Suora

  • Ampumahiihdon MC, miesten pikakilpailu, Kontiolahti
  • Rallin MM Monza - EK 1 - Live
  • Takaisin maalle! Perttu Hyvärinen hiihtää arvokisamitaleista ladulla, mutta tulevaisuuden unelmat löytyvät pellolta ja metsästä
  • Monza, EK 1
  • Ampumahiihdon MC, naisten pikakilpailu, Kontiolahti

Huippu-urheilijoiden mielenterveyspalveluja on alettu rakentaa, mutta Olympiakomitean jättävä urheilupsykologi myöntää puutteet: "Myös huippu-urheilun on otettava mielenterveyttä enemmän huomioon"

Hannaleena Ronkaisen mukaan Olympiakomiteassa ei ole virallista hoitopolkua mielenterveyden häiriöistä kärsiville huippu-urheilijoille.

Muu urheilu
Katsojia Lahden MM-hiihdoissa.
Urheilijat kertoivat Yle Urheilun kyselyssä, että he toivovat enemmän mielenterveyden palveluita. Liian suuret paineet olivat yksi syy urheilijoiden mielenterveyden häiriöille.Tomi Hänninen

Yle Urheilun laaja selvitys paljasti, että moni suomalainen huippu-urheilija kamppailee mielenterveytensä kanssa. 68 prosenttia kyselyyn vastanneista 111 huippu-urheilijasta kertoi kokeneensa uransa aikana mielenterveyden häiriöitä. Moni vastaaja oli myös tyytymätön urheilijoille tarjottuihin mielenterveyden palveluihin.

Tarve paremmille palveluille on huomattu myös suomalaisesta huippu-urheilusta vastaavassa Olympiakomiteassa.

– Tilanne on tunnistettu. Selkeä tarve urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin huomioimiselle on olemassa. Tarvitsemme lisää tietoisuutta ja lisää työtä, jotta saamme siihen lisää resursseja käytettäväksi, Olympiakomitean urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen myöntää.

Ronkainen on työskennellyt Olympiakomiteassa urheilupsykologina vuodesta 2013. Hän oli Suomen kautta aikain ensimmäinen urheilupsykologi olympiajoukkueessa – kuusi vuotta sitten Sotshissa. Ronkainen on jättämässä tehtävänsä marraskuussa, sillä hän siirtyy yksityiselle puolelle kehittämään urheilijoiden mielenterveyden palveluita.

Vuosien aikana Ronkainen on nähnyt huippu-urheilun raadollisen puolen – ja toisaalta psyykkiselle hyvinvoinnille kohdistetut pienet resurssit. Täysipäiväisen urheilupsykologi Ronkaisen lisäksi Olympiakomiteassa on työskennellyt osa-aikainen psyykkinen valmentaja.

– Esimerkiksi meillä Olympiakomiteassa on käytössä puolitoista henkilötyövuotta. Resurssit halutaan kohdistaa vahvasti valmennuksellisiin asioihin.

Hän sanoo, että kattojärjestössä on huomattu ja tiedostettu se, että urheilijoiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt. Apua saa Ronkaisen mukaan nykyään matalammalla kynnyksellä ja aiempaa nopeammin.

– Jos meillä olisi rajattomasti resursseja, asia oltaisiin otettu huomioon vahvemmin. On haluttu keskittää resurssit psyykkisen valmennuksen kehittämiseen, Ronkainen sanoo.

– Toisaalta olemme rakentaneet systeemin käytännössä nollasta. Siihen nähden voi sanoa, että kehitystä on tapahtunut.

Ronkaisen mukaan Olympiakomiteassa asia nähdään tarpeellisena ja tärkeänä. Urheilijoiden psyykkiseen hyvinvointiin on hänen mukaansa panostettu viiden viime vuoden aikana. Urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin on palkattu urheilupsykologeja ja psyykkisen valmennuksen asiantuntijoita.

– Siitä huolimatta kehitettävää riittää, Ronkainen sanoo.

Hanna-Leena Ronkainen
Hannaleena Ronkainen aloitti Olympiakomitean urheilupsykologina vuonna 2013. Yle

Myös huippu-urheilijat kaipaavat lisää resursseja. Yle Urheilun laajassa selvityksessä ilmeni, että vain viidennes vastaajista oli tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Yli 40 prosenttia vastaajista koki, että niitä tulisi olla enemmän.

– Tietenkin liian pieni osa on tyytyväisiä. Sekin on tärkeää tietoa, jos urheilija ei tiedä, mistä saa tukea. Tämä on selkeä viesti urheilijoilta, että tähän osa-alueeseen halutaan tietoa, mistä sitä tukea saa.

Ronkainen on itse vastannut Olympiakomitean huippu-urheiluyksikössä tukiurheilijoiden psyykkisen valmennuksen asiantuntijatoiminnan koordinoinnista. Hän on yhdessä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön ylilääkärin Maarit Valtosen kanssa ohjannut apua tarvitsevat urheilijat oikeiden henkilöiden luo.

– Olemme arvioineet tilanteen yhdessä omalääkärin kanssa ja sitten mahdollisesti ohjanneet ja etsineet urheilijoille psykoterapeutteja joko heidän omilta paikkakunniltaan tai siihen erityisongelmaan soveltuvia psykoterapeutteja, Ronkainen taustoittaa.

Ronkanen sanoo, että huippu-urheiluyksikön tarkoituksena ei ole olla sairaanhoitoa tuottava taho. Kattojärjestö tekee hänen mukaansa yhteistyötä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Asiantuntija-apu on keskitetty urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin.

Olympiakomiteassa ei ole virallista hoitopolkua

Moni kyselyyn vastannut urheilija ei tiennyt, mistä mielenterveyden palveluita haetaan. Lähes puolet kyselyyn vastanneista 2010-luvun olympialajien huippu-urheilijoista ei osannut sanoa, tarjotaanko Olympiakomiteassa esimerkiksi urheilupsykologin palveluita.

– Luku on valitettavan iso. Kertooko se siitä, että palveluista ei ole tiedotettu tarpeeksi vai onko se sitä, että urheilija ei ole itse halunnut tai uskaltanut lähteä kyselemään, Ronkainen pohtii.

Toisin kuin esimerkiksi länsinaapuri Ruotsista, Suomesta puuttuu Ronkaisen mukaan selkeä hoitopolku mielenterveyden kanssa kamppaileville huippu-urheilijoille. Ruotsissa maajoukkuetason urheilijat ja heidän valmentajansa voivat olla suoraan yhteydessä urheilijoiden mielenterveyteen keskittyneeseen klinikkaan.

– Olympiakomitealla ei ole vielä rakenteissa virallista hoitopolkua.

Suomessa asiantuntijoiden eli esimerkiksi lääkäreiden, urheilupsykologien ja psyykkisten valmentajien palvelut on keskitetty 19 Suomessa toimivaan urheiluakatemiaan. Suomalaisurheilijat ovat kuitenkin palveluiden suhteen erilaisessa asemassa.

– Urheiluakatemiat muodostavat valtakunnallisen verkoston ja ne määrittelevät valtakunnallisen ohjeiston perusteella, kenelle kuuluu ja mitäkin palveluita. Urheilijat on urheiluakatemioissa luokiteltu urheilullisen tason ja uran kehitysvaiheen mukaan.

Urheiluakatemioissa asiantuntijatukea tarjotaan myös muille kuin Olympiakomitean tukiurheilijoille. Heille palveluita voi kuitenkin olla tarjolla vähemmän, ja niistä voi joutua maksamaan. Maksullisuudessa on eroja myös urheiluakatemioista riippuen.

Keihäänheitto, kuvituskuva
Osa Ylen kyselyyn vastanneista urheilijoista koki, että apua saa helposti. Toisille avun saanti oli vaikeaa. Osa ei tiennyt, mistä apua hakea. Getty Images

– Valtakunnallisissa urheiluakatemioissa kärkiurheilijat saavat moniammatillisen tiimin tukea hyvin kattavasti ja maksuttomasti. Jos ei ole aivan kärkeä, heille voidaan tarjotaan tukea osittain maksuttomasti ja sen lisäksi omakustanteisesti.

Ronkainen myöntää, että Olympiakomitean tukiurheilijat saavat mitä todennäköisemmin nopeasti apua. Muiden kohdalla tilanne on kinkkisempi.

– On varmasti paljon urheilijoita, jotka ovat jääneet vähemmälle tuelle. Tekemistä tämän asian suhteen riittää. Julkisen terveydenhuollon roolia ja vastuuta ei saa unohtaa, Ronkainen sanoo.

Olympiakomitean tukiurheilijoilla on urheiluvakuutus, joka takaa heille ilmaiseksi monenlaisia palveluita. Tukiurheilijat ovat opetus- ja kulttuuriministeriön apurahaa saavia suomalaisia kärkiurheilijoita. Tänä vuonna ministeriö myönsi yhteensä 244 talvi- ja kesälajien urheilijalle verottoman urheilija-apurahan.

– Urheiluvakuutukseen sisältyy myös tietty määrä psykoterapiaa. Näen, että se on hyvin tärkeä startti psykoterapiatyöskentelylle, ja urheilija saa sen kautta ilmaiseksi palveluja.

Myöhemmin urheilijalla on mahdollisuus päästä Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan, mutta omavastuuosuus jää urheilijalle itselleen maksettavaksi. Kelan maksama enimmäiskorvausmäärä kuntoutuspsykoterapiassa on tällä hetkellä yksilöterapiassa 57,60 euroa.

Yhden 45 minuuttia kestävän psykoterapiakäynnin hinta vaihtelee suunnilleen 80 eurosta 120 euroon. Mikäli 45 minuutin käynti maksaisi 95 euroa, jäisi urheilijan itsensä maksettavaksi noin 40 euroa.

Yle Urheilun kyselyssä selvisi, että monella urheilijalla talousongelmat olivat yksi mieltä eniten kuormittaneista tekijöistä. Moni olisi kaivannut psyykkisen valmentajan tai urheilupsykologin apua, mutta kustannukset koituivat ongelmaksi. Urheilijat toivoivatkin tulevaisuudessa ennen kaikkea enemmän maksuttomia palveluita.

Myös psyykkinen ulottuvuus huomioitava

Myös urheiluakatemioissa mielenterveyden tukipalvelut keskittyvät ennen kaikkea psyykkiseen valmentamiseen. Sen ensisijainen tehtävä on valmennuksen tukeminen. Psyykkinen valmennus ja mielenterveyden häiriöiden hoito ovat kaksi eri asiaa.

– Psyykkinen valmennus ei ole psykiatrista hoitoa, vaan suorituksen, valmentajan ja urheilijan työn tukemista. Psykiatrisen oireiluun tarvitaan hoitopolkuja ja yhteistyötahoja.

Ronkainen kokee, että myös psyykkisen terveyden ulottuvuus tulee jatkossa huomioida Suomessa entistä paremmin.

– Tarvitsemme selkeästi urheilupsykoterapiaverkoston, joka on nimenomaan koulutettu huippu-urheilijoiden kanssa työskentelyyn ja pystyy huomioimaan urheilun erikoiskysymykset.

Ronkaiselle etsitään Olympiakomiteassa nyt seuraajaa. Ronkainen on koulutukseltaan myös psykoterapeutti. Hän haluaa keskittyä jatkossa psykiatriseen hyvinvointiin.

Sporttitalo
Suomen olympiakomiteassa psyykkisen hyvinvoinnin palvelut ovat kehittyneet viime vuosina hurjasti, sanoo Hannaleena Ronkainen. Laura Railamaa / Yle

Uudessa roolissaan Ronkainen rakentaa valtakunnallista urheilupsykoterapeuttien ja psykiatrien verkostoa yksityisellä puolella.

– Lähden kokoamaan ja kouluttamaan psykoterapeutteja, joilla on joko omaa urheilijataustaa, kiinnostusta huippu-urheilijoiden ja urheilijoiden kanssa toimimiseen ja kokemusta siinä, Ronkainen kertoo.

– Meillä on huippu-urheilun erityispiirteet tunnistavia, osaavia tekijöitä riittävästi. Selkeää verkostoa ei vielä ole. Tarvitsemme rakennetta ja valtakunnallisen verkoston.

Uusi työ ei ole kuitenkaan Olympiakomitean alainen. Ronkainen näkee kuitenkin, että verkosto olisi tärkeä myös Olympiakomitealle.

– Suomalainen urheilu ja huippu-urheilu haluaa olla sen viimeisimmän tiedon äärellä. Puhumme kansainvälisestä vaatimustasosta. Se koskee mielestäni samalla tavalla myös psykiatrista puolta. Myös huippu-urheilun on otettava mielenterveyttä enemmän huomioon.

Kehitystä näkyvissä

Ronkainen toivoo, että tulevaisuudessa suomalaisia huippu-urheilijoita palvelee selkeä malli. Yksi vaihtoehto palveluiden järjestämiselle voisi olla juuri Ruotsin tapainen, mielenterveyden palveluita urheilijoille tarjoava keskitetty klinikka.

Ruotsin mallin hyvin tunteva Ronkainen muistuttaa, että myös länsinaapurissa järjestelmän luomisessa riitti työsarkaa.

Ruotsissa huippu-urheilijoiden mielenterveyttä hoidetaan julkisilla varoilla. Ronkainen nostaa esiin myös julkisen terveydenhuollon ongelmat ja tärkeän kysymyksen.

– Meillä on todella paljon haasteita ja pitkät jonot julkisen puolen terveydenhuollossa ja psykiatrisessa hoidossa. Voidaan kysyä, miksi urheilijoiden pitäisi sitten saada erilaista palvelua. Nämä ovat isoja kysymyksiä, jotka ovat meillä Suomessa vielä ratkaisematta.

Lue myös:

Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia

Huippu-urheilijoiden surulliset kohtalot ovat herättäneet maailmalla – kansainväliset huippuasiantuntijat kertovat nyt, miksi Suomen pitäisi ryhtyä toimiin

Ylen kysely paralympiakävijöille: Yli puolet vastaajista on kärsinyt mielenterveyden häiriöstä – epäasiallinen kohtelu yksi yleisimmistä syistä ongelmien taustalla

"Koin ettei minua uskottu, vaan pidettiin heikkona" – huippu-urheilijat jäävät usein yksin mielenterveyden ongelmien kanssa, näin urheilijat haluaisivat parantaa tilannetta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat