Liikuntajärjestöjen luottamustehtävät ovat yhä miesten hallussa, puheenjohtajista naisia alle 20 prosenttia – asiantuntija: "Dramaattista, rakettimaista nousua ei ole näkyvissä"

Likesin selvitys paljastaa, että liikuntajärjestöjen hallitukset ovat miesvoittoisia. Puheenjohtajista naisia oli alle 20 prosenttia.

Urheilupolitiikka
kuvituskuva. yleisurheilu
Urheilun luottamustehtävät menevät useimmiten miesehdokkaille. AOP

Suomalaisten liikunta- ja urheilujärjestöjen luottamustehtävät ovat yhä miesvoittoisia, paljastuu Likesin tekemästä selvityksestä. Urheilujärjestöjen hallitusjäsenistä miehiä oli keskimäärin kaksi kolmasosaa. Tämä siitä huolimatta, että päätoimisista työntekijöistä 60 prosenttia oli naisia.

– Edelleen useiden vuosien tai vuosikymmenten toimenpiteistä huolimatta meillä erityisesti luottamushenkilöstö on miehiä. Mielestäni selvitys tulos vahvistaa vallitsevaa näkemystä, kokemusta ja tuntemuksia, Likesin erikoistutkija Kati Lehtonen sanoo.

Lajiliittojen hallituksissa naisten osuus oli kaikista pienin. Vain kymmenen lajiiiton hallituksessa naisjäseniä oli vähintään puolet. Hallituksista 87 prosenttia oli miesvaltaisia. Lajiliittojen hallituksen jäsenistä keskimäärin 28 prosenttia oli naisia. Kaikista selvityksessä mukana olleista 76 lajiliitosta 14:ssä oli nainen puheenjohtajana. Toisaalta lajiliitoissa myös työntekijöistä enemmistö (62 prosenttia) oli miehiä.

Naiset ovat urheilukentällä myös puheenjohtajana harvinaisuus. Vain 24 urheilujärjestössä hallituksen puheenjohtajana toimi nainen, kun miespuheenjohtaja löytyi 104 järjestöstä.

– On mielenkiintoinen kysymys, miten luottamuselimiin rekrytoidutaan ja mitä kautta se tapahtuu. Kansallisissa järjestöissä se on jäsenten rooli ja lajiliitoissa seurojen rooli, millaisia ehdokkaita he itse ehdottavat tai miten hallitukset valtakunnallisissa järjestöissä muodostuvat, Lehtonen pohtii.

Lehtonen kertoo, että tilanne on parantunut vuosien varrella. Etenkin lajiliittojen hallituksiin on tullut enemmän naisia.

– Isompi muutos tapahtui 2000-luvulle tullessa. Silloinen urheilun kattojärjestö SLU alkoi ehdotella kiintiötä eli 40 prosenttia jompaa kumpaa sukupuolta. Se aiheutti hyppäyksen, joka johti siihen, että esimerkiksi lajiliitoissa päästiin noin kolmannekseen naisia hallitusjäseninä, Lehtonen avaa.

– Sen jälkeen onkin ollut aika tasaista. Puheenjohtajia näyttää askel kerrallaan tulevan, mutta dramaattista, rakettimaista nousua ei ole näkyvissä. Sanoisin, että vakiintuneempaa kehitystä, mieluummin ehkä ylöspäin kuin alaspäin.

Tehtävää kuitenkin riittää. Lehtonen toivoo, että järjestöissä kiinnitettäisiin ehdokasasetteluun erityistä huomiota.

– Toivoisin, että sekä hallituksissa että työntekijöissä ihmisten moninaisuus, moniäänisyys ja erilaiset taustat olisivat se, mitä halutaan, osaamista unohtamatta. Ei sukupuoli voi olla valinnan peruste mihinkään suuntaan.

Vaikka Lehtonen muistuttaa, että osaaminen on yhä tärkein kriteeri, on sukupuolijakaumien tarkasteleminen tärkeää. Sukupuolten välinen tasa-arvo on yhä valtion liikuntapolitiikan tavoitteena.

– Se on liikuntalakiin kirjattu asia. Luvut kertovat jotakin liikuntapolitiikkaamme toteumasta. Se on tärkeää myös urheiluyhteisön kannalta, ja jos katsotaan vaikkapa Olympiakomitean vastuullisuusohjelmaa, sielläkin puhutaan hyvin voimakkaasti tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta.

– Jos lähtee hierarkisesti ylätasolta liikkeelle ja jakauma on voimakkaasti kallistunut jompaan kumpaan suuntaan, mitä se kertoo urheiluyhteisön toiminnasta, kun on tavoitteeksi asetettu edetä kohti tasa-arvoisempaa liikuntaa ja urheilua?

Likesin ja Kihun tutkimustiivistelmässä oli mukana 128 valtakunnallista ja alueellista liikuntajärjestöä.

Lue myös:

Liikuntaa edistävissä kansalaisjärjestöissä naiset ovat työntekijöinä selvä enemmistö – hallituksia johtavat pääosin miehet

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat