Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Kuin savuna ilmaan

SM-liigaseurojen tilanne on synkempi kuin luultiin – tappiot voivat nousta miljooniin, pelaajien lomauttaminen loisi "katastrofaalisen tilanteen"

Yle Urheilu soitti läpi SM-liigajoukkueiden toimitusjohtajat. Melkein kaikki seurat myöntävät harkitsevansa uusia säästötoimia, kuten palkanalennuksia.

Jääkiekon miesten SM-liiga
Urheilijoilla on usein niin paljon lihasmassaa, että painoindeksin mukaan he ovat ylipainoisia. Heille painoa tärkeämpää on tarkkailla suorituskykyä.
Tomi Hänninen

– Nätisti sanottuna tuhat lippua per peli otetaan turpaan. Se on viisinumeroinen summa, joka ei ala ykkösellä. Tilanne on kestämätön tällä kulurakenteella.

KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaan kaunistelemattomat sanat kuvaavat liigaseurojen tilannetta.

Kaudesta osattiin odottaa vaikeaa, mutta todellisuus on ollut vielä karumpi. Yle Urheilu kysyi tilanteesta jokaiselta SM-liigaseuran toimitusjohtajalta. Lähes jokainen heistä kertoi yleisömäärien laahavan jo nyt perässä budjetoidusta ja korosti taloudellisten tappioiden olevan raskaat.

Tappioiden suurutta ei kukaan pysty vielä tässä vaiheessa tarkasti arvioimaan. Toimitusjohtajien mukaan nykytahdilla puhutaan silti sadoista tuhansista euroista, joidenkin kohdalla jopa miljoonaluokan tappioista.

Viime kausi päättyi maaliskuussa koronan vuoksi kertarysäyksellä. EY:n tekemässä katsauksessa (siirryt toiseen palveluun) liigaseurojen talouteen arvioidaan, että SM-liigan yhteenlaskettu liikevaihto olisi ilman kauden keskeyttämistä ylittänyt ensimmäistä kertaa 150 miljoonan euron rajan.

Ennätys jäi rikkomatta. Liigaseurat joutuivat välittömälle säästökuurille kassan pelastamiseksi, sillä monilla seuroilla jäi pudotuspelien lisäksi tulot saamatta runkosarjan viimeisistä kotiotteluista. Palkanalennuksista sovittiin, eikä seurojen tarvinnut esimerkiksi lomauttaa pelaajiaan. Ainoana lomautuksista keväällä ilmoittanut Pelicans perui päätöksensä elokuussa.

Nyt uudet säästötoimenpiteet ovat jo ovella. Suurin osa toimitusjohtajista myöntää, että kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä. SM-liiga on ilmoittanut, että seurat voivat tarvittaessa keskeyttää kautensa ilman sanktioita.

Viime kaudella liigan keskimääräisesti pienin yleisömäärä oli Vaasassa, jossa Sportin kotipelejä jännitti katsomossa 2 642 ihmistä. Alkaneella kaudella tuon lukeman on onnistunut ylittämään vain viisi seuraa.

KalPa, SaiPa, KooKoo, Ässät, Pelicans, HPK ja Jukurit ovat jääneet alle 2 000 katsojan keskiarvon ensimmäisissä otteluissaan. Sport ei ole vielä päässyt aloittamaan kotipelejään Vaasan pahentuneen koronavirustilanteen johdosta.

Grafiikka liigayhtiöiden tilikauden tuloksista
Yle Urheilu / Maiju Hakalahti

Jopa yleisömagneetin tuotot ovat romahtaneet

HIFK on ollut katsojamäärillä mitattuna liigan suosituin joukkue jo siitä asti, kun Jokerit jätti sarjan. Trendi ei ole taittunut poikkeusaikanakaan. Neljän ottelun katsojakeskiarvo lähentelee nykyisten rajoitusten sallimaa maksimimäärää. Tilanteesta kertoo kuitenkin paljon se, että seuralla ei ole edes mahdollisuutta yltää tavoittelemaansa 6 000 katsojan keskiarvoon.

Seurassa oli laskettu, että kyseisellä yleisömäärällä seura voisi selvitä kaudesta kuivin jaloin, vaikka se ei voittoa pystyisikään tekemään. HIFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen ei halua spekuloida mahdollisilla tappioilla, mutta ne ovat hänen mukaansa merkittävät.

– Otteluihin sidonnaiset tuotot ovat pudonneet edelliskaudesta murto-osaan, Valtanen kertoo.

HIFK:n tilannetta auttaa kuitenkin se, että seuran urheiluliiketoiminta on pitkässä juoksussa ollut harvojen voitollisten seurojen joukossa. EY:n raportin mukaan tilinpäätöshetkellä HIFK:n kassa oli kunnossa ja seuran omavaraisuusaste oli erinomainen 75 prosenttia.

Omavaraisuusaste kuvaa sitä, millainen osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Käytännössä se kertoo, kuinka vakaalla pohjalla yritys toimii.

Helsinkiläisiin verrattuna monien muiden liigaseurojen kyky sietää tappioita on huomattavasti murheellisempi.

JYPin Korpela: Muutkin seurat harkitsevat yt-neuvotteluja

Esimerkiksi JYPin ja Pelicansin tilanteesta kertoo paljon se, että molemmat seurat ovat käymässä tai käyneet läpi jo kahdet yt-neuvottelut kuluvan vuoden aikana.

– Kauteen lähdettiin jo kovalta takamatkalta. Tällä vauhdilla tappiot tulevat olemaan huomattavat. Tarkkoja euromääriä emme paljasta, mutta olemme ensimmäisten kotiotteluiden jälkeen jo reilusti perässä tavoitettamme, Pelicansin toiminnanjohtaja Lauri Pöyhönen kuvailee.

Lahdessa urheiluliiketoiminta oli tilinpäätöstietojen mukaan viime vuonna voitollista, mutta Pelicansin ravintolayhtiö teki reilun puolen miljoonan euron tappiot. Niitä liigayhtiö paikkasi pääomalainalla. Pelicans on joutunut irtisanomaan jo seitsemän työntekijää. Yhtiön omavaraisuusaste on vain 19 prosenttia. Säästöjä on siis jo tehty, eikä puskuria tulevan varalle juurikaan ole.

SM-liigan katsomot täytetään arviolta 40–60 prosenttiin kapasiteetista. Kuva SaiPan kotihallista Lappeenrannasta.
Yleisömäärät ovat jääneet kauas tavoitteista.AOP

Jyväskyläläisten tilannetta vaikeuttaa korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös veromätkyistä. Sen mukaan JYP joutuu maksamaan Verohallinnolle noin 479 000 euroa. JYP oli maksanut vuosikymmenen alkupuolella kolmen ulkomaalaispelaajan palkkioita allekirjoitusbonuksina – 15 prosentin lähdeveron sijaan yhtiön olisi pitänyt maksaa tuloveroa.

Ennen edellisen tilikauden nollatulosta JYP oli kirjannut tappiota kolmesti peräkkäin. Ilman liigaosakkeeseen tehtyä arvonkorotusta JYPin oma pääoma olisi negatiivinen eli sen velat olisivat suuremmat kuin sen varat. Arvonkorotuksella on keinotekoisesti nostettu oman pääoman tasoa, jota voisi realisoitua euroiksi vasta liigaosaketta myytäessä.

JYP saisi rajoitusten puitteissa ottaa halliin reilut 3 000 henkeä, mutta ensimmäisten otteluiden jälkeen keskiarvo laahaa tuhat katsojaa perässä. JYPin ilmoitus yt-neuvotteluista ei näin tullut suoranaisena yllätyksenä.

– Puhutaan muutamista kymmenistä tuhansista euroista per ottelu. Näin ei voi jatkua ja reagoitiin nyt ensimmäisenä seurana (kesken kauden). Tiedän, että muissakin seuroissa asioista on keskusteltu, JYPin toimitusjohtaja Risto Korpela kertoo.

– Nyt katsotaan kaikkien henkilöstöryhmien kanssa lukuja silmiin ja katsotaan ne keinot, millä tavalla voidaan toimintaa jatkaa, Korpela pohtii.

Lilliputin kassa on tyhjä, Kärpätkin joutuu säästämään

Yleisömäärillä mitattuna liigan surkein tilanne on tällä hetkellä Jukureilla. Kahdessa ensimmäisessä pelissä on hallilla yhteensä käynyt hädin tuskin yli 2 000 ihmistä. Jukureiden hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Jukka Toivakka myöntää, että Mikkelissä ei pärjätä tuhannen katsojan keskiarvolla.

– Meidän pitäisi myydä noin tuhat lippua enemmän. Silloin voisimme jotenkuten pärjätä. Sillä keskiarvolla pysyisimme hengissä, Toivakka selvittää.

Jukureiden taloustilanne on jo ennestään synkkä. Tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli rahavaroja alle 30 000 euroa, ja seuraa painavat yli 1,2 miljoonan euron korolliset velat.

Liikevaihdolla mitattuna liigan jättiläinen on pienintä joukkuetta Jukureita yli neljä kertaa suurempi Kärpät. Keskeytynyt kausi näkyi kuitenkin myös Kärppien konsernissa, sillä sen liikevaihto laski 18,5 miljoonasta eurosta 16,3 miljoonaan euroon. Kauden keskeytyminen ja yhden kotipelin pelaamatta jääminen olikin suurin syy sille, että Kärpät teki noin 270 000 euron tappion.

Tappiot eivät kuitenkaan oululaisia kaada. Kärppien kassassa oli tilinpäätöshetkellä varoja liki neljän miljoonan euron edestä. Oulussa on varaa varautua tappioihin.

– Työlukuna voi sanoa, että jos emme tee lisää säästötoimenpiteitä, niin olemme tappioiden osalta miljoonaluokassa. Seura on hyvässä kunnossa ja pystymme hoitamaan kaikki velvoitteet. Selvää on, että jos tilanne jatkuu tällaisena, joutuu Kärpät siihen reagoimaan, toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo.

Aatu Räty, Kärpät, Kärpät on ollut 2000-luvun kestomenestyjä.
Kärppien kassassa on varoja lähes neljä miljoonaa euroa.AOP

Länsirannikolla taotaan tappioita

Liigaseurojen työkalut kriisiajasta selviämiseen vaihtelevat. Seurojen liiketoiminta ei pyöri enää pelkän urheilun varassa, vaan seurat ovat yhä useammin mukana niin ravintola- ja tapahtumaliiketoiminnassa. Pandemian vuoksi nämä liiketoiminnan osa-alueet ovat vaikeuksissa.

– Liigaotteluiden lisäksi olimme budjetoineet hallilla järjestettäväksi kaikkiaan 40 tapahtumaa. Ne kaikki on peruttu, TPS:n toimitusjohtaja Santtu Jokinen selvittää.

Jokinen kertoo, että TPS on varautunut 1,5 miljoonan euron tappioihin. Budjettiaan tarkistaneessa seurassa tämä tarkoittaisi sitä, että kotiotteluiden yleisömäärän olisi yllettävä 3 400 henkeen.

Ensimmäisen kolmen ottelun jälkeen liigan suurimpaan halliin on saapunut keskimäärin noin 2 700 ihmistä.

– Näin ei voi jatkaa kovinkaan pitkään. Jos tämä venyy kevääseen saakka, emmekä pysty muita tapahtumia järjestämään, on vaikea jatkaa (toimintaa) keväällä, Jokinen myöntää.

TPS tarvinnee siis jälleen apua omistajiltaan, peliyhtiö Supercellin perustajilta Mikko Kodisojalta ja Ilkka Paanaselta. Kaksikko pelasti seuran konkurssin partaalta vuonna 2015. Kuuden viimeisen tilikauden aikana TPS on tehnyt yli yhdeksän miljoonan euron tappiot, joita yhtiö ei olisi voinut kuitata ilman omistajiensa apua.

Toisessa tappiota tasaisesti tekevässä seurassa tilanne on aivan toinen. Rauman Lukon tappioita on katettu vuosien ajan konserniavustuksilla emoyhtiön muista yrityksistä. Nämä muut yritykset ovat rakentuneet kiinteistönhoidon ja henkilöstöpalvelun ympärille, joten ne pärjäävät tapahtuma- ja ravintola-alaa paremmin nykyisessä kriisissä. Emoyhtiön omistavat Raumalaiskiekkoilun Tuki Ry, Lukko-Säätiö ja Rauman Lukko Ry.

Kaiken lisäksi Raumalla ollaan oltu tyytyväisiä yleisömääriin. Halliin saa ottaa nykyisten rajoitusten puitteissa 2 600 henkeä, johon Lukko on myös melkein yltänyt: kahden ensimmäisen pelin keskiarvo oli liki 2 300 katsojaa.

– Saa olla tyytyväinen. Onnistuimme yrityspuolen myynnissä jopa paremmin kuin odotimme. Kausikorttilaisetkin ovat olleet aktiivisia. Tästä vuodesta ei tule taloudellisesti mitenkään hyvä, mutta selviämme sen yli, toimitusjohtaja Timo Rajala sanoo.

Rauman Lukko
Raumalla ollaan tyytyväisiä alkukauden yleisömääriin. (Arkistokuva)AOP / Elmeri Elo

Palkkojen alentamisesta on taas neuvoteltava

Kaikesta huolimatta myös Rajala toteaa, että Lukolla on suunnitelmia säästötoimien varalle. Lukkoa ja HIFK:ta lukuunottamatta kaikkien muiden seurojen toimitusjohtajat puhuivat Yle Urheilulle yhdestä tai useammasta säästötoimesta, joita seurassa on harkittu kulujen pienentämiseksi.

Leikkauksia on tehtävä, sillä esimerkiksi Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo arvioi, että perinteikkään tamperelaisseuran on varauduttava 1–2 miljoonan euron tappioihin ilman kulujen karsimista.

SM-liigaseurojen ylivoimaisesti suurin yksittäinen kuluerä tulee pelaajien palkoista. EY:n katsauksesta selviää, että kaikkien liigaseurojen yhteenlasketusta 105 miljoonan euron kulubudjetista 33 miljoonaa euroa menee pelaajien palkkoihin.

– Tällä yleisömäärällä ei normaalia liigajoukkuetta pyöritetä. Sopeuttamistoimenpiteitä tarvitaan, jotta Ässien kaltainen seura, jolla ei ole mahdollisuutta tehdä mittavia tappioita, pysyy hengissä, Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen muistuttaa.

Yksi seuroista on KooKoo, joka onnistui viime kaudella kasvattamaan liikevoittonsa noin 150 000 euroon. KooKoo on tehnyt seitsemän positiivista tulosta viimeisen kahdeksan kauden aikana. Sen omavaraisuusaste on hiljalleen kasvanut melkein 30 prosenttiin.

Kouvolassa on ollut tavoitteena pelaajabudjetin hillitty kasvattaminen. Lupaava kasvu pikkuseurasta keskisuureksi voi kuitenkin katketa poikkeuskauden vuoksi.

– Kuluja on yritetty leikata. Seuraavaksi pitää leikata saksista puolet pois. Nyt keskitytään siihen, mistä saadaan lisää tuloja, KooKoon toimitusjohtaja Sakari Välimaa linjaa.

Toimitusjohtajat kertovat, että vallitsevassa tilanteessa tuloja on vaikea lisätä.

– Jos tulopuoli sakkaa voimakkaasti, niin silloin tarkastellaan kaikkia keinoja. Tässä ei ole hyviä ratkaisuja. On vain huonoja ja vielä huonompia ja niiden kanssa tultava toimeen, SaiPan toimitusjohtaja Jussi Markkanen korostaa.

Yksi mahdollisista keinoista on pelaajien lomauttaminen. Yksikään liigaseurojen toimitusjohtajista ei puhunut tästä vaihtoehdosta suoraan Yle Urheilulle.

Pelaajat putoaisivat peruspäivärahalle

Pelaajien kannalta tilanne on ongelmallinen. Siinä missä liigaseurojen tavalliset työntekijät voivat olla niin ammattiliittojen kuin työttömyyskassojen jäseniä, putoavat jääkiekkoilijat peruspäivärahan varaan.

Pelaajien määräaikaisten urheilijasopimusten hyvä puoli oli vielä viime kevääseen asti se, että heitä ei voinut lomauttaa. Koronavirusepidemiasta johtuen määräaikaisen työntekijän on voinut lomauttaa huhtikuun alusta alkaen. Muutos on tällä hetkellä voimassa vuoden loppuun.

– Tilanne on katastrofaalinen, jos pelaajia lomautetaan. Tiedän, että seuroissa tämä vaihtoehto pyritään välttämään kaikin keinoin, pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Saarela sanoo.

Lomautetulta pelaajalta viedään käytännössä mahdollisuus ammattinsa harjoittamiseen, sillä hän ei ole enää työnantajan lakisääteisen vakuutusturvan alainen. Mahdollista vakavaa loukkaantumista ei näin lomautusaikana korvata.

Lomautukset voivat hyvinkin tulla ajankohtaiseksi, koska jo keväällä pelaajat suostuivat leikkaamaan palkkojaan seurasta ja yksittäisistä tapauksista riippuen kuudesta prosentista jopa 17 prosenttiin.

– Maalaisjärkikin sen sanoo, että mikäli yhteistä näkemystä ei yt-neuvotteluissa löydy, niin seura lähtee lomautusten tielle. Niiden seurauksia joukkueen toimintaan voi jokainen tahollaan miettiä, mikäli käy niin, että liigaseura lomauttaa osan joukkueen pelaajista, kun taas osa jatkaa pelaamista, Saarela huomauttaa.

Lahden Pelicans
Pelicansin pelaajat säästyivät kesällä lopulta lomautuksilta.Tomi Hänninen

Pelaajayhdistys aikoo tehdä mahdollisesta lomautuksesta ennakkotapauksen ja selvittää, ovatko sen perusteet olleet lainmukaiset. Yt-neuvotteluissa yhdistyksen kädet ovat osittain sidottu, sillä pelaajayhdistys ei saa olla mukana neuvotteluissa pelaajien apuna ilman seuran suostumusta.

– Viime keväänä yt-neuvotteluja käytiin viidessä seurassa. Pääsin yhden seuran neuvotteluihin mukaan etäyhteydellä. Neljä muuta kieltäytyivät tästä, eivätkä he halunneet pelaajayhdistyksen edustajaa pelaajia auttamaan, Saarela kertoo.

Pelaajat ymmärtävät työnantajien ahdingon, siitä kertovat myös keväällä onnistuneet leikkaukset. Kaikkien osapuolien tilannetta helpoittaisi se, jos pelaajat viimein pääsisivät ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan piiriin.

– Koronan varjolla monia asioita on onnistuttu tekemään nopeasti, ja olen ymmärtänyt, että kaikki eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, että kaikilla suomalaisilla työntekijöillä pitäisi olla siihen oikeus. En voi ymmärtää, miksi tätä lakimuutosta ei ole saatu jo aikaiseksi kesän ja syksyn aikana, Saarela ihmettelee.

Valtiolta toivotaan tukea turhautumiseen asti

Yle Urheilun haastattelemat toimitusjohtajat yrittävät keksiä keinoja, joilla yhtiöiden tulossa olevat tappiot pysyisivät aisoissa. Yleisömäärien romahtaminen on yhtälöistä vaikein: niiden mukana eivät laske vain lipputulot, vaan myös oheismyynti.

Esimerkiksi Kuopiossa uskotaan, että halliin voisi ottaa turvallisesti sisään enemmänkin katsojia.

– Kuopiossa tautitilanne on kuitenkin ollut koko ajan melko hyvä ja ihmiset ovat kokeneet turvalliseksi halliin tulemisen. Väkeä on siis käynyt kiitettävästi. Toisaalta uskon, että voisimme järjestää mielestäni hieman isommalle porukalle turvallisen tapahtuman, toimitusjohtaja Toni Saksman huomauttaa.

Rajoitukset eivät itsessään ole monillakaan paikkakunnilla syy yleisökatoon, sillä otteluita ei ole myyty loppuun.

– Meidän on oltava avoimia ja rehellisiä, sekä tehdä kaikkemme, jotta tapahtumat ovat turvallisia. Vain siten ihmiset huomaavat, että tämä on toimintaa, jota voi tukea, Sportin toimitusjohtaja Tomas Kurtén sanoo.

Vaasassa viestittävää riittää, sillä Sport ei ole vielä päässyt pelaamaan kotonaan pelin peliä. Omillaan seurat eivät pärjää, mikäli halleihin ei uskaltaudu tai sinne ei päästetä väkeä. Osa toimitusjohtajista toivoo tukea yhteiskunnalta urheiluliiketoiminnan auttamiseksi.

– Ei tämä voi määrättömästi jatkua. Jos tilanne jatkuu tällaisena, jostain on säästettävä rahaa tai saatava tukea, että saadaan liiga ja seurat pysymään elinvoimaisena, Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro muistuttaa.

Korjaus 19.1.0.: Tapparan toimitusjohtaja on Mika Aro, ei Mikko Aro.

Lue myös:

Sosiaalisessa mediassa penättiin maskipakkoa SaiPan peleihin, ja nyt se tulee – osa katsojista ilmoitti jäävänsä pois

Vaasan Sport sai selvyyttä kalenteriinsa – uudet pelipäivät löytyivät tammikuulta

Jääkiekon CHL-kausi peruttu koronapandemian takia

Raportti: Koronapandemiasta SM-liigaseuroille 15 miljoonan euron tulonmenetykset – myös alkavalle kaudelle miljoonaluokan uhkakuvat

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat