Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Olympiakomitean pomo myöntää: huippu-urheilijoiden mielenterveyden häiriöihin reagoiminen on Suomessa alkumetreillä ja tukea saa liian pieni ryhmä

Huippu-urheiluyksikön johtajan Mika Lehtimäen mukaan huippu-urheilun resurssipula heijastuu urheilijoiden psyykkiseen hyvinvointiin.

Muu urheilu
Mika Lehtimäki
Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki.AOP

Suomen Olympiakomiteassa nähdään, että suomalaisten huippu-urheilijoiden mielenterveyteen pystytään tällä hetkellä panostamaan paremmin kuin ennen.

Yle Urheilu on raportoinut suomalaisten huippu-urheilijoiden psyykkisestä tilasta: lähes 70 prosenttia kyselyyn vastaajista kertoi kokeneensa uransa aikana mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi vain joka viides Yle Urheilun kyselyyn vastannut huippu-urheilija oli tyytyväinen heille tarjottuihin henkisen tuen palveluihin. Tulokset kertovat tilanteesta vuodesta 2010 tähän päivään.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki on nähnyt tulokset ja keskustellut asiasta henkilökunnan kanssa. Lehtimäki sanoo, ettei yllättynyt tuloksista.

– Toki luvut ovat isoja, ja se kuvaa huippu-urheilun vaativuutta. Syyt, joista mielenterveyden häiriöt suurelta osin johtuvat, ovat asioita, jotka ovat huippu-urheilussa väistämättä läsnä, kuten epäonnistumisen tunteet ja loukkaantumiset.

Syy kohdistuu resursseihin: "Vieläkin vajavaiset"

Vuodelle 2020 Olympiakomitea sai kaksi miljoonaa euroa lisärahaa valtiolta, jota on suunnattu huippu-urheilijoiden hyvinvointiin. Lehtimäen mukaan asiaan voidaan panostaa nyt enemmän.

Lehtimäki kertoo, että tällä rahalla asiantuntija-apua on pyritty keskittämään isoihin urheilukeskuksiin, kuten Rukalle, Vuokattiin ja Kuortaneelle. Kaikista kuudesta valtakunnallisesta urheilukeskuksesta löytyy Lehtimäen mukaan psyykkisen valmennuksen koulutettu asiantuntija.

– Meidän täytyy saada ammattiurheilijat ohjautumaan paremmin näihin keskuksiin. Se työ on vielä kesken. Jos urheilijat ovat kuin haulikolla ammuttu ympäriinsä, emme voi tarjota apua yhtä tehokkaasti.

Onko nyt apua tarjolla riittävästi?

– Ei ole. Resurssit ovat edelleenkin hyvin vajavaiset. Mutta onko meillä tarpeeksi ammattivalmennusta tarjolla? Ei ole. Onko urheilijoille lääkäripalveluita tarjolla tarpeeksi? Ei ole. Samalla tavalla joutuu varmaan suomalainen yhteiskunta vastaamaan yleisesti psyykkisen terveydenhuollon ongelmiin. Edelleen jäämme huippu-urheilussa vajaaksi, mutta palveluita on paremmin tarjolla kuin aikaisemmin, Lehtimäki vastaa.

Yle Urheilun kyselyssä osa urheilijoista kertoi, että he eivät tienneet, mistä palveluita voi saada.

– Tässä tietämättömyydessä kyse on siitä, että olemme murrosvaiheessa. On vielä isoja vaikeuksia urheilijoiden ja palveluiden kohtaamisessa. Siihen tarvitaan selkeä järjestelmä, joka on vasta alkumetreillä.

Miksi se on vasta nyt alkumetreillä?

– Tälle alueelle Olympiakomiteaan ensimmäinen asiantuntija palkattiin vuonna 2014. Saimme vuodelle 2020 sen kaksi miljoonaa lisää valmennuskeskusten ja akatemioiden asiantuntijapalveluihin. Olemme pystyneet kehittämään järjestelmää vasta tänä vuonna.

Lehtimäki myöntää, että Olympiakomitean kautta psyykkistä apua saavat lähinnä tukiurheilijat eli vajaat 250 huippua. Moni urheilija ei siis pääse käsiksi Olympiakomitean tarjoamaan apuun.

– Nykyinen tilannekin on jo vaikea yhtälö. Kyllä tämä rajautuu pieneen porukkaan. Iso kynnys on, että urheilija ja palvelut löytävät toisensa. Toki myös iso kynnys on myös tukiurheilijoiden alapuolella, missä samanlaisella volyymillä ei ole tarjota palveluja.

"Yleisöltä ja faneilta vaadin tiettyä vastuullisuutta"

Olympiakomiteassa vielä marraskuuhun asti työskentelevän Hannaleena Ronkaisen mukaan Olympiakomiteassa ei ole virallista hoitopolkua mielenterveyden häiriöistä kärsiville huippu-urheilijoille. Lehtimäki korostaa, että Olympiakomitean tehtävä on tunnistaa oireet ja ohjata oikean palvelun pariin.

– Ilman muuta tämmöinen polku tarvitaan. Jos urheilijalla on mielenterveydellisesti diagnostiikan paikka, silloin meidän pitää ohjata hänet julkisen terveydenhuollon piiriin.

Lehtimäki peräänkuuluttaa myös sitä, miten maailma on muuttunut. Nykyään urheilijoiden elämään kuuluu vahvasti sosiaalinen media, joka saattaa Lehtimäen mukaan kuluttaa urheilijoita henkisellä puolella.

– Paineita tulee jatkuvasti. Yleisöltä ja faneilta vaadin tiettyä vastuullisuutta. Haastan miettimään, mitä kaikkea voi sanoa ja mitä ei. Some voi olla aika karu ympäristö. Urheilija on nykyään enemmän alasti kuin ennen.

Lehtimäki on toiminut ennen Olympiakomitean pestiä kymmeniä vuosia valmennustehtävissä. Lehtimäki haluaisi Olympiakomitean johdossa muuttaa valmennuskulttuuria, että huippu-urheiluun liittyvät psyykkiset haasteet pystyisi kohtaamaan paremmin.

– Jos näistä asioista ei pysty puhumaan, ongelma saattaa kasvaa valtavaksi. Ei ole mahdollista, että laitetaan psykologi jokaisen urheilijan arkeen. Meidän pitää vahvistaa sellaista valmennuskulttuuria, joka ennaltaehkäisee näitä ongelmia, Lehtimäki sanoo.

Lue myös:

"Koin ettei minua uskottu, vaan pidettiin heikkona" – huippu-urheilijat jäävät usein yksin mielenterveyden ongelmien kanssa, näin urheilijat haluaisivat parantaa tilannetta

Huippu-urheilijoiden mielenterveyspalveluja on alettu rakentaa, mutta Olympiakomitean jättävä urheilupsykologi myöntää puutteet: "Myös huippu-urheilun on otettava mielenterveyttä enemmän huomioon"

Yli 70 suomalaista huippu-urheilijaa kertoo mielenterveyden häiriöistään – Ylen kysely: Huippu-urheilun raadollisuus aiheuttanut monelle vakavia ongelmia

Ylen kysely paralympiakävijöille: Yli puolet vastaajista on kärsinyt mielenterveyden häiriöstä – epäasiallinen kohtelu yksi yleisimmistä syistä ongelmien taustalla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat