Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Erikoiset tarinat Urheilumuseon esineiden takaa

Uusittu Urheilumuseo tarjoaa katsojalle muutakin kuin olympialoistoa.

On vuosi 1994. Retkikunta yrittää nousta maailman toiseksi korkeimmalle vuorelle, mutta nousuyritys K2:lle epäonnistuu.

Retkikunnan onneksi suomalainen vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson löytää aiemman retkikunnan taaksensa jättämän hakun. Ylimääräisen hakun turvin Gustafsson uskaltautuu ensimmäisenä kiipeilijänä matkaan ja lopulta johdattaa pimenevässä illassa retkikunnan turvaan.

Retkikunnan pelastanut hakku on päätynyt maailman toiseksi korkeimmalta vuorelta Helsinkiin. Sitä voi nyt ihastella Olympiastadionilla sijaitsevassa Urheilumuseossa.

Kuinkahan todennäköistä on halkaista keihäs toisella keihäällä?

Olympiamitalisti Jorma Kinnunen valmensi poikaansa Kimmo Kinnusta. Jorma asetti harjoituksissa oman keihäänsä kentälle Kimmolle merkiksi, että sitä pidemmälle pitäisi heittää.

Kimmo kiskaisi ja halkaisi isänsä keihään.

Myöhemmin Kimmo voitti MM-kultaa 1991 ja Jorma palkittiin Vuoden valmentaja -tittelillä. Kuvassa Kimmo on päässyt toisen keihäslegendan Seppo Rädyn syleilyyn. Harjoituksissa halkaistu keihäs puolestaan pääsi Urheilumuseoon.

E-urheilun alkusysäys taisi olla tylsä hetki, joka koettiin ydintutkimuslaitoksessa Long Islandilla Yhdysvalloissa vuonna 1958.

Tylsistyneet tutkijat päättivät ohjelmoida oskilloskooppiin tennispelin. Ohjelmoinnin tuloksena syntynyt Tennis for two on yksi ensimmäisistä tietokonepeleistä.

Laboratoriossa vierailleet opiskelijat innostuivat pelistä niin paljon, että alkoivat luoda omia pelejään varhaisille tietokoneille.

Näyttääkö tutulta juomatölkiltä?

Kumparelaskija Janne Lahtelan kisahaalarista nousi kohu Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002. Urheilijat eivät saa mainostaa olympiakisoissa, mutta Lahtelan kisapuvun symbolit ja värimaailma olivat uskollisia Battery-energiajuomalle.

Lahtela voitti kultaa, sillä kohu oli lähinnä Suomessa eikä olympiaisäntien silmissä Yhdysvalloissa.

Ilmari Sysimetsä suunnitteli kisajulisteen Helsingin olympiakisoihin 1940, mutta kisat siirrettiin toisen maailmansodan takia.

Julistetta muutettiin Helsingin 1952 kisoihin, mutta vain hieman.

Huomaatko eron?

Uudessa kisajulisteessa Suomen kartta oli muutettu vastaamaan sodan jälkeistä tilannetta Suomessa. Julisteen poliittista viestiä pidettiin piikkinä Neuvostoliitolle.

Surffaajilta vaaditaan hermoja Suomessa. Tämäkin lauta odotteli aikanaan sopivia laineita kuukausien ajan.

Surffauksen SM-kisat järjestetään Suomessa vain myrskysäässä, joten kisapaikkoja ja sopivia aikoja on pidettävä avoimena niin paljon kuin mahdollista.

Kesän 2018 SM-kisat järjestettiin seuraavin ehdoin: 1.4.-31.10. välisenä aikana joko Hangossa, Porissa tai Emäsalossa. Lopulta SM-kisat käytiin Porissa elokuun puolivälissä ja Lauri Heiskari voitti laudallaan mestaruuden.

Älykello löytyy nykyään lähes jokaisen juoksijan ranteesta, mutta toista oli ennen.

Paavo Nurmi juoksi Pariisin olympiakisoissa 1924 kädessään sekuntikello, jotta hän pystyi seuraamaan taktiikkaansa sekunnilleen.

Nurmella oli oma kullattu sekuntikello, mutta sitä tarkan markan mies ei halunnut käyttää, sillä hän pelkäsi rikkovansa sen kilpailuissa. Nurmi lainasi Lauri Pihkalalta kelloa, jonka hän heitti radan syrjään aina ennen loppukiriä. Nyt kello on Urheilumuseossa.

Petri Kokon ja Susanna Rahkamon rääsyinen kulkuriteema oli skandaali taitoluistelun EM-kisoissa 1994. Jäätanssipari halusi uudistaa lajia tarinoilla ja teatraalisuudella.

Tuomaristo koki Kokon takin liian rääsyisenä ja rumana, tuloksena nuhtelut ja neljäs sija.

Pari jätti takin pois vapaaohjelmastaan Lillehammerin olympiakisoissa 1994. Tuloksena oli neljäs sija, vuotta myöhemmin pari sai MM-hopeaa.

Tässä Hannes Kolehmainen ylittää 5 000 metrin kisan maaliviivan voittajana Tukholman olympialaisissa vuonna 1912.

Kolme olympiakultaa voittanut Kolehmainen ei pitänyt mitalia erityisen arvokkaana, vaan lahjoitti sen nuorille urheilijoille.

Lopulta kultamitali ajautui nuorelle hiihtäjälle Veikko Hakuliselle, joka olympiavoittojen ja menestyksekkään urheilu-uransa jälkeen tajusi sen arvon.

Kolehmaisen kultamitali löysi kodin Urheilumuseosta, joka avautuu uusittuna maanantaina. Suomalaista urheiluhistoriaa on näytillä reilun sadan vuoden ajalta: kuvia, äänimaisemia, 35 000 esinettä, 500 000 valokuvaa ja 2,5 hyllykilometriä kirjallisuutta.

Tekijät

Tuottaja

Jyri Kivimäki

Kuvaaja

Esa Fills

Toimittaja

Petri Sjöblom

Arkistokuvat

Valtteri Hirvonen, Lehtikuva, Wikimedia

Julkaistu 1.10.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat