1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. urheilu

Kalervo Kummola päätti merenrannalla Kroatiassa kenestä ei tule hänen seuraajaansa – Kummolan oma ura Jääkiekkoliitossa päättyi "kalemaisella" tavalla, jonka presidentti Sauli Niinistökin muistaa

Kalervo Kummola kertoo tuoreessa kirjassaan, mitä kaikkea kulisseissa tapahtui, kun hänen seuraajaansa valittiin. 

Urheilu
Kalervo Kummola
Kalervo Kummola muistelee elämäkertakirjassaan "perintöprinssien kamppailua". AOP

Kalervo Kummola johti Suomen jääkiekkoliittoa kahden vuosikymmenen ajan. "Rautakansleri" joutui kuitenkin tiukoille vuoden 2014 puheenjohtajaäänestyksessä. Silloin Kummola voitti vaalin äänin 15–14. Öljyalan yrittäjä, St1-ketjun omistaja Mika Anttonen onnistui haastamaan istuvan puheenjohtajan tiukkaan taistoon.

Kummola oli jo ennen valintaansa ehtinyt ilmoittaa, että jatkaa puheenjohtajana vain vuoden. Sen jälkeen alkoi kova kuhina siitä, kenestä tulisi Kummolan seuraaja.

Elämäkertakirjassaan Kale, rautakansleri, Kummola kertoo, mitä kulisseissa tapahtui ennen uuden puheenjohtajan valintaa.

"Perintöprinssien kamppailu", kuten Kummola tuota taistelua kirjassa kutsuu, näytti kallistuvan vahvasti Mikkelin Jukurien toimitusjohtajan Jukka Toivakan hyväksi. Toivakasta tuli Kummolan viimeisen kauden varapuheenjohtaja, joten siirtymä ykkösmieheksi vaikutti kaikin puolin luontevalta.

Toivakka oli pitkään myös Kummolan ykkösvaihtoehto hänen seuraajakseen. Sen tiesi myös Toivakka, joka tuntui olevan varma valinnastaan.

– Mutta sitten alkoi tapahtua. Olimme Kansainvälisen Jääkiekkoliiton syyskongressissa Kroatian Dubrovnikissa 2015. Istuimme iltaa meren rannalla. Jukka oli ottanut aika monta paukkua ja alkoi jo kovasti olla puheenjohtajaa. Hän totesi minulle, että sitten kun hän on puheenjohtaja, hänen täytyy tehdä isänsurma. Sillä hetkellä päätin, ettei Toivakasta tule Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa, Kummola kertoo kirjassa.

Toivakasta ei tullut Jääkiekkoliiton puheenjohtajaa.

Kummola päätyi syksyn 2015 aikana siihen, että uudeksi puheenjohtajaksi pitäisi valita Harri Nummela. "Kale" ryhtyi töihin.

– Tiesin, että liittovaltuustossa on ainakin kahdeksan jäsentä, joihin voin luottaa täysin varmuudella. Puhuin heidät Nummelan taakse.

Harri Nummela
Harri Nummela valittiin jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi Kalervo Kummolan seuraajaksi. (Arkistokuva)AOP

Mestaruudesta mestaruuteen

Nummela valittiin puheenjohtajaksi suoraan ensimmäisellä kierroksella. Hän sai vaalissä viisitoista ääntä, Hiltunen yhdeksän ja Toivakka viisi. Heti puheenjohtajavaalin jälkeen Kummola kutsui perintöprinssit illalliselle.

– Näytti siltä, että illan mittaan vaalitappion tuottama pettymys alkoi karista Hiltusen ja Toivakan olemuksesta. Toivakka jatkaa edelleen liiton varapuheenjohtajana, Hiltusesta tuli hiukan myöhemmin SM-liigan puheenjohtaja. Harri Nummela oli aluksi hieman arka, mutta hän on kasvanut tehtäviensä mukana. Nummela on jämäköitynyt, ja nyt voin huoletta sanoa, että valinta oli oikea. Hänestä on tullut liitolle hyvä puheenjohtaja, Kummola toteaa kirjassaan.

Kummolan työ liiton puheenjohtajana alkoi nuorten maailmanmestaruudesta vuonna 1998 ja päättyi nuorten maailmanmestaruuteen 2016. Kaiken lisäksi molempien kisojen kultamitalit hän pääsi ripustamaan suomalaispelaajien kauloihin kotikisoissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoo Kummolan kirjassa trilleriksi äityneen finaalin ikimuistoisista loppuhetkistä. Kullasta pelasivat tammikuussa 2016 Suomi ja Venäjä.

– Lähdimme aitiosta palkintojenjakoon noin viisitoista sekuntia ennen ottelun loppua. Mutta kun pääsimme käytävälle, Venäjä tasoitti. Hipsimme takaisin aitioon odottamaan jatkoaikaa. Kun sitten pääsimme jakamaan maailmanmestareille mitalit kaulaan, Kale tuuppasi siitä jonkun varamiehen sivummalle. En tiedä, olisimmeko olleet jakamassa mitaleita, jos Venäjä olisi voittanut, Niinistö kertoo kirjassa.

*Lue myös: *Kalervo Kummola on tehnyt 50 vuotta töitä jääkiekolle, mutta uraan mahtuu valtavasti kaikkea muutakin – karaoken Suomeen tuonut "Kale" tietää yhden kirjansa kohtauksen nousevan otsikoihin