Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia

Suomalaiset huippu-urheilijat puhuvat mielenterveyden järkkymisestä Yle Urheilun laajassa selvityksessä. 68 prosenttia kyselyyn vastaajista kertoi kokeneensa uransa aikana henkisiä vaikeuksia.

Muu urheilu
Yle Urheilu toteutti mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia käsitelleen kyselyn suomalaisille huippu-urheilijoille.
Lasse Isokangas / Yle

Monen suomalaisen huippu-urheilijan mielenterveys on järkkynyt urheilu-uran aikana. Asia selviää Yle Urheilun toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 111 olympialajien aktiiviurheilijaa ja uransa lopettanutta huippu-urheilijaa. Yli 70 huippu-urheilijaa kertoi kyselyssä kärsineensä uransa aikana mielenterveyden häiriöistä.

“En ollut psyykkisesti mukana harjoituksissa. Pelkäsin, että pystyn viemään itseltäni hengen. Käyttäydyin yksin ollessani välinpitämättömästi ja itsetuhoisesti.“ (Yksilölaji, lopettanut)

Vastaukset paljastavat, että huippu-urheilijat elävät voimakkaan henkisen paineen alla, jossa mieli voi järkkyä urheilun vuoksi. Liki kaikilla mielenterveyden häiriöistään kertoneilla urheilijoilla oli ollut samaan aikaan useita eri oireita. Ahdistus, uupumus, masennus ja unihäiriöt olivat monelle arkipäivää. Joka toinen vastaaja oli harkinnut uransa lopettamista kokemiensa mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

Yle Urheilu lähetti kyselyn 2010-luvulla Suomea olympialaisissa edustaneille yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille, näiden lajien arvokisaedustajille sekä maajoukkueurheilijoille.

Kaikkiaan kysely lähetettiin heinäkuussa 344 urheilijalle. Heistä 111 vastasi kyselyyn. Aktiiviurheilijoita oli 65 prosenttia ja uransa lopettaneita 35 prosenttia. Tulokset peilaavat tilannetta vuosina 2010–2020.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tavoitteena oli kuulla urheilijoiden omia kokemuksia ja madaltaa kynnystä puhua henkisistä vaikeuksista, koska mielenterveyden häiriöihin liittyy usein ennakkoluuloja ja kielteisiä mielikuvia.

Suomen mielenterveysseuran eli Mieli ry:n mukaan arviolta joka toinen suomalainen on kärsinyt tai kärsii mielenterveyden häiriöstä. Yle Urheilun huippu-urheilijakyselyssä noin 68 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa mielenterveyden häiriöitä.

“Ongelmia oli jossain määrin jo lukioiästä asti, mutta diagnoosi tuli noin 22-vuotiaana. Diagnoosin aikoihin mielenterveyden ongelmat häiritsivät vahvimmillaan jokapäiväistä elämää.” (Nainen, joukkuelaji, olympiaedustaja, aktiivi)

Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia 2010-luvun olympiaurheilijoista kertoi kokeneensa mielenterveyden häiriöitä.
Lasse Isokangas / Yle

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecim ry:n määritelmän mukaan mielenterveyden häiriöstä on kyse, kun henkilön mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat toimintakykyä, ihmissuhteita tai aiheuttavat kärsimystä. Kun oireista tulee pitkäkestoisia ja ne rajoittavat huomattavasti elämää, voidaan puhua häiriöstä tai sairaudesta.

13 prosenttia Yle Urheilun kyselyn vastaajista ei osannut arvioida olivatko he kokeneet mielenterveyden häiriöitä. Heistä jokainen raportoi kuitenkin kärsineensä mielenterveyden häiriöiden eri oireista, kuten ahdistuksesta, unihäiriöistä, masennuksesta ja uupumuksesta.

Viidennes vastaajista ei ollut kokenut mielenterveyden häiriöitä lainkaan.

“Jonkinasteinen ahdistus ja epävarmuus kuuluvat jossain määrin urheiluun. Olin itsekin urallani välillä henkisesti aika kovilla, mutta minulla oli paljon elämää myös urheilun ulkopuolella. Tämä auttoi jaksamaan.” (Mies, yksilölaji, olympiaedustaja, lopettanut)

Kyselyyn vastanneista naisurheilijoista neljä viidestä oli kokenut mielenterveyden häiriöitä. Miehistä niitä oli kokenut puolet vastaajista.

“Monet urheilijat ovat luonteeltaan hieman perfektionisteja ja vaativat itseltään paljon, ja asettavat näin itse itselleen paineita. Näin on käynyt myös omalla kohdallani. Ulkonäköpaineet ja kehon jatkuva arviointi altistavat mielenterveyden häiriöille, kun aina puhutaan, että ''täytyy näyttää urheilijalta''. (Nainen, joukkuelaji, olympiaedustaja, aktiiviurheilija)

Kyselyn mukaan mielenterveyden ongelmat olivat hieman yleisempiä aktiiviurheilijoilla kuin jo urheilu-uransa lopettaneilla.

“Kilpailin kivutta ja täysin terveenä vain kaksi kautta noin 13 vuotta kestäneestä urastani. Päivittäinen taistelu kivun ja kehon toimimattomuuden kanssa oli psyykkisesti erittäin raskasta.” (Mies, yksilölaji, olympiaedustaja, lopettanut)

“Koen, että omat ongelmani helpottivat heti, kun lopetin urheilu-urani. Jälkeenpäin ajateltuna urheiluaika antoi ja opetti paljon, mutta siihen liittyi paljon ahdistusta monesta asiasta.” (Nainen, yksilölaji, muu arvokisaedustus, lopettanut)

Ahdistusta, uupumusta ja itsetuhoisia ajatuksia

Mielenterveyden keskusliiton mukaan mielenterveyden häiriöt voivat ilmetä monella tavalla, eikä yhteistä oiretta ole. Kyse voi olla esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta, pakko-oireista, syömiseen liittyvistä ongelmista ja erilaisista riippuvuuksista. Oireita voi olla useita yhtä aikaa.

“Paranen tuskin koskaan täysin. Ajattelen, että urheilu pahensi ongelmiani, mutta en syytä sitä.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustus, lopettanut)

Yle Urheilun kyselyn mukaan mielenterveytensä kanssa kamppailleet urheilijat kärsivät eniten viidestä eri oireesta. Näistä yleisin oli ahdistus, jota oli kokenut noin 70 prosenttia vastaajista. Myös uupumus, loppuunpalaminen ja unihäiriöt olivat yleisiä. Vajaalla puolella vastaajista oli ollut masennusta ja pitkäkestoista, haitalliseksi koettua stressiä.

“Masennuksen, itsetuhoisten ajatusten ja ahdistuksen keskeisimmässä vaiheessa en edes ymmärtänyt olevani sairas, joten en osannut hakea suoraan apua mielenterveyden häiriöön.” (Mies, yksilölaji, olympiaedustaja, lopettanut)

Huippu-urheilijoiden kokemat mielenterveyden häiriöt Yle Urheilun kyselyssä.
Lasse Isokangas / Yle

“Itselläni loukkaantuminen, kroonistunut kipu, matkustuksen ja treenin aiheuttama rasitus aiheuttivat aluksi ahdistusta ja paniikkihäiriötä, jotka lopulta eskaloituivat burnouttiin … Kesti noin kaksi vuotta palautua täysin burnoutista. Kilpailin samalla täysipäiväisesti.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustaja, aktiivi)

“Minulla on ollut pitkään vaikeuksia nukkua varsinkin, jos on paljon stressiä. Koen ajoittain ahdistusta, korona-aikana on ollut selvästi enemmän. Nuorempana minulla oli pakko-oireita. Itsetuhoisia ajatuksia on ollut vain kerran ja hyvin vähän aikaa.” (Nainen, joukkuelaji, maajoukkue, aktiivi)

Noin joka kolmas vastaaja kertoi, että heillä oli ollut ongelmia syömisen kanssa. Itsetuhoisia ajatuksia oli ollut lähes joka viidennellä. Jotkut urheilijat kertoivat kärsineensä myös paniikkihäiriöstä, pakko-oireista ja erilaisista riippuvuuksista.

“Olin koko ajan anoreksian rajalla, mutta muut, oma perheeni mukaan lukien, sanoivat, että olen lajiini liian lihava tai että painoa on saatava alas. Mielessä oli koko ajan, mitä voi tai saa syödä ja mitä ei.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustus, lopettanut)

“Syömishäiriöt alkoivat yläasteella ja jatkuivat läpi urheilu-uran. Mielenterveyden häiriöt ovat olleet elämässäni epäsäännöllisen säännöllisiä. Päihteiden käyttö tunteiden siirtämiseksi sivuun oli selkeä tapa koko maajoukkueurani ajan.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustaja, lopettanut)

Osa urheilijoista kamppaillut läpi uran ongelmien kanssa

Kyselyyn vastanneiden huippu-urheilijoiden kokemat mielenterveyden häiriöt vaihtelivat kestoltaan päivistä useisiin vuosiin. Osa urheilijoista oli kamppailut mielenterveytensä kanssa läpi urheilu-uran.

“Viikoittain noin kahden vuoden ajan.” (Nainen, yksilölaji, muu arvokisaedustus, aktiivi)

“Opiskeluajan, noin kuusi vuotta. Ajoittain voimakkaampina, ajoittain lievempinä.” (Nainen, yksilölaji, lopettanut, olympiaedustaja)

“Koko urheilu-urani ajan, enemmän vanhemmalla iällä.” (Mies, muu arvokisaedustus, yksilölaji, lopettanut)

Osalla mielen järkkyminen ajoittui kilpailutilanteisiin, etenkin arvokisoihin, ja sitä edeltäneeseen aikaan.

“Olympiarajaa tehdessä ja loukkaantumisen jälkeen oli kausia, kun ahdistus oli valtavaa. Tuli ajatuksia, miksi tätä tekee, mikä on elämän tarkoitus. Unettomia jaksoja oli pitkään ja samalla treenattiin kovaa.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustus, lopettanut)

“Aina silloin tällöin tuli ahdistusta ja oli vaikeuksia jatkaa satsaamista. Aika useasti mietin uran lopettamista ennen olympialaisia.” (Nainen, joukkuelaji, olympiaedustus, lopettanut)

Viidennes mielenterveyden häiriöitä kokeneista oli saanut diagnoosin. Reseptilääkitystä käytti vain harva, 15 prosenttia vastanneista.

Mieli järkkynyt huippu-urheilun vuoksi

Yle Urheilun kyselyssä selvitettiin myös sitä, mitkä asiat olivat urheilijoiden mielestä johtaneet mielenterveyden häiriöiden syntymiseen. Kyselyn mukaan yksittäisten urheilijoiden ongelmat johtuivat useista eri syistä.

Liki puolet mielenterveyden häiriöitä kokeneista kertoi syyksi epäonnistumisen kilpailuissa. Sen jälkeen yleisin syy oli loukkaantuminen tai sairastuminen ja vaikeudet yhdistää urheilu-ura siviilielämään.

“Olen käynyt aika monta kertaa aika syvällä ajatuksieni kanssa. Noin 2–4 kertaa vuodessa. Syitä ovat loukkaantuminen, epäonnistuminen, pitkäaikainen stressi, liiallinen vastuu, kuorma, burnout.” (Nainen, joukkuelaji, muu arvokisaedustus, aktiivi)

“Kun urheilu ei sujunut, en pystynyt ajattelemaan muuta. Tämä kesti aina viikoista muutamiin kuukausiin. Varsinkin kilpailukaudella, kun tulokset eivät vastanneet tavoitteita, ahdistuneisuus lisääntyi. Lopettamisen jälkeen tajusin, kuinka paljon ahdistus hallitsi elämää niinä hetkinä. (Mies, yksilölaji, olympiaedustus, lopettanut)

Yle Urheilun neljä vuotta sitten tekemässä toimeentulokyselyssä paljastui, että suurin osa suomalaisista yksilölajien huippu-urheilijoista elää köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 2018 tehdyn Yle Urheilun tasa-arvoselvityksen mukaan naiset tienaavat erityisesti joukkuelajeissa miehiä vähemmän. Nyt tehdyssä kyselyssä noin 40 prosenttia vastaajista kertoi taloudellisten ongelmien olevan syynä mielenterveyden järkkymiselle. Joukossa oli yhtä lailla miehiä ja naisia.

“Itselläni mielenterveysongelmat pyörivät enimmäkseen toimeentulon ympärillä. Lopettaminen oli myös vaikeaa, sillä urheilu-uran jälkeinen elämä ei ollut millään tavalla turvattu. Urheilu-uran jälkeen jouduin työttömäksi, ja työttömyyskorvausta ei saa, koska ammattiurheilua ei pidetä työnä.” (Mies, yksilölaji, arvokisaurheilija, lopettanut)

Huippu-urheilijoiden mielenterveyden häiriöiden syitä Yle Urheilun kyselyssä.
Lasse Isokangas / Yle

Yli kolmannes vastasi mielenterveyden häiriöiden johtuneen itsetunto-ongelmista, liian kovista menestyspaineista, ylikunnosta, sekä menetyksistä tai ongelmista ihmissuhteissa. Urheilijoiden mukaan paineet tulivat usein ulkopuolelta.

“Varsinkin yksilölajeissa, kun ollaan yksin suorituksessa, niin siinä on valtavat paineet jo siitä mitä media on kirjoittanut.” (Mies, yksilölaji, olympiaedustus, aktiivi)

“Olen kokenut riittämättömyyden tunnetta ja itsetunto-ongelmia jo pidemmän aikaa. Minua on verrattu muihin ja arvosteltu ihmisenä ja urheilijana. Lopulta aloin ajatella itsestäni negatiivisesti. Riittämättömyyden tunne urheilussa seurasi minua siviilielämään.” (Nainen, joukkuelaji, olympiaedustaja, aktiivi)

Yhdeksän prosenttia vastaajista koki urheilu-uran lopettamisen aiheuttaneen mielenterveyden häiriöitä.

“Urheilu-uran päättymisen jälkeen kukaan tai mikään suomalaisen urheilujärjestelmän taho ei ole tarjonnut apua urasiirtymiseen.” (Mies, yksilölaji, olympiaedustaja, lopettanut)

Suomalaisten huippu-urheilijoiden kokemat mielenterveyden häiriöt heijastuivat kyselyn mukaan koko yksilön urheilu-uraan ja sen aikana saavutettuihin tuloksiin. Joka toinen mielenterveyden häiriöiden kanssa kamppailleista huippu-urheilijoista oli harkinnut uransa lopettamista niiden vuoksi.

“Oli unettomuutta ja kilpailuihin suhtautuminen muuttui taisteluksi omia ajatuksia vastaan. Sitä alkoi miettimään, kenelle tätä tekee ja miksi. Koin, että olen tukijoilleni velkaa. Lopettamista miettiessä en halunnut tuottaa heille pettymystä. Lopulta koin, että ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa. En halunnut olla ahdistunut koko aikaa ja tajusin, ettei kehoni kestä loputtomiin.” (Nainen, yksilölaji, olympiaedustus)

TÄÄLTÄ VOIT HAKEA APUA:

Valtakunnallinen kriisipuhelin (MIELI Suomen Mielenterveys ry) p. 09 2525 0111 avoinna 24/7, ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 maanantaisin ja keskiviikkoisin 16–20 sekä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin 9–13.

Puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä. Puhelu maksaa operaattorin perimän hinnan verran. Lisätietoja: mieli.fi/kriisipuhelin (siirryt toiseen palveluun)

Sekasin-chat (siirryt toiseen palveluun)12_–_29-vuotiaille.

Kärsitkö mielenterveyden häiriöistä ja kaipaat apua? Yle kokosi, mistä apua saa kriisitilanteessa.

Lue myös:

Ylen kysely paralympiakävijöille: Yli puolet vastaajista on kärsinyt mielenterveyden häiriöstä – epäasiallinen kohtelu yksi yleisimmistä syistä ongelmien taustalla

Suomen ykköspyöräilijä Lotta Henttala kertoo, kuinka vuosien kierre rikkoi ensin kehon ja sitten mielen: “Olisi helpompi vain kaatua ja murtaa käsi”

Unettomia öitä, raastavia kipuja ja paniikkikohtaus lähtöviivalla – Robert Ven on piiskannut itseään armottomiin suorituksiin, mutta ei osaisi elää ilman soutua

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat