Kotimainen urheilukalenteri on loppuvuoden osalta suurtapahtumien täyttämä, kun marraskuun viimeisellä viikolla ohjelmassa ovat pohjoismaisten hiihtolajien maailmancup Rukalla ja ampumahiihdon maailmancup Kontiolahdella.
Adventtikynttilöiden lukumäärän lisääntyessä Suomessa olisi tarkoitus pelata salibandyn miesten maailmanmestaruudesta.
Koronaviruksen vaikutukset ehtivät vielä myllätä uusiksi kilpailujen ajankohdat tai ainakin toteutustavat.
– IBU:lla (Kansainvälinen ampumahiihtoliitto) on hallituksen kokous 30. syyskuuta. He ovat luvanneet silloin päätöksen kauden ensimmäisen kolmanneksen kilpailuista, Kontiolahden maailmancupin tapahtuman johtaja Sami Leinonen sanoi.
Leinonen vakuuttaa, että järjestelyt Kontiolahdella jatkuvat toistaiseksi täydellä teholla.
– Ykköslähtökohtamme on se, että normaalisti kisataan, Leinonen paalutti.
Myös Rukalla tavoitteena on se, että kilpailut järjestettäisiin.
– Yhteydenpito FIS:n (Kansainvälinen hiihtoliitto) kanssa on ollut normaaliaikaa tiiviimpää. FIS:n ja Ylen kanssa katsomme kokonaisuutta, miten kilpailut järjestetään, Rukan maailmancupin pääsihteeri Seppo Linjakumpu totesi.
Linjakummun mukaan FIS:n neuvosto on koolla lokakuun alkupuolella, jolloin FIS tekee päätöksiä kauden läpiviemisestä.
Rukalla on tarkoitus kilpailla maastohiihdon, yhdistetyn ja mäkihypyn maailmancupeissa 27.–29. marraskuuta. Kontiolahden alustavassa ohjelmassa ovat ampumahiihdon normaalikilpailut lauantaina 28. marraskuuta ja pikakilpailut sunnuntaina 29. marraskuuta.

Kulunvalvontaan panostetaan aiempaa enemmän
Hiihtolajien kohdalla skenaarioita on useita. Kilpailut voidaan perua kokonaan, yleisömääriä saatetaan rajata rajusti tai kisat käydään tyhjin katsomoin. Normaalit järjestelyt ovat kaikkien toiveissa, mutta tilanne on arvaamaton.
– Kyllähän kilpaileminen ilman yleisöä olisi erilaista. Mukaan tulevat myös talouskysymykset, Linjakumpu viittasi lipunmyyntituloihin.
Maaliskuussa Kontiolahdella kisattiin ilman yleisöä, minkä vuoksi järjestävältä seuralta Kontiolahden Urheilijoilta jäi saamatta yli 400 000 euron lipunmyyntitulot.
– Jos tulisi päätös, ettei voida kilpailla yleisön edessä, niin toivottavasti päätös tulisi reilusti ennen kilpailuja. Silloin ei tarvitsisi kasata turhaan paikkoja yleisölle, Leinonen sanoi ja mainitsi muun muassa erilaiset teltat, joiden kasaamisesta koituu kustannuksia.
Maaliskuussa päätös yleisön sisäänpääsyn kieltämisestä tuli viime tipassa. Järjestävä seura kasasi tuolloin turhaan hulppeat kisapuitteet.
Kesän aikana esimerkiksi palloilusarjat ovat pyörineet, mutta yleisömääriä on rajattu.
– Jos yleisömäärää rajataan, täytyy meidän panostaa kulunvalvontaan aiempaa enemmän. Tästä on ollut puhetta järjestelyjä tehdessä. Suosituissa yleisöpaikoissa ässämutkassa, seinänousussa, pääkatsomossa ja vip-tiloissa pitäisi panostaa siihen, että ei ole liian ahdasta, Leinonen painottaa.
Pääsihteeri uskoo IFF:n myötämielisyyteen
Salibandy teki jo viime viikolla rohkean ratkaisun, kun kotimaisen lajiliiton puheenjohtaja Risto Kauppinen ehdotti Yle Urheilulle MM-kilpailujen siirtämistä.
Kansainvälisen salibandyliitto IFF kokoontuu 4–5. syyskuuta. Liiton suomalaisen pääsihteerin John Liljelundin mukaan MM-kisojen kohtalosta kerrotaan 7. syyskuuta.
– Jos ottaa huomioon nykyiset kokoontumis- ja matkustusrajoitukset, joukkueiden mahdolliset vaikeudet saapua Suomeen sekä edellytykset järjestää turvalliset kisat, pidän hyvin todennäköisenä, että IFF:n hallitus on myötämielinen Suomen anomukselle kisojen siirtämisestä, Liljelund kertoi STT:lle.
Haastatteluhetkellä Suomi ei ollut vielä jättänyt hakemusta, mutta pääsihteeri uskoi hakemuksen saapuvan maanantaina tai tiistaina.
– Viranomaiset ovat antaneet aveille (aluehallintovirastot) ja jopa kunnille mahdollisuuden tehdä omia kokoontumisrajoituspäätöksiään, mikä ei ainakaan lisää edellytyksiä järjestää kisoja tänä vuonna. Riski on liian suuri, Liljelund näki.
Lue myös:
Kontiolahden MC-avaus IBU:n käsissä syyskuussa
Yleisökielto toi Kontiolahden kisajärjestäjille satojen tuhansien tappiot