Suora

  • Miesten pujottelun 2. lasku, Flachau
  • Urheilustudio 30.1.
  • Naisten yhteislähtö, Oberhof
  • Urheilustudio 30.1.
  • Zakopane, miesten kilpailu
  • Zakopane, miesten kilpailu
  • Urheilustudio 31.1.
  • Urheiluruutu
  • Zakopane, miesten kilpailu
  • Urheilustudio 31.1.
  • Äidin ja mummin teränjäljissä - Emmi Peltonen on taitoluistelija kolmannessa sukupolvessa
  • Urheiluruutu

Valojänis on siivittänyt juoksijat maailmanennätyksiin – kiistellystä teknologiasta pitkälti vain henkistä apua: "Kyllä se aika tulee juoksijan suorituskyvystä"

Kestävyysjuoksuvalmentaja Rami Virlander arvioi, että hirmuaikoja juoksevaa Joshua Cheptegeitä voi alkaa pikkuhiljaa tituleerata kaikkien aikojen parhaaksi kestävyysjuoksijaksi.

yleisurheilu
Joshua Cheptegei
Joshua Cheptegein upea kausi jatkuu vielä reilun viikon päästä MM-puolimaratonilla Puolassa.EPA

Ugandalaisjuoksija Joshua Cheptegein huima kilpailukausi sai jatkoa keskiviikkoiltana Espanjassa, kun 5 000 metrin maailmanennätysmies otti nimiinsä myös 10 000 metrin ME:n.

24-vuotias Cheptegei on keskittynyt arvokisojen puuttuessa ennätysten jahtaamiseen. Elokuussa Monacossa hän ryösti 5 000 metrin ME:n etiopialaistähti Kenenisa Bekeleltä ajalla 12.35,36. Valenciassa tavoite rikkoa Bekelen 15 vuotta vanha ratakympin ennätys täyttyi 6,5 sekunnin turvin, kun Cheptegei ylitti maaliviivan ajassa 26,11,02.

Kympin hallitsevalla maailmanmestarilla on nyt hallussaan 5 000 ja 10 000 metrin maailmanennätykset. Keskiviikkoiltana hänestä tuli kymmenes mies, jolla on molempien matkojen ennätykset samaan aikaan. Edellinen oli Bekele, ensimmäinen Paavo Nurmi.

Valencian juoksuilta sai loistavat alkutahdit jo ennen Cheptegein juoksua, sillä hetkeä aikaisemmin Etiopian Letesenbet Gidey oli murskannut Tirunesh Dibaban 5 000 metrin maailmanennätyksen ajalla 14.06,65. Gideyn maannainen Dibaba juoksi ajan 14.11,15 vuonna 2008 Oslossa.

Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksuvalmentaja Rami Virlander seurasi Valencian tapahtumia mielenkiinnolla.

– Todella nättiä juoksua. Jos teknisesti katsoo juoksua niin on luontaisesti varmasti todella huipputyypit. Gideystä näki maaliintulon jälkeen, että oli todella kovilla, vaikka olikin helpon näköistä, Virlander arvioi.

Letesenbet Gidey
Etiopian Letesenbet Gidey rikkoi naisten 5 000 metrin maailmanennätyksen 4,5 sekunnilla.EPA

Kaikki meni lämpimässä syysillassa suunnitelmien mukaan. Tasainen ja loppua kohti kiihtyvä vauhdinjako ei ole kestävyysjuoksussa itsestäänselvyys, mutta Valenciassa sen takasivat niin juoksijajänikset kuin niin sanottu valojäniskin.

Radan sisäpuolella ollut valoaalto oli asetettu kulkemaan tismalleen maailmanennätysvauhtia. Cheptegein ensimmäinen 5 000 metriä kulki aikaan 13.07 ja toinen 13.03, kun mies pystyi viimeisellä kierroksella jättämään valon taakseen.

Vauhti oli siis todella raakaa: Cheptegein lisäksi vain kuusi miestä on juossut tällä kaudella 5 000 metriä kovempaa kuin 13.07. Ugandalainen pinkoi niitä kaksi peräkkäin.

– Vauhdinjako oli optimaalinen kovan ajan juoksemiseen. Tasaisesti niin, että alussa ei tehdä turhia kiristyksiä. Lopussa sekä Gidey että Cheptegei pystyivät aavistuksen kiristämään, Virlander sanoo.

Joshua Cheptegei
Joshua Cheptegei poseerasi tulostaulun edessä onnistuneen ennätysyrityksen jälkeen.EPA

Juoksijajänikset halkoivat tuulta vuorollaan Cheptegein edellä. Pisimpään, noin 5 200 metriä, jaksoi kenialainen Nicholas Kipkorir Kimeli.

– Pidin sitä aika hienona. Se kertoo vaatimustasosta jäniksellekin, että kauden kärkimies oli vetäjänä. Kimelillä oli maailman kärkitulos kympiltä, 26.58. Näinkin kova kympin kaveri, niin siltikin vain puoliväliin asti pystyi tuota vauhtia vetämään itse.

– Se kuvaa Cheptegein vahvuutta, että hän on tällä hetkellä ylivoimainen. Hän lähentelee jo kaikkien aikojen juoksijan titteliä kyllä noilla tuloksilla, Virlander hehkuttaa.

Bekelen ja Cheptegein vertailu hankalaa

Virlander arvioi, että ihmisjäniksen suurin hyöty on sen ilmanvastusta vähentävä vaikutus. Ongelma on, että riittävän kovatasoiset vauhdinpitäjät ovat harvassa, kun kyseessä on ME-yritys.

Valojäniksen käyttö on sallittu virallisissa yleisurheilukisoissa vasta parin kauden ajan. Nykyään myös valojäniksen avulla tehdyt maailmanennätykset voidaan hyväksyä virallisina.

Asia on kiistelty, vaikka valon seuraamisen hyödyt ovat pitkälti henkisiä. Virlander näkee teknologian kehityksen myönteisenä asiana lajille. Valo helpottaa myös katsojaa seuraamaan kilpailua.

– Valojänis rentouttaa juoksua, kun ei tarvitse huolehtia väliajoista ja kuunnella, missä mennään. Koko ajan tietää, että sitä seuraamalla on oikeassa vauhdissa.

Kenenisa Bekele
Kolminkertainen olympiavoittaja Kenenisa Bekele, 38, on keskittynyt viime vuosina maratonille.AOP

Kenenisa Bekelen nimissä ollut entinen ME on vain kuusi sekuntia Cheptegeitä hitaampi. Se on ratakympillä melko lyhyt aika, joten Virlander ei ainakaan vielä julista 24-vuotiasta Cheptegeitä etiopialaislegendaa paremmaksi juoksijaksi.

– Kyllä näen, että valojäniksellä voi tulla se ratkaiseva ero, että pystyy rentouttamaan ja juosta optimaalisella vauhdinjaolla. Sen kuusi sekuntia voi tuo valojänis auttaa. Pidän juoksijoina heitä aika samantasoisena, mutta maailmanennätys on kyllä täysin ansaittu, kun kukaan ei ole kovempaa juossut. Täytyy kuitenkin itse se juosta, kyllä se aika tulee siitä juoksijan suorituskyvystä.

Valojäniksiä myös Suomen kentille?

Kokeneena kestävyysjuoksuvalmentajana Virlander suhtautuu uteliaan innokkaana valojäniksen käyttöön myös kotimaan kilpailuissa.

– Tällä hetkellä noita on joillakin halliradoilla Suomessa, mutta ulkoradoilla ei. Aika vähäistä ollut vielä sen käyttäminen, mutta ainakin Jyväskylän Hippos-hallissa on muutamia kertoja juostu kisoja ja kokeiltu valoa. Olisi varmasti mahdollista, että tulisi myöskin ulkoradoille käyttöön. Varmaan Suomessa halutaankin, että valojänis jonnekin saadaan.

Sara Kuivisto
Sara Kuivisto ei ole saanut viime vuosina vastusta muista suomalaisjuoksijoista 800 ja 1 500 metrillä.Jaakko Stenroos / AOP

Koronakesänä Suomen kärkijuoksijat, muiden muassa estejuoksija Topi Raitanen ja keskimatkan juoksija Sara Kuivisto, harmittelivat kovien kirittäjien puutetta kotimaan kentillä. Mennyt kesä korosti tilannetta, koska ulkomaalaiset eivät päässeet Suomeen kisaamaan, eivätkä suomalaiset kovin montaa kertaa ulkomaille.

Raitanen ja Kuivisto olisivat saattaneet hyötyä valojäniksestä, kun ihmiskirittäjiä ei ollut maisemissa.

– Jos tilanne normalisoituu kilpailujen suhteen niin sillä ei niin suurta merkitystä ole, mutta olisi kyllä kiinnostavaa jos jollain radalla Suomessakin olisi valojänis käytössä, Virlander sanoo.

Valoa on käytetty Euroopassa muuallakin kuin Valenciassa. Kesäkuussa maastohiihtäjä Therese Johaug juoksi 10 000 metrillä huippuajan 31.40,67 Oslon Bislett-stadionilla valojäniksen perässä. Myös Joshua Cheptegein 5 000 metrin maailmanennätysaika syntyi elokuussa valojäniksellä varustetulla Monacon stadionilla.

Lue myös:

Joshua Cheptegei vei Kenenisa Bekelen ennätyksen myös 10 000 metrillä – yli 15 vuotta vanha ME parani 6,5 sekunnilla

Sara Kuivistolle ensimmäinen mestaruus SM-maastoissa – miesten lyhyen matkan mestaruus ratkottiin loppukirissä harjoituskavereiden kesken

Bekelen 16 vuotta vanha 5000 metrin maailmanennätys mureni Monacossa – Topi Raitanen omaan ennätykseensä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat