Suora

  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 5. osakilpailu, Hell RX
  • Urheiluruutu

Kun muut tähtäsivät jo huipulle, Jyrki Nurminen ajoi kavereidensa kanssa mopolla – silti hänestä tuli beach volleyn kärkinimi Suomessa

Missä iässä pitää aloittaa lajin huipulle pyrkiminen? Nuorena – paitsi ei aina.

beach volley
Jyrki Nurminen pitelee lentopalloa
Nykyään Vantaalla asuva Nurminen harjoittelee talvikaudet Pasilassa sisätiloihin rakennetulla beach volley kentällä.Pekka Koli

Asiaa saatetaan perheissä miettiä, kun syksyn harrastukset lapsille ja nuorille jälleen ovat mahdollisia

Vanhemmat voivat miettiä, joko 9-vuotiaan olisi sopiva aika tähdätä huipulle. Silloin nuorella itsellään saattaa olla mielessään aivan muut asiat, kuten kaverit ja heidän kanssa ajan viettäminen.

Kuvaavana esimerkkinä on Kainuun Ristijärveltä lähtöisin oleva beach volley -pelaaja Jyrki Nurminen, 29. Kun jotkut jo 16-vuotiaana hätyyttelevät lajin maailman kärkeä, hän ajoi vielä mopolla kavereiden kanssa. Nyt hän on Suomen huipulla beach volleyssa. Nurminen ei ole hävinnyt suomalaiselle vastustajalle 49 otteluun.

– Olen aina satsannut täysillä siihen mistä pidän, nuorena se oli mopolla ajelu ja silloin keskityin siihen.

Nurminen harrasti lentopalloa jo pikkupoikana. 6-vuotiaana aloitetun harrastuksen ohella kulki muitakin pallopelejä. Urheilullisuutta arvostavan isän ansiosta kodin pihapiiristä löytyi jääkiekkomaali sekä koripallo-, lentopallo- ja jalkapallokenttä.

Jyrki Nurminen beach volley -kentällä
Usean lajin harrastaminen nuorena on tehnyt Jyrki Nurmisesta lajinsa kotimaisen kärkinimen. Pekka Koli

Vaikka kotoa löytyivät myös pelikonsoli ja tietokone. Pelaaminen ei ollut pääasiallinen juttu. Liikunta oli vain mukavaa ajanvietettä ystävien kanssa.

– Totta kai mekin pelasimme nintendoa ja tietokoneella. Kaveriporukalla esimerkiksi jääkiekon pelaaminen tai läheisellä Saukkovaaralla mopolla ajelu oli varmaan samaa, mitä nykyään nuoret saavat videopeleistä.

Uusi laji tuli tutuksi teini-iässä

Beach volley, eli rantalentopallo, tuli Jyrki Nurmiselle tutuksi 13-vuotiaana. Pelejä pelattiin kaksi vastaan kaksi -ajatuksella, syykin oli hyvin yksinkertainen.

– Pelaajia ei ollut kotikylällä sen enempää.

Nurminen treenasi lentopalloa todella vähän ennen kuin täytti 17 vuotta. Ohjattuja harjoituksia oli vain kahdet viikossa, sen lisäksi pelattiin omia piha- ja beach volley -pelejä.

Vasta 18-vuotiaana Nurminen löysi huippu-urheilijan kipinän. Syynä oli muun muassa oman fysiikan kehittyminen hieman ikätovereita myöhemmin. Varhaisessa nuoruudessa eletty liikunnallinen elämä mahdollisti pelaamisen aikuisten tasolla.

Myös neljässä vuodessa suoritettu lukio antoi loppupuolella aikaa ajatella, että mitä haluaisi lentopallossa saavuttaa. Hyvän valmentajan avulla Nurmisen huipulle pyrkiminen pääsi toden teolla vauhtiin.

Jyrki Nurminen tekemässä hyökkäyslyöntiä vuoden 2020 beach volleyn sm loppuottelussa.
Vastustajan liikkeiden lukeminen on Nurmisella maailman huipputasoa. Beach volleyn SM-finaaliturnauksessa Nurmisella (pelaaja vasemmalla) peli kulki ja mestaruus tuli.Yle

Nurmiselle ei ollut vaikeaa, kun tavallinen arki muuttui urheilijan elämäksi, jossa harjoitellaan päivittäin.

– Vapaa-ajasta tuli nyt harjoitteluaikaa ja siitä pystyi nauttimaan, sillä tunsin sisimmässä, että tämä on juttu, mitä haluan tehdä.

Sama tunne on Nurmisella jatkunut koko uran.

Kova harjoittelu voi polttaa loppuun

Nykyisen valmennuskäsityksen näkökulmasta Nurmisen tarina on poikkeuksellinen. Näin arvioi liikuntatieteiden tohtorin Jaana Kari. Tällä hetkellä Kari toimii pää- ja juniorivalmentajana Kajaanin Uimaseurassa.

Jaana Kari Vimpelinlaakson urheilukeskuksella
Jaana Karin mielestä juniorivalmennuksessa tulisi ottaa huomioon yksilöiden väliset erot. Antti Tauriainen / Yle

Hän huomauttaa, että valmentajilla saattaisi olla tarkastelun paikka valmennustavassaan, sillä esimerkiksi varhaisella iällä ammattimaisesti aloitettu treenaaminen ei välttämättä ole hyvästä.

–Loppuunpalamista tulee sellaisissa lajeissa paljon, joissa aloitetaan kova harjoittelu hyvin nuorena.

Nurminen on kotimaan tasolla ollut peliparinsa Santeri Sirénin kanssa voittamaton yli 30 ottelun verran. Hän kokee, että monipuolinen liikunnan harrastus on tehnyt hänestä huippupelaajan, vaikka satsaaminen huipulle alkoi vasta 18-vuotiaana.

Erilaisten pallopelien tuoma hahmotuskyky on muokannut hänestä pelaajana maailmanluokan ammattilaisen.

– Pystyn ennakoimaan vastustajan liikkeet todella hyvin. Koen olevani siinä maailman huipputasoa.

Liikunnan pitää olla monipuolista

Vaikka Jyrki Nurmisen polku ei tavanomainen, silti keskimäärin lajivalinta tulisi tehdä 14–16-vuotiaana – huippu-urheilun näkökulmasta. Silloin psyykkiset ja fyysiset ominaisuudet ovat riittävän kehittyneitä, jotta lajiharjoittelu on syytä aloittaa.

Ennen tätä ikää nuoren pitäisi saada tehdä sitä mikä juuri sillä hetkellä kiinnostaa.

Mikä olisi hyvä tapa harjoitella, mikäli haluaa lajinsa huipulle? Liikuntatieteiden tohtorin Jaana Karin mukaan keskitien löytäminen onkin yllättäen haastavaa. Siinä missä liiaksi ohjattu ja valmennettu tekeminen voi johtaa nuoren urheilijan loppuunpalamiseen, liian vähän liikuntaan ohjaava elämäntyyli saattaa passivoida.

Sekä Jyrki Nurmisen että Jaana Karin näkemyksistä kuultaa läpi tasapainottelu. Huippu-urheilun näkökulmasta nuorelle pitäisi mahdollistaa liikunnallisesti monipuolinen nuoruus. Samalla pitäisi nuorelle antaa myös vapaa-aikaa.

Ikä ei ole määrittelevä tekijä, vaan se miten paljon työtä tehdään. Esimerkiksi 14-vuotiaana nuori ei ole liian vanha aloittaakseen uutta lajia. Karin mukaan yleensä vähän vanhemmalla lapsella on edellytykset ottaa kiinni lajia kauemmin harrastaneet ja hän voi vuodessa parissa saavuttaa jopa Suomen kärkitason.

Jyrki Nurminen on tästä hyvä esimerkki.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat