Suora

  • Ampumahiihdon MC, miesten pikakilpailu, Kontiolahti
  • Rallin MM Monza - EK 1 - Live
  • Takaisin maalle! Perttu Hyvärinen hiihtää arvokisamitaleista ladulla, mutta tulevaisuuden unelmat löytyvät pellolta ja metsästä
  • Monza, EK 1
  • Ampumahiihdon MC, naisten pikakilpailu, Kontiolahti

Huippu-urheilijoiden surulliset kohtalot ovat herättäneet maailmalla – kansainväliset huippuasiantuntijat kertovat nyt, miksi Suomen pitäisi ryhtyä toimiin

Kansainvälisten huippututkijoiden mukaan urheilijoiden mielenterveyttä ja siihen liittyviä häiriöitä on ryhdytty hoitamaan ulkomailla viime vuosien aikana. Muutoksen taustalla on kuitenkin surullisia ihmiskohtaloita.

Muu urheilu
Kuvassa Rosemary Purcell ja Göran Kenttä
Australialainen Rosemary Purcell ja ruotsalainen Göran Kenttä ovat tutkineet urheilijoiden mielenterveyden häiriöitä. Bernie Cram / Göran Kenttä

Kansainväliset huippututkijat pitävät Yle Urheilun selvityksessä mielenterveyden häiriöistään kertoneiden huippu-urheilijoiden määrää suurena. Asiaa kommentoivat alan meritoituneet asiantuntijat, australialaisen, Melbournen yliopiston apulaisprofessori, psykologi Rosemary Purcell ja ruotsalainen urheilupsykologian tohtori Göran Kenttä.

Yle Urheilun selvityksen mukaan kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta suomalaisesta olympialajien huippu-urheilijasta kertoi kokeneensa uransa aikana mielenterveyden häiriöitä. Hieman yli puolet Suomea paralympialaisissa edustaneista huippu-urheilijoista kertoi kamppailleensa mielenterveytensä kanssa. Ongelmien kestot vaihtelivat päivistä useisiin vuosiin ja koko urheilu-uraan.

– Tuloksenne on hieman korkeampi kuin mitä tutkimuksissa on tavallisesti ollut. Yleensä kolmannes vastaajista tai jopa puolet on kokenut viime kuukausien aikana mielenterveyden häiriöiden oireita. Se on todellakin asia, joka vaikuttaa huippu-urheilijoihimme, Rosemary Purcell kertoo.

– On selvää, että nämä luvut ovat isoja. On joitakin maita, joissa on saatu samankaltaisia lukuja. Valtaväestöön verrattuna suunnilleen 40-60 prosenttia kokee vuosittain psyykkistä pahoinvointia. Voi spekuloida, onko korona vaikuttanut asiaan, Göran Kenttä arvioi.

Maailmalla julkaistujen tieteellisten tutkimusten mukaan huippu-urheilijat kärsivät jopa muuta väestöä enemmän mielenterveyden häiriöistä. Viime vuosien aikana aihepiirin kansainväliset tutkimukset ja tieto ovat lisääntyneet. Suomessa huippu-urheilijoiden mielenterveyden ongelmien yleisyyttä ei ole juuri tutkittu.

Urheilijoiden mielenterveyden häiriöt samoja ympäri maailman

Yle Urheilun selvityksestä ilmeni, että kyselyyn vastanneet suomalaiset huippu-urheilijat kärsivät eniten viidestä eri mielenterveyden häiriön oireesta: ahdistuksesta, uupumuksesta tai loppuunpalamisesta, unihäiriöistä, masennuksesta ja pitkäkestoisesta, haitalliseksi koetusta stressistä. Syitä mielen järkkymisen taustalla olivat erityisesti epäonnistuminen kilpailuissa, loukkaantumiset ja sairastumiset sekä vaikeudet yhdistää siviilielämä huippu-urheiluun.

Edelleen on olemassa riski, että urheilijat nähdään heikkoina tai riittämättöminä. On yksinkertaisempaa puhua vammoista tai kertoa käyneensä fysioterapeutilla kuin kertoa kärsivänsä mielenterveyden ongelmista.

Göran Kenttä, urheilupsykologian tohtori

Kansainvälisten tutkimusten mukaan myös muiden maiden huippu-urheilijoilla on samoja mielenterveyden häiriöiden oireita. Loukkaantumisten, epäonnistumisten ja uran päättymisen on todettu lisäävän ahdistuksen ja masennuksen riskiä. Osa mielenterveyden häiriöistä on yleisempiä tiettyjen lajien edustajille. Esimerkiksi arvostelulajeissa kiinnitetään paljon huomiota kehon painoon, ja niissä on havaittu huomattavasti enemmän syömishäiriöitä kuin muissa lajeissa.

– Urheilijat työskentelevät jatkuvan paineen alla. Suorituskyvyn on oltava koko ajan korkea. He ovat jatkuvasti julkisen tarkastelun alla ja moni urheilija on hyvin itsekriittinen. He odottavat itseltään todella paljon. Todennäköisesti sen vuoksi huippu-urheilijoilla on paljon mielenterveyden ongelmia, Rosemary Purcell kertoo.

juoksu kuvitus yleis
Huippu-urheilijat kärsivät samantyyppisistä mielenterveyden häiriöistä ympäri maailman.AOP

Purcell on Melbournen yliopiston nuorten mielenterveyteen keskittyvän osaston apulaispäällikkö sekä nuorten mielenterveyspalveluita tarjoavan järjestön tutkimustoiminnan johtaja. Hän on ollut mukana yli 130:ssa mielenterveyttä käsittelevässä tutkimuksessa, ja on erikoistunut nimenomaan huippu-urheilijoiden mielenterveyden ongelmiin.

Tutkijoiden mukaan ongelmat kasaantuvat usein, ja yhden ongelman sijasta urheilija kärsii monista oireista yhtä aikaa. Urheilija ei välttämättä itsekään tiedosta, että hänen kokemuksensa liittyvät mielenterveyden häiriöihin.

– Jos on ahdistunut tai masentunut, se voi vaikuttaa motivaatioon. Se vaikuttaa myös itseluottamukseen ja kykyyn harjoitella, sanoo Ruotsin voimistelu- ja urheilukorkeakoulun urheilupsykologian tohtori ja psykologi Kenttä.

Kentän mukaan sekä epäonnistuneet että onnistuneet kilpailusuoritukset voivat johtaa mielen järkkymiseen.

– Pahimmassa tapauksessa epäonnistuneesta kilpailusta voi seurata niin paha masennus, että urheilija yrittää jopa itsemurhaa. Se on pahinta, mitä voin kuvitella, Göran Kenttä sanoo.

– Olympialaisten jälkeisestä masennuksesta puhutaan kun on tähdännyt todella pitkään tavoitteeseen ja työskennellyt sen eteen. Sitten kun voittaa yhtäkkiä olympiakultaa, jää mahtava olo vain lyhytaikaiseksi. Seuraavana päivänä voi odottaa syvä masennus.

“Ehkä sinun kannattaisi lopettaa urheilu”

Yle Urheilun selvitykseen vastanneista vain viidennes oli tyytyväisiä suomalaisille huippu-urheilijoille tarjottuihin mielenterveyden palveluihin. Moni vertasi tilannetta ulkomaihin ja totesi palveluiden olevan monessa maassa Suomea huomattavasti edellä.

– Tämä oli ehkä ikävin tulos kyselyssänne. Jos verrataan tätä urheilulääketieteeseen, suurin osa on varmasti sitä mieltä, että asiat ovat Suomessa todella hyvin. Suomessa on hyviä urheilulääkäreitä ja fysioterapeutteja sekä paikkoja, mistä hakea apua. Ero on todella suuri, Kenttä toteaa.

Jos huippu-urheilija menee tavalliseen hoitoon, saatetaan ehdottaa, että ehkä sinun kannattaisi lopettaa urheilu, koska olet masentunut. Siellä ei ymmärretä, kuinka tärkeää huippu-urheilu on.

Göran Kenttä, urheilupsykologian tohtori

Kyselyn mukaan suomalaisista huippu-urheilijoista vain harva oli hakenut apua Olympiakomitealta, joka tarjoaa urheilupsykologin palveluita tukiurheilijoilleen. Urheilijoilla oli paljon epätietoisuutta siitä, mistä apua oli saatavilla.

Ruotsin urheilun keskusjärjestö Riksidrottsförbundetin urheilupsykologi Göran Kenttä työskentelee Tukholmassa vuonna 2015 avatulla klinikalla. Se tarjoaa mielenterveyden palveluita maan huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen.

– On jopa vähän outoa, että vei vuoteen 2015 saakka ennen kuin ymmärrettiin, että tämä on tärkeää. Tämä on ainoa klinikka maailmassa, joka toimii näin eli priorisoi eliittiurheilun ja psyykkisen terveyden.

Sittemmin samanlainen klinikka on avattu myös Etelä-Ruotsiin Malmöön. Urheilija tai valmentaja, joka ottaa yhteyttä klinikkaan, tapaa ensin lääkärin ja psykiatrin tai psykologin, joka tekee arvion hoidon tarpeesta. Arvion jälkeen urheilijalle suositellaan yleensä kognitiivista psykoterapiaa. Tämän vuoden alussa klinikka oli auttanut 330 urheilijaa.

Palaute on Kentän mukaan ollut myönteistä.

– Jos huippu-urheilija menee tavalliseen hoitoon, saatetaan ehdottaa, että ehkä sinun kannattaisi lopettaa urheilu, koska olet masentunut. Siellä ei ymmärretä, kuinka tärkeää huippu-urheilu on. Me autamme heitä paitsi voimaan paremmin myös suoriutumaan paremmin, Kenttä kertoo.

Michael Phelps
Kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija Michael Phelps voitti urallaan 23 olympiakultaa. Hän kertoi mielenterveyden ongelmistaan uransa päätyttyä. AOP

Huippu-urheilijoiden mielenterveyden hoitamiseen on herätty myös muissa maissa.

Kanadaan on perustettu Ruotsin mallia muistuttava klinikka. Ranskassa huippu-urheilijoiden vuosittainen mielenterveyden arviointi on kirjattu lakiin. Ranskalaisurheilijat vastaavat joka vuosi verkkokyselyyn, jonka perusteella arvioidaan heidän mielenterveyden tilaansa.

Iso-Britanniassa noin 1700 huippu-urheilijalla on yksityinen sairausvakuutus, joka kattaa myös mielenterveyden palvelut. Lisäksi mielenterveyden palveluita on tarjolla huippu-urheilun tueksi perustetussa Englannin urheiluinstituutti EIS:ssä. Saksassa huippu-urheilijoiden mielenterveyttä hoidetaan kymmenellä klinikalla. Australian urheiluinstituutin sisällä toimiva mielenterveyden verkosto tarjoaa psykiatrin ja psykologin palveluita huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen.Yhteydenotto tapahtuu puhelimitse tai sähköpostilla. Urheilijan ja valmentajan lisäksi sen voivat tehdä myös heidän hyvinvoinnistaan huolestuneet läheiset, terveydenhoitoalan ammattilaiset sekä urheiluseurassa- tai järjestössä työskentelevät. Palvelut ovat ilmaisia ja niitä annetaan myös etänä.

Rosemary Purcellin mukaan monissa isoissa lajeissa, kuten kriketissä ja jalkapallossa, seurat palkkaavat omia urheilupsykologeja auttaakseen urheilijoita.

– Heillä on omat ohjelmansa, miten ehkäistä ongelmia niin aikaisin kuin mahdollista.

Muutoksen taustalla surullisia ihmiskohtaloita

Monessa maassa urheilijoiden mielenterveyden palveluita on ryhdytty järjestämään sen jälkeen kun tunnettu, mielenterveysongelmista kärsinyt urheilija on päätynyt itsemurhaan. Esimerkiksi Saksassa jalkapallomaajoukkueen maalivahti Robert Enke teki itsemurhan vuonna 2009. Ruotsissa Sydneyn olympiakultamitalisti, painija Mikael Ljungberg, teki itsemurhan vuonna 2004. Molemmat urheilijat kärsivät masennuksesta.

Viisi vuotta Ljunbergin kuoleman jälkeen Ruotsissa alettiin kouluttaa urheilupsykologeja ymmärtämään paremmin urheilijoiden psyykkistä pahoinvointia.

– Heräsimme siihen, että psyykkistä pahoinvointia on paljon ruotsalaisessa huippu-urheilussa. Päätimme yhdessä, että tähän on laitettava resursseja. Emme voi odottaa, että jotain kamalaa tapahtuu uudelleen. Meidän on aloitettava näiden asioiden kanssa työskentely nyt, Kenttä sanoo.

MIkael Ljungberg
Mikael Ljungberg juhli Sydneyn olympialaisissa olympiakultaa. Masennuksesta kärsinyt Ljungberg menehtyi neljä vuotta myöhemmin. Getty images

Rosemary Purcell kertoo, että vaikka Australiassa mielenterveydestä ja sen ongelmista puhutaan yhteiskunnassa melko avoimesti, tarvittiin sielläkin tunnettujen urheilijoiden ulostuloja ennen kuin konkreettisia asioita alkoi tapahtua. Australia on nykyään yksi maailman johtavista huippu-urheilijoiden mielenterveyteen panostavista maista.

– Moni entinen huippu-urheilija ja tunnettu kultamitalisti kertoi kokemistaan kriiseistä. Yksi todella merkittävä miesuimari kertoi hyvin avoimesti raiskauksesta ja mielenterveyden ongelmistaan. Hän on nykyään yksi mielenterveyden lähettiläistämme.

Viime vuosien aikana useat tunnetut huippu-urheilijat eri puolilla maailmaa ovat kertoneet julkisuudessa mielen järkkymisestään. Yksi nimekkäimmistä on entinen yhdysvaltalaisuimari Michael Phelps, joka on 28 olympiamitalillaan historian kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija. Phelps on kertonut uransa päättymisen jälkeen masennuksestaan sekä ADHD-diagnoosistaan. Hän kertoi vajonneensa jokaisten olympialaisten jälkeen depressioon. Kaikista vaikeinta Phelpsillä oli kuitenkin Lontoon vuoden 2012 olympialaisten jälkeen. Phelps voitti Lontoossa neljä olympiakultaa ja kaksi olympiahopeaa, mutta kertoi suunnitelleensa kisojen jälkeen itsemurhaa.

Masennuksestaan ovat kertoneet myös italialainen jalkapallovahti Gianluigi Buffon ja yhdysvaltalainen tennistähti Serena Williams. Ruotsalainen jääkiekkomaalivahti Robin Lehner kertoi ongelmistaan kaksi vuotta sitten. Hän hakeutui hoitoon päihdeongelmansa vuoksi ja sai apua.

 Robin Lehner
NHL-maalivahti Robin Lehner on yksi harvoista mielenterveyden ongelmistaan avoimesti kertoneista jääkiekkoilijoista.AOP

Göran Kentän mukaan Lehnerin tarina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, miksi aihe on urheilumaailmassa yhä tabu.

– Huippu-urheilu on ehkä viimeinen yhteiskunnan alue, jossa näistä on alettu puhua. Siihen liittyy riski. Lehner kertoi avoimesti ongelmistaan. Sen jälkeen hänen kanssaan sopimusta tehnyt NHL-seura halusi lisätä siihen ehdon, jonka mukaan mielenterveyden ongelmien uusiutuessa seura voisi purkaa sopimuksen, kertoo Göran Kenttä.

– Edelleen on olemassa riski, että urheilijat nähdään heikkoina tai riittämättöminä. On yksinkertaisempaa puhua vammoista tai kertoa käyneensä fysioterapeutilla kuin kertoa kärsivänsä mielenterveyden ongelmista.

Suomalaisista urheilijoista kamppailustaan mielen järkkymisen kanssa ovat kertoneet viime vuosina muun muassa kestävyysjuoksija Sandra Eriksson, jalkapalloilija Katarina Naumanen ja salibandyn pelaaja Mika Kohonen.

Avun määrä riippuu resursseista ja yhteiskunnan ilmapiiristä

Yle Urheilun kyselystä ilmeni, että osa urheilijoista sai helposti apua mielenterveyden järkyttyä. Osa ei saanut apua lainkaan. Liki kaikki kyselyyn vastanneet huippu-urheilijat halusivat Suomeen lisää heille räätälöityjä mielenterveyden palveluita.

Australialaistutkija Purcell on mukana Kansainvälisen olympiakomitean työryhmässä, joka kehittää työkaluja eri maihin urheilijoiden mielenterveyspalveluja varten. Purcellin mukaan erot siinä, millaisia mielenterveyden palveluita huippu-urheilijoille eri maissa tarjotaan, liittyvät kiinteästi maan yleiseen ilmapiiriin ja siihen, kuinka paljon mielenterveydestä yhteiskunnassa ylipäätään puhutaan.

– Monessa maassa ei ole hirveästi johdonmukaista työtä. Se riippuu paljon maan resursseista. Jossain maissa on urheilijoita, jotka ovat suuren riskin alla, koska heille ei ole välttämättä mitään systeemiä tai minkäänlaisia palveluita mielenterveyttä varten, Rosemary Purcell toteaa.

– Kun asia saadaan normalisoitua, on helpompi ryhtyä keskustelemaan siitä, mitä voisimme asian eteen tehdä.

Göran Kenttä sanoo, että Suomessa pitäisi ryhtyä puhumaan urheilijoiden mielenterveyden häiriöistä aiempaa enemmän.

– Suomessa on taipumus olla puhumatta psyykkisistä sairauksista niin paljoa. Jotta niistä voidaan puhua, on lisättävä tietoa, tehtävä tutkimuksia ja tarjottava ammattiapua.

– Olemme alkaneet panostaa tähän, mutta tarvitaan enemmän resursseja ja enemmän tukea. Yhä useampi maa kiinnittää näihin huomiota, mutta edelleen tehdään liian vähän töitä ja resursseja on liian vähän käytössä.

Lue myös:

Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia

"Koin ettei minua uskottu, vaan pidettiin heikkona" – huippu-urheilijat jäävät usein yksin mielenterveyden ongelmien kanssa, näin urheilijat haluaisivat parantaa tilannetta

Suomalaisasiantuntija pitää mielenterveyskyselyn tuloksia hälyttävinä – psykiatri yllättyi huippu-urheilijoiden kokemuksista: “Lukema on korkeampi kuin väestössä keskimäärin”

Ylen kysely paralympiakävijöille: Yli puolet vastaajista on kärsinyt mielenterveyden häiriöstä – epäasiallinen kohtelu yksi yleisimmistä syistä ongelmien taustalla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat