Suora

  • DreamHack Open Fall 2020
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 4. osakilpailu, Iowa

40 vuoden perinne poikki – Kari Kyrön kuppi meni nurin, kun hän kuuli Hiihtoliiton suunnitelman: "Se oli viimeinen niitti"

Saariselän hiihtoja ei järjestetä marraskuussa ensi kertaa 40 vuoteen.

hiihto
Aleksei Petuhov (etualalla) ja Nikita Krjukov (numero 3) olivat Saariselän FIS-hiihtojen monivuotisia kävijöitä. Kuvassa Petuhov voittaa vuoden 2008 sprintin ennen Krjukovia. Kaksikko voitti parisprintin MM-kultaa 2013 ja -hopeaa 2015. Krjukov saavutti lisäksi urallaan sprintissä muun muassa henkilökohtaisen olympiakullan 2010 ja maailmanmestaruuden 2013.
Aleksei Petuhov (etualalla) ja Nikita Krjukov (numero 3) olivat Saariselän FIS-hiihtojen monivuotisia kävijöitä. Kuvassa Petuhov voittaa vuoden 2008 sprintin ennen Krjukovia. Kaksikko voitti parisprintin MM-kultaa 2013 ja -hopeaa 2015. Krjukov saavutti lisäksi urallaan sprintissä muun muassa henkilökohtaisen olympiakullan 2010 ja maailmanmestaruuden 2013.Lehtikuva / Mikko Stig

Dario Cologna, Sergei Ustjugov, Maksim Vylegzhanin, Nikita Krjukov, Julia Belorukova, Maurice Manificat.

Edellä mainittuja moninkertaisia arvokisamitalisteja yhdistää viime vuosikymmeneltä fakta, että jokainen heistä viimeisteli kuntoaan leireilemällä marraskuussa Saariselällä.

Leirin ohessa kyseiset hiihtäjät sekä useat muut olympiavoittajat ja maailmanmestarit tähdittivät Saariselän ensilumenkisoja, jotka on järjestetty 1980-luvun alusta. Tulevan kauden kalenterista Saariselän perinteisiä FIS-kisoja ei kuitenkaan löydy.

Tapahtuman puuhamies ja kisojen järjestelyistä vastaavan Inarin Yrityksen pitkäaikainen vaikuttaja Kari Kyrö vahvistaa Yle Urheilulle, että Saariselän kisojen 40 vuoden yhtäjaksoinen putki katkeaa nyt.

Kyrön, 76, mukaan kansainvälisten urheilijoiden saaminen Saariselälle on koronatilanteesta johtuen vaikeaa eikä Hiihtoliiton kilpailukalenteri mahdollista kotimaisen kärjen houkuttelemista paikalle. Kahdesta ongelmasta jälkimmäinen ei ole uusi.

– Kanssamme kisoja järjestämässä olleet Saariselän toimijat kysyivät vuodesta toiseen, missä ovat suomalaiset. Vaikka meillä oli olympiavoittajia ja maailmanmestareita palkintopallilla ja joinakin vuosina kisojen FIS-pisteiden arvo oli parempi kuin muualla, suomalaisia ei tietenkään näkynyt, koska he kisasivat samaan aikaan järjestettävissä Suomen cupin kilpailuissa, Kyrö sanoo puhelimitse.

Hiihtoliiton liittovaltuustossa Lapin alueen edustajana istuvaa Kyröä kismittää, että marraskuun alussa kisoja viedään paikkoihin, joissa ainoa merkki talvesta on tykkilumesta kyhätty valkoinen ladunpätkä. Samanaikaisesti pohjoisen tuntureilla olisi pääsääntöisesti tarjolla perinteikästä talven postikorttimaisemaa.

Saariselän kisat on järjestetty viime vuosina viikko ennen Rukan maailmancupia. Kyrön kuppi meni lopullisesti nurin, kun hänelle selvisi, että tälle kaudelle Hiihtoliitto oli suunnitellut kyseiseen ajankohtaan Taivalkosken Suomen cupia ja Rovaniemen FIS-kisaa.

– Se oli viimeinen niitti. Saariselkä ja me urheiluseurat toimijoina olemme täysin voimattomia ja liian pieniä kilpailemaan sitä koneistoa vastaan, mikä toimii Santasportissa Rovaniemellä markkinointi- ja muiden mahdollisuuksien kanssa. Meidän oli pakko nostaa kädet pystyyn, Kyrö sanoo.

Kari Kyrö kuvattuna saamelaiskäräjien täyskokouksessa Inarissa syyskuussa 2018. Intohimoinen hiihtomies tunnetaan myös hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrön isänä.
Kari Kyrö kuvattuna saamelaiskäräjien täyskokouksessa Inarissa syyskuussa 2018. Intohimoinen hiihtomies tunnetaan myös hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrön isänä.Tarmo Lehtosalo / Lehtikuva

Kyrö korostaa, ettei hän vastusta keinolumella käytäviä kisoja, vaan toivoo, ettei Hiihtoliitto unohtaisi pohjoisinta Suomea rakentaessaan alkutalvien kalentereja tulevina vuosina. Saariselän pudottua pois Olos on marraskuussa pohjoisin kansainväliset kisat järjestävä kotimainen hiihtokeskus.

– Vankka mielipiteeni on, ettei luonnonoloja kannata jättää käyttämättä. Ei tämä hiihto ole Suomessa eikä muuallakaan niin valtava laji.

– Tätä ei pidä ymmärtää niin, että vastustaisin keinolumen tekoa ympäri Suomea hiihto-olosuhteiden rakentamiseksi. Päinvastoin. Kannatan lämpimästi kaikkia niitä ponnisteluja, joita tehdään lumen aikaansaamiseksi. On kuitenkin ihan toinen asia, miten kalenteri hiihtokauden alkaessa ensilumilla rakennetaan, Kyrö sanoo.

Hiihtoliiton kilpailukalenteria valmistavassa työryhmässä toimivan Hannu Koivusalon mukaan päällekkäisyydet FIS-cupin kilpailujen suunnittelussa ovat valitettavia mutta vaikeasti vältettäviä. Vaakakupissa painavat ensin maailmancupit, sitten Skandinavian ja Suomen cupit, joista jälkimmäiset ovat liitolle arvokas tv-tuote. Vasta sen jälkeen paikkoja etsitään FIS-cupin kisoille.

Vuosi sitten 9.–24. marraskuuta FIS-cupin kisoja järjestettiin niin Saariselällä, Oloksella, Rovaniemen Ounasvaaralla kuin Imatralla.

– Kyse on älyttömän massiivisesta palapelistä. Joka vuosi tullaan tilanteeseen, että tulee jonkin verran päällekkäisyyksiä, vuodesta 2002 kalenteria suunnitellut Koivusalo sanoo.

Samoilla linjoilla on Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen.

– Kaikki pyrkivät tekemään asioita hiihtourheilun eteen. Perinteitä pyritään kunnioittamaan aina niin pitkälle kuin vain pystytään ja hakemaan vaihtoehtoja. Tässä on kyse päällekkäisyydestä.

Lue myös:

Hiihtoladut syntyvät Leppävaaraan ensi talvena entistä nopeammin – uusien vesiputkien ansiosta lumitykkien määrä voidaan jopa kolminkertaistaa

Kontiolahdella ja Rukalla riittää tahtoa maailmancupien järjestämiseen: "Jos ei voida kilpailla yleisön edessä, toivottavasti päätös tulisi reilusti ennen kilpailuja"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat