tuukkasen kotona harvinainen näky.

Palkitseva myyntityö on vienyt mennessään, eikä aikaa harjoittelulle ole ollut yhtä paljon kuin aiemmin.

– Olen 30 vuotta antanut koripallolle kaiken, ja se on ollut ykkössijalla. Nyt on aika laittaa työelämä ykkössijalle ja olen panostanut tähän nyt kaiken. Selkeästi olen harjoitellut vähän vähemmän.

Taru Tuukkanen
Esa Fills / Yle

Viime kauden 15,4 pisteen keskiarvolla Korisliigassa pelannut Tuukkanen olisi hitaammallakin jalalla kova vahvistus mille tahansa pääsarjajoukkueelle, mikäli päättäisi jatkaa koripallouraansa vielä yhden kauden.

Mutta kuten sanottu, Taru Tuukkanen ei tee mitään puolivaloilla.

– Pitää katsoa, onko työ ja pelaaminen mitenkään mahdollista yhdistää, ja jos on, olenko semmoisessa kunnossa, että siitä olisi hyötyä kenellekään. En halua mennä pelaamaan, jos en pysty antamaan joukkueelle niin paljon kuin haluan, toteaa Tuukkanen, joka johdatti Hyvinkään Pontevan Suomen mestaruuteen keväällä 2017.

Koripalloparketteja ei Tuukkanen aio kokonaan jättää, vaan pelit jatkuvat joka tapauksessa jollain sarjatasolla.

– Koripallo on niin syvällä sydämessä, että sitä en pysty ikinä jättämään vaikka haluaisikin. Varmasti riittää aikaa harrastamiseen.

Opiskelu loivensi urheilu-uran lopettamista

Jääkiekkouransa viimeiset viisi kautta SM-liigaa Helsingin Jokereissa pelannut Antti-Jussi Niemi alkoi pohjustaa tulevaisuuttaan työelämässä hyvissä ajoin ennen kuin lopetti pelaajauransa vuonna 2014. Arki täyttyi peliuran jälkeen töistä maahantuontiyrityksessä ja tradenomiopinnoista Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa.

Niemi kuitenkin uskoo, että urasiirtymä suoraan ammattiurheilusta muihin töihin olisi ollut vaikeaa. Siksi opiskelu oli turvallinen vaihtoehto.

– Urheilu-ura itsessään tuo hirveästi erilaista pääomaa, mutta mitään substanssiosaamista ei välttämättä ole. Luulen, että olisi ollut vaikeaa hakea töitä, enkä tiedä, olisinko päässyt edes haastatteluun asti.

Antti-Jussi Niemi
Niemi edusti Suomea vuoden 2006 Torinon olympialaisissa, joissa Leijonat otti hopeaa. Hän pelasi A-maajoukkueessa myös seitsemissä MM-kisoissa. Getty Images

Joukkueurheilu opetti Niemelle yhteistyökykyä, pitkäjänteisyyttä ja kunnianhimoa. Hän on nopeasti huomannut, että vuosien aikana luodut verkostot ovat arvokkaita myös hänen uudessa työssään urheilijoiden työllistäjänä.

Niemi ja Tuukkanen ovat vanhoja tuttuja jo 25 vuoden takaa, kun molemmat opiskelivat Mäkelänrinteen urheilulukiossa Helsingissä. Samaan aikaan, kun Niemi pelasi 2000-luvun alussa AHL-seura Cincinnati Mighty Ducksissa, tähditti Tuukkanen samassa kaupungissa sijainneen Xavier-yliopiston koripallojoukkuetta.

Sikäli Tuukkasenkin työllistymisen taustalla verkostolla oli merkittävä rooli.

– Kun toimimme urheilijoiden kanssa, ymmärrämme hyvin urheilun maailman ja urheilijan logiikkaa. Pystymme auttamaan heitä aika hyvin, koska me olemme eläneet sitä samaa elämää, Niemi sanoo.

Urheilija on tottunut kuuntelemaan valmentajia eli pomoja

Pitkän ja menestyksekkään urheilu-uran päättyminen ja uusiin haasteisiin siirtyminen voi olla kivulias prosessi. Esimerkiksi opiskelun aloittaminen jo ennen urheilu-uran lopettamista tekee urasiirtymästä saumattomamman.

– Urheilijat sitoutuvat työhönsä erittäin hyvin, he ovat ahkeria ja proaktiivisia. Itsevarmuus erilaisissa rooleissa ja kyky muokata työnkuvaansa työnantajan tarpeisiin sopivaksi on ominaista erityisesti joukkuelajin urheilijoille, totesi urheilijoiden työllistymistä ja työssä suoriutumista tutkinut yhdysvaltalaisprofessori David Lavallee Yle Urheilulle syksyllä 2019.

Tuukkanen uskoo, että positiiviset tutkimustulokset urheilijoiden pärjäämisestä työelämässä pitävät paikkaansa. On tärkeää osata sanoittaa urheilu-uralta saadut opit työelämän kielelle.

– Urheilija on tottunut kuuntelemaan valmentajia eli pomoja. Urheilija pystyy omaksumaan ne ohjeet mitä tulee, vastaanottamaan kritiikkiä ja parantamaan omaa tekemistä sen perusteella, mitä sanotaan. Urheilija on tavoitteellinen ja itsenäinen, ja tietää, että myös se, mitä tehdään katseiden ulkopuolella, vaikuttaa kokonaissuoritukseen, Tuukkanen pohtii.

Jokaisesta urheilusta ei ikävä kyllä makseta tarpeeksi rahaa.

Antti-Jussi Niemi

Muun muassa SM-liigassa ja Ruotsin pääsarjassa sekä 29 ottelua myös NHL:ssä pelannut Niemi ei omalla urheilu-urallaan joutunut venyttämään penniä, mutta tietää, että se on monelle suomalaisurheilijalle arkipäivää. Mieskiekkoilijat kuuluvat pieneen vähemmistöön.

Yle Urheilun vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan vain alle kolme prosenttia suomalaisista huippu-urheilijoista tienasi kuukaudessa yli 4 000 euroa. Enemmistön (64 %) bruttotulot jäivät alle 1 200 euron.

– Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea ja muut urheiluakatemiat tekevät loistavaa työtä urasuunnittelun ja opintojen yhdistämisen puolella. Monen kuitenkin pitää ansaita urheilu-uran aikana jotain, kun jokaisesta urheilusta ei ikävä kyllä makseta tarpeeksi rahaa. Me tulimme siihen rakoon tukemaan tätä kaikkea toimintaa

Lue myös:

Entinen huippu-urheilija voi olla työnantajalle kultakimpale – Silja Kanerva sai purjehdusuraltaan oppeja juristin ammattiin: "Sieltä tuli kyky katsoa epäonnistumisten ohi"

Koripallolegenda Taru Tuukkasen uskomaton maajoukkueura päättyi kirvelevästi – Suomi hävisi Romanialle: "Olen silti ylpeä"

Hitaasti kypsynyt suomalaissentteri valmistui lääkäriksi, aloitti ammattilaisuran ja peri lajilegendalta suuren vastuun EM-karsintoihin: "Olin ihan shokissa ensimmäiset puoli päivää"

Eveliina Piippo avaa yllättävän ratkaisunsa syitä – kaipaa elämäänsä muutakin kuin urheilua: "Minulle on ihan sama, vaikka voittaisin olympiakultaa, jos elämässäni on pelkkä hiihto"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat