Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kalervo Kummola on tehnyt 50 vuotta töitä jääkiekolle, mutta uraan mahtuu valtavasti kaikkea muutakin – karaoken Suomeen tuonut "Kale" tietää yhden kirjansa kohtauksen nousevan otsikoihin

Kalervo Kummola ei pidä uutta kirjaansa elämäkertana tai muistelmina, vaan muisteloina.

jääkiekko
Kalervo Kummola
Kalervo Kummolasta kertova kirja julkaistaan tänään.Jani Aarnio / Yle

Jari Korkin kirjoittama Kale, rautakansleri (Otava) julkaistiin tänään keskiviikkona 2. syyskuuta. Yle Urheilu kysyi kirjan päähenkilöltä Kalervo Kummolalta, miksi hän päätti lähteä kirjaprojektiin ja millä mielin hän muistelee pitkää uraansa jääkiekkovaikuttajana.

Kalervo Kummola, kuinka kauan sinua piti suostutella tähän kirjaprojektiin?

– No kyllä siinä vuosikaupalla meni aikaa. En ollut oikein innostunut aiheesta. Mutta pikkuhiljaa ajatus kypsyi siitä painostuksesta, jota tuli aika paljon. Paljon oli toimittajia, jotka olisivat halunneet kirjan kirjoittaa. Päädyin sitten Jari Korkkiin, koska hän tuntee urheilun lisäksi politiikan ja Tampereen.

Mikä sai pääsi kääntymään?

– Minulle sanottiin, että se on jääkiekon vuoksi tärkeää. Historiikit ovat aika virallisen tuntuisia. Ajattelin, että pannaan nyt jotain vähän toisella tavalla kansiin. Kutsun tätä muisteloiksi, ei niinkään muistelmiksi. Eikä varsinkaan elämäkerraksi.

Minkälaista oli tehdä kirjaa omasta elämästä ja todella mittavasta työurasta?

– Ensin keskusteltiin loputtomasti ja vasta sitten Jari aloitti itse kirjoitustyön. Tuntui, että ehdin unohtaakin siinä välissä jotain asioita. Välillä ajattelin, ettei tästä tule koskaan valmista. Sitten Jari sanoi, että "sä et ole Kale tehnyt Ylen uutisia koskaan". Tarkoitti kai sitä, että kovalla kiirelläkin saadaan joka ilta uutiset valmiiksi. Nyt on vähän sellainen olo, että en tiedä luenko koskaan itse kirjaa, kun sitä sisältöä on tullut niin monta kertaa kahlattua. Ehkä luen.

Kirjassa käydään läpi juurta jaksain kaikki se, mitä olet vuosikymmenten aikana tehnyt. Mikä on omasta mielestäsi suurin saavutuksesi?

– Muutama muukin on tuota jo ehtinyt kysyä. Kai se on se, että olen pystynyt pitämään perheen koossa. Vaikka en tiedä, onko se niinkään minun saavutukseni.

Entä työuran isoin saavutus?

– Jääkiekkoura se varmasti on. Se on niin pitkä, 50 vuotta. Siihen liittyy hallien rakentamista ja kaikenlaisia muita juttuja. Kai olen koko lajiakin onnistunut kehittämään. Ja sitten tietysti se, että tämä työurani on ollut niin monipuolinen. Välillä on vähän harmittanut, että niin usein puhutaan minusta vain jääkiekkovaikuttajana.

Olet tehnyt vaikuttavaa jälkeä muun muassa suomalaisessa tv-bisneksessä. Politiikassakin. Ja tuonut kaiken lisäksi karaoken Suomeen!

– Joo. Veljeni kertoi, että tällainen valtava innostus on tuolla Aasiassa. Sitten lähdettiin katsomaan sitä innostusta sinne, ja tuotiin se Suomeen. Itse luulin, että se on parin vuoden muoti-ilmiö. Mutta se sopii suomalaiselle luonteelle niin hyvin, että siitä tuli pysyvää. Kun on pari kolme paukkua otettu, niin me rohkaistumme ottamaan mikrofonin käteen. Ja on siinä sekin puoli, että meillä on valtavasti talentteja tuolla Voice of Finlandissa ja muissa laulukilpailussa. Karaoke on varmasti ollut suuri tekijä siinä, että laulajia löytyy niin paljon tästä maasta.

Mikä on oma karaokebravuurisi?

– Hah. Se on ihan eri kuin muut bravuurit, joihin kuuluu esimerkiksi Beatlesin Yesterday. Karaokessa hyvä biisi on Junnu Vainion Nestori Miikkulainen.

Koska lauloit sen edellisen kerran karaokessa?

– En ole ihan hetkeen sitä laulanut, mutta Vierumäellä sitäkin on tullut paljon laulettua. Meillä on siellä komeat karaokelaitteet. Matti Nurmisen (Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja) ja Urpo Helkovaaran (SM-liigan entinen toimitusjohtaja, pitkän linjan jääkiekkovaikuttaja) kanssa on ollut aina kisaa siitä, että kuka pääsee laulamaan. Useimmiten se on mennyt niin, että kaksi odottaa kun yksi vaan laulaa ja laulaa. Kyynärpäitä pitää käyttää vuoron saamiseksi. Se on muuten ihan hieno harrastus, mutta Vierumäellä meinaa aina tulla aamu liian aikaisin vastaan.

Kun nyt katsot elämääsi kirjan kautta taaksepäin, niin tuntuuko siltä, että kaikki tuli tehtyä, vai jäikö jotain tekemättä?

– Ainahan kaikenlaista on jäänyt tekemättä. Ja ihan hyvä ehkä niin. Nuorempana harmitti, että koulunkäynti jäi kesken. Mutta myöhemmin olen miettinyt että ihan hyvä niin. Politiikassa tuli tietysti välillä pettymyksiä. Ensimmäinen yritys eduskuntaan epäonnistui. Ja sitten oli iso yllätys pudota lopulta eduskunnasta. Mutta kokoomus jäi silloin oppositioon, eli ministerin paikkaa ei olisi ollut luvassa. Ja eipä nuo politiikkahommat niin hauskoilta enää tänä päivänä näytä.

Kalervo Kummola, Bob Nicholson, Rene Fasel ja Vladislav Tretjak
Kalervo Kummola (vas.) työskentelee Kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana, mutta jättää tehtävänsä syksyllä 2021.Kalle Parkkinen / Lehtikuva

Kirjastasi saa sen vaikutelman, että Kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) puheenjohtajaksi olisit vielä halunnut päästä.

– Ei se minulle ole ollut niin iso asia. Jari halusi sen siihen kirjan alkuun nostaa. Joskus sitä pohdin, mutta väitän, että Zürichissä olisi ollut aika tylsää. Mieluummin istuin täällä Suomessa jääkiekkoliiton johtajana.

Mitä kaikkea kirjasta jätettiin pois?

– Ehkä jotain sellaisia juttuja, joista minulla oli toisen käden tietoa. Ja tietysti yksityiselämä siitä on jätetty pois. Se oli tietoinen valinta.

Mitä luulet, minkälaista palautetta kirjastasi tulee?

– Ihan mahdotonta sanoa. Muutamat, jotka ovat lukeneet, ovat kyllä kehuneet. Mitäs itse tykkäsit siitä?

No ainakin siinä avattiin kattavasti elämääsi ja sen lukuisia käänteitä. Työuran kaikki käänteet tuodaan seikkaperäisesti esille. Ja anekdootit ovat paikoitelleen hersyvää luettavaa. Erityisesti se kotikisojen vessakohtaus, josta varmasti revitään otsikoita.

– Niin… Siihen on kyllä moni kiinnittänyt huomiota.

Sehän meni niin, että kielsit naisia menemästä aition vessaan, jotta Ruotsi ei tee enempää maaleja Leijonien verkkoon?

– Joo.

Kun Ruotsi kavensi 5–2:een, meidän Tuula oli kisa-aition vessassa. Jukka-Pekka Vuorisen vaimo oli vessassa, kun tuli 5–3. Ja kun tasavallan presidentti Tarja Halonen oli vessassa, Ruotsi teki jo neljännen maalin. Silloin sanoin, että nyt ei enää yksikään akka käy vessassa tämän pelin aikana. Tarja Halosen ilme oli monitulkintainen.

– Noin se tapahtui. Minulta on jo ehditty kysyä, että sanoitko Haloselle ja muille naisille oikeasti noin. Sanoin.

Yksi arvoitus ei kirjassa selviä. Kuka antoi sinulle lempinimen “Rautakansleri”? Kalevi Tuomisen mukaan se oli hän. Ja samaa väittää Ilta-Sanomien toimittajalegenda Timo Nyholm.

– Kun Tuomisen Kallu kuoli, niin se jäi niiden kahden ikuiseksi kinaksi. Molemmat väittivät, että he ovat sen keksineet. Jompikumpi sen on varmasti ensimmäisenä lausunut.

Lempinimi kuitenkin näyttää kelpaavan, vaikka keksijästä ei ole varmuutta?

– Kyllä.

Lue myös:

Kansainvälinen jääkiekkoliitto seisoo Latvian ja Valko-Venäjän MM-hankkeen takana

Kilpailu suomalaisen huippu-urheilun ykköspestistä on alkanut – nimekkäät urheiluvaikuttajat kiinnostuneita Olympiakomitean puheenjohtajan paikasta

Sarajevon olympialaisissa sattui ja tapahtui: Leijonat koki oikeusmurhan, Kalervo Kummola ja Alpo Suhonen yritettiin ryöstää ja teljetä putkaan – "Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen!"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat