Suora

  • Elävä arkisto esittää

Raportti: Koronapandemiasta SM-liigaseuroille 15 miljoonan euron tulonmenetykset – myös alkavalle kaudelle miljoonaluokan uhkakuvat

Tuoreesta raportista selviää, että kausi 2019–2020 olisi ollut SM-liigaseuroille taloudellisesti vahva ilman covid-19-pandemian vuoksi kesken jäänyttä kautta. Liigan keskeyttäminen aiheutti seuroille noin 15 miljoonan euron tulonmenetyksen.

Jääkiekon miesten SM-liiga
Iikka Kangasniemi ja Topi Jaakola SM-liigan ottelussa
AOP

Tilintarkastus- ja konsultointipalveluita tarjoava EY on julkaissut toista vuotta peräkkäin analyysin jääkiekon SM-liigajoukkueiden taloudellisesti tilanteesta.

– Kauden 2019–2020 keskeyttäminen aiheutti seuroille arviomme mukaan SM-liigaseuroille noin 15 miljoonan euron tulojen menetyksen. Nykyisellä kulurakenteella kauden pelaaminen kokonaan ilman yleisöä ei todennäköisesti olisi seuroille taloudellisesti mahdollista, sanoo Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.

Liigaseurojen tulevan kauden budjeteista käy ilmi, että pelkästään lipputulojen osalta menetykset nousisivat yli 20 miljoonaan euroon, jos alkava kausi jouduttaisiin pelaamaan tyhjille katsomoille. Lipputulojen lisäksi saamatta jäisi myös muu myynti ottelutapahtumissa, joten kokonaisvaikutus nousisi merkittävästi suuremmaksi.

Liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n yhteenlaskettu liikevaihto oli viime tilikaudella 140 miljoonaa euroa, mikä oli 6 miljoonaa euroa edelliskautta vähemmän. EY:n arvion mukaan liiga olisi tehnyt uuden yhteenlasketun liikevaihtoennätyksen, yli 150 miljoonaa euroa, jos kausi olisi pystytty pelaamaan loppuun asti.

Kaudella 2019–2020 SM-liigajoukkueiden yhteenlaskettu liiketappio oli 3,5 miljoonaa euroa ja seurojen likvidit varat olivat kauden päättyessä paikoitellen kriittisellä tasolla. Positiiviseen tilikauden tulokseen pääsi seitsemän joukkuetta. Vahvin kassa kauden päättyessä oli Kärpillä, HIFK:llä ja Tapparalla.

Liigaseurat leikanneet kuluja ja budjetteja

Liigaseurat ennakoivat alustavissa budjeteissaan alkavan kauden tulojen putoavan noin 10 miljoonaa euroa, jos kausi pystyttäisiin viemään suhteellisen normaalisti läpi. Pelaajabudjeteista on leikattu yhteensä 3 miljoonaa euroa. Epävarmaan kauteen lähdettäessä pelaajabudjettia ovat leikanneet kaikki muut seurat paitsi HPK, Kärpät ja Lukko.

Isoimmalla pelaajabudjetilla, 3 miljoonalla eurolla, tulevaan kauteen lähtee Oulun Kärpät. SM-liigan pienin pelaajabudjetti, 1,5 miljoonaa euroa, on Vaasan Sportilla.

Raportista selviää, että taseen suhteen liigassa on kolme vahvaa seuraa: Kärpät, Tappara ja HIFK. Toisessa ääripäässä on TPS, joka on ollut viime vuosina riippuvainen omistajien lisärahoituksesta.

Pelicansin pisteet olivat liigan kalleimmat, KooKoo pääsi halvimmalla

Seurojen talousluvuista käy ilmi, että suurinta liikevaihtoa tekevät seurat sijoittuvat hyvin myös runkosarjassa. Liikevaihdoltaan suurimmat joukkueet viime kaudella olivat Oulun Kärpät, HIFK ja Rauman Lukko, ja näistä Kärpät ja Lukko sijoittuivat kolmen kärkeen myös runkosarjassa.

Poikkeuksen taloustilanteen ja runkosarjamenestyksen yhteyteen tekee KooKoo, jonka liikevaihto oli seuroista 12 suurin mutta runkosarjasijoitus viides.

EY:n analyysin mukaan kaudella 2019–2020 kalleimmaksi pisteet tulivat Pelicansille. Pisteen hinta muodostuu seuran kokonaiskuluista jaettuna saavutetuilla pisteillä. Pelicansille yhden pisteen hinta 177 700 euroa, mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin halvimmalla pisteet hankkineen KooKoo Hockeyn 49 000 euron pistehinta.

Lue myös:

SM-liigan pomo Heikki Hiltunen: Seurat kestäisivät vain muutaman kierroksen tyhjille katsomoille – "Sen jälkeen on pakko tehdä sopeutustoimia"

Jääkiekkoliiga tarkensi turvallisuusohjeistustaan koronan varalle – liigamiehistö ja alle 20-vuotiaiden joukkue toimivat erillään

Lähteet: EY:n raportti

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat