Suora

  • Knock out sprint
  • Huuhkajaviisut
  • Urheiluruutu
  • Uupumus oli tuhota Nooralotta Nezirin uran - romahdus opetti hyvinvoinnin merkityksen

Yleisön katoaminen katsomoista vaikutti tuomareihin ja pelaajiin, mutta ei poistanut kotikenttäetua – näistä syistä jalkapallojoukkueet hyötyvät kotikentällä pelaamisesta

Euroopan huippujalkapallosarjat käynnistyvät. Kotijoukkueet ovat yhä vahvoilla, vaikka stadioneille ei yleisöä päästettäisikään.

jalkapallo
Pelaajia tyhjällä stadionilla.
Kotikenttäedun uskottiin hävinneen, kun vierasjoukkueet juhlivat tyhjillä stadioneilla Saksan Bundesliigassa koronatauon jälkeen.AOP

Vuosi 2020 on ollut täysin poikkeuksellinen, mutta ainakin jokin on säilynyt ennallaan. Ympäri Eurooppaa käynnistyvät jalkapallon huippusarjat ovat varma syksyn merkki.

Syyskauteen lähdetään silti erikoisista asetelmista. Keväällä leimahtaneen koronaviruspandemian vuoksi sarjat pelattiin loppuun keskellä kesää ilman yleisöä. Tauko on ollut lyhyt, eikä kannattajien paluusta lehtereille ole mitään takeita. Osassa sarjoista yleisöä aiotaan päästää stadioneille rajattu määrä, mutta muutokset maiden virustilanteissa voivat sulkea ovet nopeasti. Esimerkiksi Englannin Valioliigassa kausi alkaa tyhjille katsomoille. Suunnitelmia päästää osa yleisöstä peleihin lokakuussa arvioidaan pääministeritasolla asti (siirryt toiseen palveluun).

Ilman yleisöä kesällä pelatut kilpailulliset ottelut olivat uusi kokemus niin pelaajille kuin jalkapallon seuraajillekin. Tuotantoyhtiöt kehittivät television edessä nököttäville faneille erilaisia tehosteita ääniefekteistä lähtien. Pelaajilta otti aikansa tottua sarjapeleihin tyhjyyttään ammottavilla stadioneilla.

Heinäkuun puolivälissä useat lehdet julkaisivat jutun (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrottiin tyhjien stadionien pienentäneen merkittävästi kotikenttäedun roolia. Kotikenttäetu on tutkimuksissa osoitettu ilmiö, jossa kotijoukkueet ottavat yli 50 prosenttia jaossa olevista pisteistä sarjamuotoisissa palloilulajeissa. Vahvimmin kotikenttäetu on toteutunut juuri jalkapallossa.

Heinäkuisen jutun mukaan Saksan Bundesliigan 82 tyhjille katsomoille pelatusta ottelusta jopa 45 prosenttia päättyi vierasjoukkueen voittoon. Vierasvoittoprosentti nousi runsaat kymmenen prosenttiyksikköä ennen koronataukoa pelatuista otteluista. Myös kesken olleissa Espanjan liigassa ja Valioliigassa kotivoittojen määrä oli laskenut tauon jälkeen. Kotikenttäetu julistettiin hävinneeksi myös useissa kansainvälisissä julkaisuissa.

Otoskoot olivat kuitenkin pieniä. Kausien päätyttyä huomattiin, ettei kotikenttäetu ollutkaan kadonnut kuin tuhka tuuleen.

Kotietu palasi nopeasti koronatauon jälkeen

Jalkapallo-ottelun lopputulokseen ja kotikenttäetuun vaikuttaa lukemattoman monta tekijää. Yleisön puuttuminen vähensi joukkueiden hyötyä omalla kotikentällään pelaamisesta, mutta ei poistanut sitä.

Readingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) tarkasteltiin korona-ajan kotikenttäetua suuremmalla otoksella. Analyysissä oli yhteensä 6 481 viime kaudella pelattua jalkapallon sarjaottelua, joista 1 498 pelattiin koronan jälkeen suljetuin ovin tai rajoitetulla yleisömäärällä. Otoksessa oli mukana 23 eurooppalaista sarjaa 17 eri maasta. Kotijoukkueiden voittoprosentti putosi ilman yleisöä pelatuissa otteluissa vain hieman, koronataukoa edeltäneestä 43,8 prosentista 41,2 prosenttiin.

Kotikenttäedun vähentyminen korostui ensimmäisissä tyhjille areenoille pelatuissa otteluissa. Kun pelaajat tottuivat tilanteeseen, kotikentällä pelaamisesta näytti olevan taas etua.

– Näimme kotiedun vähentymistä, mutta asiat kääntyivät päälaelleen viimeisten viikkojen aikana. Ehkä se oli tottumiskysymys, tutkimusta tehnyt James Reade sanoi Guardianille (siirryt toiseen palveluun).

Liverpool
Liverpool varmisti mestaruutensa Englannin Valioliigassa tyhjien katsomoiden edessä.Getty Images

Englannin Valioliigassa ja Mestaruussarjassa kotijoukkueet voittivat väkeä pullistelleilla stadioneilla pelatuista otteluista 43,4 prosenttia. Kun pelejä jatkettiin pandemian aiheuttaman tauon jälkeen tyhjyyttään kumisevilla areenoilla, kotijoukkueet voittivat peleistä 42 prosenttia. Kotivoittojen osuus laski Englannin kahdella korkeimmalla sarjatasolla vain reilun prosenttiyksikön verran.

Saksassakin kolmen ylimmän sarjatason kotijoukkueiden voittoprosentti kaventui lopulta koronaa edeltäneistä peleistä 40,8 prosentista 39,2 prosenttiin. Italiassa kotivoittojen osuus jopa kasvoi loppukaudella 0,2 prosenttiyksikköä yleisön edessä pelattua alkukautta suuremmaksi. Kotijoukkueet voittivat tyhjille katsomoille pelatuista otteluista 43,1 prosenttia.

Muutoksia pelitapahtumissa

Pelkän kotivoittoprosentin tuijottaminen ei kuitenkaan kerro kaikkea oleellista kotikenttäedusta. Toisen, lähes 10 000 peliä analysoineen englantilaistutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) joukkueet saivat ennen koronataukoa otteluistaan kotikentällä keskimäärin 0,39 pistettä enemmän kuin vieraskentiltä. Tyhjille katsomoille pelatuissa otteluissa lukema lähes puolittui 0,22 pisteeseen.

Sama vaikutus nähtiin maalimäärissä ja pelitapahtumissa: Kotikentällä syntyi normaalioloissa keskimäärin 0,29 maalia enemmän kuin vieraskentällä, pandemia-aikana enää 0,15. Ilman yleisöä kotijoukkueiden saamat kulmapotkut, maalintekoyritykset ja vastustajan maalia kohti lauotut vedot niin ikään vähenivät. Lukemat kertovat siitä, että tyhjillä katsomoilla oli vaikutusta pelaajien esityksiin: kotietu heikentyi.

Yleisön puuttumisella näytti olevan selkeä vaikutus myös tuomareihin (siirryt toiseen palveluun). Kun mylvivän kotiyleisön paine puuttui, tuomarit antoivat vierasjoukkueelle vähemmän keltaisia kortteja. Jo lukuisissa aiemmissa tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) on havaittu, että yleisön läsnäolo vaikuttaa tuomarien vihellyksiin. Tuomaroinnin ammattimaistuminen huippuliigoissa ja videotuomarijärjestelmä VAR:n käyttöönotto ovat vähentäneet ilmiön vaikutusta ottelun lopputulokseen.

Kotikentällä pelaamisesta on palloilujoukkueille edelleen hyötyä, vaikka yleisöä ei otteluissa paikalla olisikaan. Urheilu ja sen ympärillä oleva maailma kuitenkin muuttuvat kiihtyvää vauhtia. Kotiedun merkitys on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi 1930-luvun huippuvuotena Espanjan pääsarjassa kotijoukkueet keräsivät peräti 84% jaossa olleista pisteistä. 70 vuodessa lukema oli pudonnut 57 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun).

Biologia ja psykologia selittävät kotietua

Kotikenttäetuun vaikuttavia tekijöitä on lukematon määrä. Sen syitä on yritetty selittää tutkimuksissa monin eri tavoin, mutta syy- ja seuraussuhteiden tarkka osoittaminen on vaikeaa. Koronapandemia on osoittanut, että yleisöllä on merkitystä.

Pitkään yksi suurimmista kotikenttäetua selittävistä tekijöistä oli matkustaminen. Aiemmissa tutkimuksissa havaittiin, että yli 300 kilometrin päähän matkustaminen näkyi vierasjoukkueiden suorituksissa. Matkustamisen vaikutus on kuitenkin haihtunut reissaamisen helpottuessa ja joukkueiden käytössä olevien rahojen lisääntyessä.

– Vaikea nähdä, että matkustusväsymys olisi enää merkittävä tekijä, etenkään huipputasolla, Readingin yliopiston tutkija James Reade sanoi elokuussa Guardianille (siirryt toiseen palveluun).

Jalkapalloilijat tienaavat huippusarjoissa tähtitieteellisiä summia, ja harva tähti pelaa koko uransa kasvattajaseurassaan. Tutkija Richard Pollard on esittänyt (siirryt toiseen palveluun), että kotikenttäetua voi perustella silti myös biologisilla taipumuksilla.

Ihmiset ja eläimet puolustavat elinpiiriänsä ja reviiriänsä niitä kohtaavilta uhilta. Esimerkiksi pelaajien hormonituotannon (siirryt toiseen palveluun) on havaittu kasvavan merkittävästi ennen kotiotteluita, mutta vierasotteluita edeltävä hormonituotanto oli huomattavasti vähäisempää. Kodinpuolustamisen puolesta puhuvat myös tutkimukset, joissa kotikenttäetu on havaittu vahvemmaksi eristäytyneillä ja konfliktiherkillä alueilla, kuten esimerkiksi Balkanilla (siirryt toiseen palveluun).

Uuden-Seelannin rugbyjoukkue esittää perinteisen haka-tanssin.
Uuden-Seelannin rugbymaajoukkueen Haka-tanssi Ka Mate on urheilumaailman tunnetuimpia rituaaleja. Pelaajat yrittävät vaikuttaa vierasjoukkueeseen hurjalla esityksellä.EPA

Kotikenttäetua on selitetty myös psykologialla. Vaikka pelaajat eivät huipulla heräisi puolustamaan omaa aluettaan biologisesti, pelaajat ja valmentajat ovat tietoisia kotikenttäedun olemassaolosta. Se vaikuttaa heidän suhtautumiseensa ja asennoitumiseensa kotiotteluihin.

Kotikenttäedun taustalla saattaa olla edun konkreettisesti selittäviä tekijöitä, mutta pelaajien ja median jatkuvasti toistamat uskomukset kotikenttäedusta luovat itseään ruokkivan psykologisen kierteen. Myös itseluottamus näyttäisi olevan (siirryt toiseen palveluun) kotiotteluissa vierasotteluita korkeammalla.

Taktiikasta olosuhteiden tuntemiseen

Myös pelitaktiset näkökulmat vaikuttavat kotikenttäetuun. Erään tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) hyökkäysvoittoista pelitaktiikkaa käytetään kotiotteluissa enemmän, ja se myös johtaa useammin maaleihin kuin vierasotteluissa. Tutkija Pollard on kuitenkin huomauttanut, että myös pelaajien suoriutumistaso on havaittu kotiotteluissa paremmaksi. Se voi auttaa pallonhallinnan ja hyökkäyspelin onnistumisessa.

Kotistadionilla pelaajat saavat etua pelipaikan tuntemisesta. Kun olosuhteet, ympäristö ja katsomorakenteet ovat tuttuja, pelaaja voi hahmottaa etäisyydet ja oman sijaintinsa kentällä helpommin ja nopeammin. Esimerkiksi kentillä, joilla on tavallista pienemmät tai suuremmat mittasuhteet, on kotietu havaittu (siirryt toiseen palveluun)tavallista vahvemmaksi. Myös esimerkiksi pelialusta ja tavallisesta poikkeaviin ilmasto-olosuhteisiin tottuminen voivat lisätä kotikenttäedun merkitystä.

Borussia Dortmund vs FC Schalke 04 koronapandemian aikaan, 16.5. 2020
Saksan Bundesliiga oli ensimmäinen Euroopan huippusarja, joka palasi kentille koronaviruspandemian keskellä. Osa yleisöstä on palaamassa syksyllä stadioneille.Getty Images

Lopulta kotikenttäetu syntyy edellä mainittujen ja satunnaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yksittäisten tekijöiden muuttuminen, kuten yleisön puuttuminen ei isossa kuvassa poista kotietua, vaikka etu pienenisikin. Kun pelejä on otoksessa suuri määrä, kotietu näyttää pitävän pintansa. Bundesliigan kaltaisia poikkeuksia voidaan kuitenkin nähdä.

Kun Euroopan huippusarjat potkaistaan jälleen käyntiin, sekä pelaajat että jalkapallon seuraajat varmasti toivoisivat yleisön pääsevän otteluihin. Vaikka kannattajien puute ei veisikään joukkueelta kotietua, ei jalkapallo tunnu samalta ilman yleisöä. Poikkeukselliseen tilanteeseen kannattaa kuitenkin tottua. Koronaviruspandemia vaikuttaa ihmisten arkeen vielä pitkään – myös jalkapallostadioneilla.

Ranskan Ligue 1 alkoi ensimmäisenä Euroopan huippusarjana elokuussa. Espanjan La Liga ja Englannin Valioliiga potkaistaan käyntiin lauantaina. Saksan Bundesliiga (18.9.) ja Italian Serie A (19.9.) starttaavat ensi viikolla.

Lue myös:

Joel Pohjanpalolle on avautumassa rutkasti vastuuta Leverkusenin hyökkäyksessä – väläyttää seurasiirtoa jos peliaikaa ei Bundesliigassa tipu

Teemu Pukki myöntää väsähtäneensä poikkeuksellisen kauden aikana henkisesti ja fyysisesti – Huuhkajien ykköspyssy antoi arvoituksellisen kommentin tulevaisuudestaan

Valioliigayllättäjä Sheffield United pani tuulemaan pelaajamarkkinoilla - neljä hankintaa viikossa

Helmarien ykkösvahti lähtee jahtamaan kovaa kärkikolmikkoa Englannin huippusarjassa – koronatauosta tulikin siunaus: "Tämä voi jopa tuoda lisää vuosia uralleni"

Mannerlaatat jyrisevät naisten jalkapallossa – Nora Heroum aloittaa sarjassa, josta on tulossa maailman kovin liiga: "Valintaa ei tarvinnut miettiä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat