Leo-Pekka Tähti on huolissaan paralympiamitalien määrän hiipumisesta: "Jos menestys loppuu, aivan varmasti tulee käymään niin kuin mäkihypyssä"

Parayleisurheilija Leo-Pekka Tähdestä on julkaistu elämäkertakirja, jossa hän pohtii muun muassa lajinsa tulevaisuutta. Hän on huolissaan paraurheilun liiallisesta tasa-arvoistamisesta.

Leo-Pekka Tähti
Leo-Pekka Tähti
Leo-Pekka Tähdestä on haluttu kirjoittaa kirja aiemminkin. Ensimmäiset kyselyt tulivat jo vuonna 2008, jolloin Tähti oli 25-vuotias.Lehtikuva / Emmi Korhonen

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti on huolissaan paraurheilun tulevaisuudesta, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kansainvälisillä areenoilla paraurheilua uhkaa liiallinen tasa-arvoistaminen, Suomessa manttelinperijöiden puute.

– Jos menestys loppuu paralympiapuolella, se vääjäämättä vaikuttaa joka asiaan. Aivan varmasti tulee käymään niin kuin mäkihypyssä on käynyt, paraurheilu ei tule poikkeamaan siitä, Tähti kertoi Yle Urheilulle mediapäivässään.

Tähti puhuu huolistaan myös Harri Laihon ja Juha Luotolan kirjoittamassa elämäkertakirjassa Leo-Pekka Tähti.

Tähti ajattelee asioita huippu-urheilu edellä, mutta kansainvälinen liitto ei hänen mielestään ajattele asioita samoin. Kansainvälisiin kisoihin yritetään koko ajan saada lisää vammaluokkia, jolloin aikatauluja joudutaan supistamaan ja muista lajeista tingitään.

Näin on käynyt paralympialaisissa muun muassa Tähden T54-luokassa 200 metrin kelaukselle. Tähti voitti vuonna 2004 Ateenassa, ensimmäisissä paralympialaisissaan T54-luokan 200 metrin kelauksen, mutta kahdeksan vuotta myöhemmin Lontoon kisoissa matka ei kuulunut enää luokan ohjelmaan.

“En ymmärrä, miksi juuri tämä laji, joka on kuitenkin niin suuri”, Tähti purnasi kirjassa.

Tähden mukaan 200 metrillä taso on äärimmäisen korkea, mutta samaan aikaan mukaan on otettu lajeja, joissa urheilijoita on vain muutama.

Esimerkiksi Lontoon kisoja edeltävänä vuonna T54-luokassa 200 metrillä maailmantilastoihin oli saanut tuloksen 110 miesurheilijaa ja 42 naisurheilijaa. Lontoon paralympialaisiin lisätyssä T34-luokassa 200 metrillä maailmantilastoihin tuloksen oli tehnyt 15 mies- ja 11 naisurheilijaa. Tammikuussa 2011 kisatuissa Uuden-Seelannin MM-kisoissa naisten T34-luokan molemmilla pikamatkoilla oli vain neljä osallistujaa.

– Tilanne on vähitellen ajautumassa siihen, että lajeissa, joissa on tosi kova kilpailu, joudutaan tinkimään. Asia on hirveän moniselitteinen ja tosi paljon kiinni lähestymistavasta. Jos mennään tasa-arvo edellä, ymmärrän nämä asiat, mutta jos mennään huippu-urheilu edellä, en ymmärrä, Tähti kertoi Yle Urheilulle.

Leo-Pekka Tähti
Leo-Pekka Tähdelle urheilu on ollut aina luontevaa, vaikka hän on ollut pyörätuolissa pienestä pitäen. – Olen aina nauttinut siitä ja ollut aktiivinen alusta asti. Jo lapsuudessa kilpailuvietti oli tosi iso. Tomi Hänninen

Tilanne vaikuttaa Tähden mielestä vammaisurheilun arvostukseen sekä näkyvyyteen. Hän kuvaa tilannetta kärjistetysti kirjassaan: joku voi kuntoutustarkoituksessa harrastaa uutta lajia muutaman kuukauden, päästä arvokisoihin ja voittaa mitalin. Samoissa arvokisoissa voi olla urheilijoita, jotka ovat harjoitelleet ja kilpailleet ammatikseen vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Jos he voittavat, he saavat saman palkinnon kuin uuden kivan lajin löytäneet harrastajat.

“Huippu-urheilu ei ole koskaan tasapuolista, ei sitä ole paraurheilukaan.”

Tähden mielestä Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) on epäonnistunut myös vammaisurheilun tunnettuuden parantamisessa. Vammaisurheilusta puuttuvat tunnetut kasvot, sillä tasapuolisuus on tuonut tasapaksuutta. Kansainväliset tähdet jäävät syntymättä.

– Kisoissa on koko ajan vähemmän ja vähemmän urheilijoita. Sen kautta osallistujamaksut kisoihin ovat nousseet räjähdysmäisesti, ja se taas karsii osallistujia kisoista, Tähti kertoi.

– Jos kisat televisioidaan ja ulkopuolisen silmiin näyttää, että mukana on vain muutama urheilija, se ei välttämättä näytä nuoren, lahjakkaan paralympiaurheilijan silmiin kovin motivoivalta.

Nykyisestä asemasta voi olla jyrkkä tie alas

Tilanne Suomessa on hyvä tasa-arvon kannalta, mutta Leo-Pekka Tähti nostaa esiin toisen huolen. Kun tämän hetkiset huiput lopettavat kilpauransa, ei heidän jälkeensä ole tulossa uusia tähtiä.

– Olen hyvin huolestunut nykytilanteesta. Kuka tulee esimerkiksi olemaan minun manttelinperijäni T54-luokassa miesten puolella, sitten kun urani aikanaan loppuu? Lahjakkuudet pitäisi löytää jostain paremmin kuin on tähän mennessä tehty.

Leo-Pekka Tähti
Leo-Pekka Tähti on voittanut urallaan muun muassa viisi olympiakultaa, neljä maailmanmestaruutta, kahdeksan Euroopan mestaruutta ja lukuisia himmeämpiä mitaleja.Jarno Kuusinen / AOP

Tähden mielestä Suomen ruohonjuuritason rekrytointijärjestelmässä olisi paljon parannettavaa, ettei paraurheilulle käy kuten suomalaiselle mäkihypylle on käynyt.

– Nyt on saavutettu tietty asema, mutta sieltä on myös hyvin jyrkkä tie alaspäin.

Tähden mielestä pelkkä tasokas valmennus ei ole ratkaisu asiaan, vaan resursseja pitäisi laittaa potentiaalisten huippu-urheilijoiden rekrytoimiseen. Se tarkoittaisi lajien esittelyjä ja käyntejä eri paikkakunnilla.

– Meillä alkaa olla Suomessa muitakin hyviä paraesikuvia kuin minä. Jollakin tavalla tämä tilanne pitäisi osata nyt käyttää hyväksi, kun meillä on vielä menestyviä paraurheilijoita.

Parayleisurheilun mukaan ottaminen kotimaisen yleisurheilun GP-kisojen ohjelmistoon on ollut Tähden mielestä hyvä asia, vaikka tuolloin viivalla saattaa olla sekasarja miehiä ja naisia eri vammaluokista eikä Tähti ole välttämättä saanut heistä kunnon vastusta.

Televisioiduissa kisoissa parayleisurheilu on kuitenkin näyttäytynyt lähetyksissä kuuluvan yleisurheiluerheeseen, aivan kuten sen pitäisikin. Ja aina kun vammaisurheilulle on tarjolla näkyvyyttä, siihen kannattaa tarttua.

– Se ehkä poikii tulevaisuudessa uusia tähtiä, Tähti vakuutti.

Kriittinen analysointi puuttuu

Tähti muistuttaa kirjassaan, että Suomi on ollut tasavertaisuustyössä maailman kärkijoukoissa, mutta on jäänyt resursseissa paikoilleen. Muut ovat menneet ohi.

Esimerkiksi vielä vuoden 2002 Salt Lake Cityn talviparalympialaisissa Suomi sai kahdeksan mitalia. Sen jälkeen on järjestetty neljät paralympialaiset, joista Suomi on saanut yhteensä kuusi mitalia.

Mutta se, että menestys paralympialaisissa on ollut koko ajan heikompaa, on jäänyt sen tosiasian varjoon, ettei Suomi ole menestynyt olympialaisissakaan. Tähti on ollut niiden harvojen urheilijoiden joukossa, jotka ovat yhä tuoneet menestystä ja kaipaakin paraurheiluun kriittistä analysointia.

”Ei sääliä, ei erityiskohtelua, ei silittelyä. Kun menee huonosti, asiat pitäisi purkaa kriittisesti läpi myös mediassa. Aivan samalla tavalla kuin vammattomien puolella”, hän vaatii.

Tähti uskoo, että kritiikin isoin este on syvällisen ymmärryksen puute ja ihmisten asenne. Monet kohtelevat vammaisia silkkihansikkain, koska he uskovat vammaisilla olevan muutenkin vaikeaa. Tähden mukaan vammainen urheilija ottaa kritiikin vastaan samalla tavalla kuin vammattomat.

”Syystä tai toisesta monella pyörätuolissa istuvalla henkilöllä on vahva itsetunto.”

Leo-Pekka Tähti
Leo-Pekka Tähti rikkoi tärkeän lasikaton vuoden 2017 Urheilugaalassa, kun urheilutoimittajat valitsivat hänet ensimmäisenä paraurheilijana Vuoden urheilijaksi.Tomi Hänninen

Paraurheilu Suomessa on henkilöitynyt vahvasti Leo-Pekka Tähteen ja se on tuntunut hänestä ajoittain kiusalliselta.

– Olen ollut hakemassa Vuoden vammaisurheilija -palkintoa, vaikka minulla ei ollut ollut edes arvokisoja. Jousiammunnassa oli MM-mitalisteja samalla viivalla, mutta silti minut valittiin. Ymmärrän, että tällaiset asiat nostavat kateutta ilmaan. Tieto-taitoa ei aina ole ollut paraurheilun puolella mediassa, tai lajien sisällä ei ole osattu nostaa menestystä esille.

Tähden valitsemista Vuoden urheilijaksi spekuloitiin jo vuonna 2004 ja vuonna 2012 valinta oli jo lähellä. Vuonna 2016 Tähti oli voittanut Riossa olympiakultaa sekä Grossetossa EM-kultaa ja -pronssia ja vuoden 2017 tammikuun Urheilugaalassa valinta osui vihdoin kohdalle.

Tähdelle valinta oli valtavan tärkeä asia, sillä se rikkoi lasikaton lopullisesti. Ensimmäinen paraurheilija oli valittu Vuoden urheilijaksi.

– Tajusin, että sillä oli valtava merkitys muutenkin. Se oli kaikille liikuntarajoitteisille, mutta myös ihmisille osoitus, että Suomessa, nyky-yhteiskunnassa voi olla huippu minkälaisella taustalla tahansa.

Takaportti on auki

Vuoden 2019 Dubain MM-kilpailuissa Leo-Pekka Tähti voitti neljännen 100 metrin maailmanmestaruutensa. Kilpailun jälkeen hän ilmoitti, että Tokion paralympialaiset olisivat hänen mittavan uransa päätepiste, ainakin paralympialaisten osalta.

Sitten tuli koronaviruspandemia, joka mullisti myös urheilumaailman. Se sai myös Tähden ajattelemaan asioita uudelleen.

– Dubaissa tuli maailmanmestaruuden jälkeen vähän herkällä hetkellä uhottua, että Tokion kisat ovat viimeiset paralympialaiseni. Asia ei ole missään nimessä kirkossa kuulutettu, hän vakuutti.

– Harjoittelu tuntuu tällä hetkellä tosi hyvällä, kroppa on kunnossa ja nautin suunnattomasti edelleen siitä, mitä teen.

37-vuotias Tähti on voittanut urallaan viisi paralympiakultaa, joista neljä on tullut 100 metrillä. Ajatus viidennestä satasen kullasta ajaa häntä eteenpäin.

– Tietysti tällä hetkellä Tokion paralympialaiset on epävarma, mutta se on meidän päässämme. Sinne treenataan niin kauan kuin sitä ei ole peruttu ja se on päivittäisessä ohjelmassa mukana.

Tokion paralympialaisten jälkeen vuoden 2022 MM-kisat järjestetään myös Japanissa. Jos Tähti jatkaa MM-kisohin asti, ei siitä olisi enää kuin kaksi vuotta Pariisin vuoden 2024 paralympialaisiin.

– Olympiadi jää lyhyemmäksi Tokion ja Pariisin välillä, mitä sen alun perin piti olla. Katsotaan, takaportti on auki, Tähti paljasti.

Kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat Harri Laihon ja Juha Luotolan kirjoittamassa elämäkertakirjasta Leo-Pekka Tähti.

Lue myös:

Isojen kisojen mies Leo-Pekka Tähti ahertaa eristyksissä Los Pacosissa – jääräpäisen urheilijan uusi harjoitusmetodi toi lisämotivaatiota: "Vasikka pääsee irti"

Myös paralympialaiset siirtyvät vuodella – Leo-Pekka Tähti on nähnyt koronavirustilanteen vakavuuden läheltä ja helpottui päätöksestä: "Olen tosi tyytyväinen"

Espanjassa karanteenissa elävä Leo-Pekka Tähti on keksinyt luovia tapoja harjoitella – näin tyttöystävä toimii tarvittaessa lisäpainona, katso hauska video

Leo-Pekka Tähti päättää paralympiauransa Tokioon: "Ensi vuonna tavoite on olla vahvempi kuin koskaan"

13-vuotias porilaispoika uskoi itseensä ja kirjoitti kirjeen, jolla hän pyysi avustusta — myöhemmin hänestä tuli Suomen paraurheilun supertähti

Tähdeltä tunteikas puhe: "Voittoni on tienraivaus"

Tähti, joka ei ole koskaan kelvannut Vuoden urheilijaksi

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat