Suora

  • Ampumahiihdon MC, miesten pikakilpailu, Kontiolahti
  • Rallin MM Monza - EK 1 - Live
  • Takaisin maalle! Perttu Hyvärinen hiihtää arvokisamitaleista ladulla, mutta tulevaisuuden unelmat löytyvät pellolta ja metsästä
  • Monza, EK 1
  • Ampumahiihdon MC, naisten pikakilpailu, Kontiolahti

Ylen kysely paralympiakävijöille: Yli puolet vastaajista on kärsinyt mielenterveyden häiriöstä – epäasiallinen kohtelu yksi yleisimmistä syistä ongelmien taustalla

Joka toinen kyselyyn vastannut paralympiakävijä on harkinnut uransa lopettamista kokemiensa mielenterveyden häiriöiden vuoksi.

Muu urheilu
Paraurheilija kuvituskuva
Puolet Yle urheilun kyselyyn vastanneista paraurheilijoista oli kärsinyt esimerkiksi ahdistuksesta, masennuksesta ja unihäiriöistä. Lasse Isokangas / Yle

59 prosenttia Yle Urheilun kyselyyn vastanneista 2010-luvun suomalaisista paralympiakävijoistä kertoo kokeneensa urheilu-uransa aikana mielenterveyden häiriöitä. Joka toinen mielenterveyden häiriöitä kokeneista oli harkinnut uransa lopettamista niiden takia.

“Tuntuu, että olen maksanut tästä menestyksekkäästä urastani liian kalliin hinnan taloudellisesti ja henkisesti. Kaikki vain vaativat lisää menestystä.” (yksilölaji, aktiivi)

Kyselyn mukaan uhrauksia vaatinut huippu-urheilu vaikutti monella paraurheilijalla mielenterveyden häiriöiden syntymiseen. Taloudelliset ongelmat olivat yleisin syy mielen järkkymiselle. Paraurheilijoilla oli erityisesti ahdistusta, unihäiriöitä, uupumusta sekä pitkäaikaista, haitalliseksi koettua stressiä. Noin puolet kyselyyn vastanneista koki, ettei mielenterveyden palveluita ollut riittävästi tarjolla.

Tulokset ovat hyvin samankaltaisia Yle Urheilun 2010-luvun olympialajien vammattomille huippu-urheilijoille tekemän kyselyn kanssa. Siihen vastanneista urheilijoista 68 prosenttia kertoi kärsineensä uransa aikana mielenterveyden häiriöistä.

Selvityksessä lähetettiin kyselyt 2010-luvulla Suomea paralympialaisissa edustaneille huippu-urheilijoille sekä 2010-luvun olympialajien huippu-urheilijoille. 63 paraurheilijasta kyselyyn vastasi 22 urheilijaa. 344 olympialajien urheilijoista vastasi 111 urheilijaa. Tulokset kuvaavat tilannetta vuosina 2010–2020. Enemmistö kyselyihin vastanneista oli aktiiviurheilijoita.

Kyselyn tarkoituksena oli selvittää suomalaisten huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Tavoitteena oli kuulla urheilijoiden omia kokemuksia ja madaltaa kynnystä puhua henkisistä vaikeuksista, koska mielenterveyden häiriöihin liittyy usein ennakkoluuloja ja kielteisiä mielikuvia.

Ahdistus ja uupumus arkipäivää

Yli puolet vastaajista kertoi siis kärsineensä mielenterveyden häiriöistä urheilu-uransa aikana. Kolmasosa ei ollut kärsinyt mielenterveyden häiriöistä lainkaan. Loput eivät osanneet sanoa, olivatko he kärsineet mielenterveyden häiriöistä. Osa heistä oli kuitenkin listannut kokeneensa esimerkiksi uupumusta, unihäiriöitä sekä pitkäkestoista ja haitallista stressiä.

“Tämän hetken huippu-urheilu ei tue ihmisen mielenterveyttä, tulen tarvitsemaan urani jälkeen psykoterapiaa.” (yksilölaji, aktiivi)

Parakysely
Lasse Isokangas / Yle

Yli puolet mielenterveytensä kanssa kamppailleista oli kärsinyt ahdistuksesta, unihäiriöistä, uupumuksesta ja loppuunpalamisesta sekä pitkäaikaisesta, haitalliseksi koetusta stressistä.

Masennusta oli noin kolmanneksella.

“Syömishäiriöt nuoruusvuosina, mutta voivat edelleen oireilla hetkellisesti. Vuodesta 2012 lähtien uupumus, stressi ja unihäiriöt. Jouduin aloittamaan silloin työt urheilun ohella.” (yksilölaji, aktiivi)

Yksittäisissä vastauksissa esiin nousivat syömisen ongelmien lisäksi erilaiset riippuvuudet, pakko-oireet sekä itsetuhoiset ajatukset. Mielenterveyden häiriöiden kesto vaihteli viikosta useisiin vuosiin.

“Masennusta on hoidettu lääkkeillä ja terapialla viiden vuoden ajan.” (yksilölaji, lopettanut)

“Jatkuva tila.” (yksilölaji, aktiivi)

Rahahuolia ja epätasa-arvoista kohtelua

Paraurheilussa kustannuksia nostavat vammattomiin urheilijoiden nähden kalliit välineet, avustajien tarve ja korkeammat kilpailuihin liittyvät kulut. Esimerkiksi kelaustuoli maksaa tuhansia euroja. Sponsoreiden löytäminen voi olla vaikeampaa paraurheilun vähäisemmän medianäkyvyyden vuoksi. Vastauksista ilmeni, että moni joutui rahoittamaan urheilu-uransa lainarahalla tai tekemällä töitä urheilun ohella.

“Iso pankkilaina (30 000 euroa) maksettavana pois ja vain osan viikosta töissä. En edes uskalla ajatella, miten käy. Olen tyhjän päällä, kun kaikki on pelattu yhden kortin, eli kilpaurheilun varaan.” (yksilölaji, olympiakävijä)

Kyselyn mukaan urheilijoiden mielenterveyden häiriöt johtuivat useista eri syistä. Toimeentulon ongelmat olivat niistä yleisin.

“Urheilu vaatii yleensä aina taloudellista uhrausta urheilijalta. Tällä hetkellä joudun vain seuraamaan, kun säästöni katoavat. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia, joista mielenterveys on vain yksi.” (yksilölaji, aktiivi)

“Lajini on kilpaurheiluna erittäin kallis. Rahattomuus, riittämätön taloudellinen tuki urheiluun panostamiseen ja kilpailumatkoihin. Nyt mennään taas pankkilainalla.” (yksilölaji, aktiivi)

Noin puolet vastaajista koki, että kiusaaminen ja muu epäasiallinen kohtelu olivat johtaneet mielen järkkymiseen. Osuus oli huomattavasti suurempi verrattuna olympialajien urheilijoiden kyselyyn, jossa vain 16 prosenttia vastaajista kertoi tämän syyksi mielenterveyden häiriöilleen. Paraurheilijat kertoivat kohtaavansa epäasiallista kohtelua sekä lajin sisällä että ulkopuolella.

“Valmentajan epäasiallinen käyttäytyminen urheilijaa kohtaan.” (joukkuelaji, aktiivi)

“Tiimin sisäinen dynamiikka on vaikuttanut urallani paljon mielenterveyteni tilaan. Kannustava ja tasa-arvoinen tiimi on auttanut itsetunnon rakentumisessa ja johtanut hyviin tuloksiin. Lannistava ja esimerkiksi seksuaalisen häirintään taipuvainen tiimi vie suoritusta toiseen suuntaan. Urheilijalla on vain vähän sananvaltaa siihen, ketä esimerkiksi maajoukkuepiiriin kuuluu.” (yksilölaji, aktiivi)

“Olen jo tottunut epäoikeudenmukaiseen ja epäreiluun kohteluun Paralympiakomitean taholta. Kaikkia urheilijoita tulisi vertailla keskenään näyttöjen ja kykyjen perusteella. Ei sillä perusteella, mikä sattuu olemaan valmennuspäällikön lempilaji tai kuka on hänen suosikkiurheilijansa.” (yksilölaji, aktiivi)

pyörätuolikelaus
Paraurheilussa välineet lisäävät kustannuksia. Esimerkiksi kelaustuoli maksaa tuhansia euroja. AOP

Moni koki, että paraurheilijoita ei kohdeltu samalla tavalla kuin vammattomia urheilijoita. Vajaa puolet vastaajista kertoi mielen järkkymisen syiksi vaikeuden yhdistää siviilielämä ja urheilu-ura, kilpailuissa epäonnistumisen, liian kovat menestyspaineet sekä ongelmat ja menetykset ihmissuhteissa.

“Epätasa-arvoinen asema asettaa alttiiksi itsetunto-ongelmille, sillä varsinkin nuorena on vaikea suodattaa epäasiallisia kommentteja ja kohtelua. Nykyäänkin se satuttaa, mutta sitä on oppinut sietämään. Arjen haasteet asettavat myös urheilijan hieman ahtaammalle. Tämän lisäksi täytyy vielä venyä hieman enemmän urheillessa, jotta saa ansaitsemaansa kohtelua ja olosuhteet. Itsellä tämä on ajoittain ainakin johtanut isoihin alipalautumisongelmiin, uniongelmiin ja uupumukseen.” (yksilölaji, aktiivi)

“Moni urheilija arvottaa itsensä ja oman tekemisensä suoritusten ja saavutusten mukaan. Menestyksen paine kasvaa liian suureksi, jos koko oma ihmisyys on siitä kiinni.” (yksilölaji, lopettanut)

Loukkaantumisen ja kivun nimesi mielenterveyden häiriön aiheuttajaksi vain yksittäiset vastaajat.

Suurin osa hakenut apua

Mielenterveyden häiriöitä ja niiden oireita kokeneista vastaajista 61 prosenttia oli hakenut apua ongelmiinsa. 38 prosenttia ei ollut hakenut apua oireista huolimatta. Paraurheilijat hakivat ensisijaisesti apua perheeltään ja ystäviltään. Yli puolet oli kääntynyt psyykkisen valmentajan tai mentaalivalmentajan puoleen.

“Mentaalivalmentajalta sain eväät käsitellä ongelmia ja jättää ne taakse. Lajiliitossa asiaa ei edistetty ja homma jatkui entisellään.” (joukkuelaji, aktiivi)

Kolmanneksi yleisin avun haun kohde oli terveydenhuoltoalan ammattilainen, kuten esimerkiksi lääkäri, psykologi tai sairaanhoitaja. Osa joutui kustantamaan saamansa avun itse. Jotkut pystyivät hakemaan apua työterveyshuollosta.

“Keskusteluapua, tarjottiin masennuslääkkeitä ja nukahtamislääkkeitä.” (yksilölaji, aktiivi)

“Hain apua silloisen työpaikan työterveyslääkäristä ja siihen reagoitiin hyvin. Apua hakiessani olin tosin jo sellaisessa pisteessä uupumiseni kanssa, että loman jälkeinen työpäivä oli pelkkää itkua ja työkyvystä ei ollut tietoakaan.” (yksilölaji, lopettanut)

“Jatkoin omalla kustannuksellani psyykkisen valmentajan kanssa aktiiviuran jälkeen. Tilanteen vaikeuduttua työterveyden kautta pääsin Kelan korvaamaan terapiaan.” (yksilölaji, lopettanut)

Berliini 2018 parayleisurheilu EM
Yle Urheilun kyselyyn vastanneet paraurheilijat kertoivat taloushuolistaan. Kisamatkat ja leirit ovat monelle kalliita. Esimerkiksi EM-kisoissa 2018 Suomea edustaneille parayleisurheilijoille oli asetettu omavastuu, mikäli he eivät saavuta mitalia. Myöhemmin omavastuusta luovuttiin. AOP

Paraurheilijoiden avunpyyntöihin suhtauduttiin vaihdellen. Osa koki, että sai apua heti hyvin. Joidenkin urheilijoiden kokemukset olivat kuitenkin hyvin negatiivisia, eikä avunpyyntöihin ollut suhtauduttu vakavasti.

“Ei konkreettista apua. Mielestäni asenne on ollut vähättelevä. Nettipanetteluun kommentoitiin, että älä välitä. Lajiliiton vaatimuksiin sanottiin, että kisoihin on mentävä. Rahahuoliin, että ota pankkilaina.“ (yksilölaji, olympiakävijä)

Olympialajien huippu-urheilijoille suunnatussa kyselyssä moni urheilija kertoi, että heillä ei ole tietoa siitä, mistä apua voisi hakea. Paralympialaisissa Suomea edustaneet eivät maininneet kyselyssä, että apua olisi jätetty hakematta tiedonpuutteen vuoksi. Syyt avun hakematta jättämiselle vaihtelivat aina hoidon maksullisuudesta valmentajan vähättelevään asenteeseen. Myös mahdollisen diagnoosin pelättiin vaikuttavan tulevaisuuteen haitallisesti.

“On vaikea löytää sopiva reitti, ja taloudellinen puoli mietityttää. Terapia on kallista, ja kaikki raha on pois urheilusta. Julkisen puolen palveluihin jonot ovat erittäin pitkät. Lisäksi diagnoosin vaikutus esimerkiksi vakuutuksiin pelottaa. “ (yksilölaji, aktiivi)

“Jos valmentajani asenne on tuo, en kehtaa puhua, vaan yritän tsempata.” (yksilölaji, aktiivi)

Joka toinen mielenterveyden häiriöistään kertoneista urheilijoista oli harkinnut uransa lopettamista niiden vuoksi. Osa oli lopettanut uransa niiden takia.

“Lopulta mielenterveys oli ehkä suurin syy lopetuspäätökseen. Elämän kuormitus kasvoi liian suureksi, kun urheilun ohella piti kuitenkin opiskella tai tehdä töitä tai molempia. Jos olisin tehnyt asioita toisin jo muutama vuosi sitten, saattaisin yhä jatkaa aktiivista urheilua. Ainakin uupumiseen olisi pitänyt havahtua aiemmin.” (yksilölaji, lopettanut)

TÄÄLTÄ VOIT HAKEA APUA:

Valtakunnallinen kriisipuhelin ( MIELI Suomen Mielenterveys ry) p. 09 2525 0111 avoinna 24/7, ruotsinkielinen linja 09 2525 0112 maanantaisin ja keskiviikkoisin 16–20 sekä tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin 9–13.

Puhelimeen vastaavat kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset. Soittaa voi nimettömänä. Puhelu maksaa operaattorin perimän hinnan verran. Lisätietoja: mieli.fi/kriisipuhelin (siirryt toiseen palveluun)

Sekasin-chat (siirryt toiseen palveluun)12_–_29-vuotiaille.

Kärsitkö mielenterveyden häiriöistä ja kaipaat apua? Yle kokosi, mistä apua saa kriisitilanteessa.

Lue myös:

Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat