Suora

  • Monza, EK 4 - live
  • Elävä arkisto esittää

Puoli vuosisataa maratoneja alle kolmeen tuntiin – entinen huippumaratoonari Lauri Friari on tehnyt suomalaista juoksuhistoriaa

Lauri Friari saattaa tavoitella huippuaikaa vielä kymmenen vuoden kuluttua.

Muu urheilu
Lauri Friari juoksee.
Lauri Friari kotimaisemissaan Mikkelin Rantakylässä.Petri Aaltonen / Yle

Mitalien määrää ei lasketa kymmenissä. Niitä on satoja.

Kestävyysjuoksija Lauri Friarin, 54, uransa aikana saavuttama mitalisaalis on valtava. Osa niistä on levitetetty haastattelun ajaksi Friarin takapihan terassille.

– Suomenmestaruusmitalit ovat harmillisesti jossakin varmassa tallessa.

Pokaalit puolestaan ovat jätesäkeissä varastossa.

– Ne ovat sellaisia pölyn kerääjiä.

Lauri Friari on kaksinkertainen maratonin Suomen mestari. Mestaruudet ovat vuosilta 1998 ja 1999. SM-hopeaa Friari on juossut vuosina 1995 ja 2000.

Paljon mitaleita pöydällä.
Lauri Friarin kokoelmasta löytyy myös muun muassa melonnasta saavutettuja mitaleita.Petri Aaltonen / Yle

Lauri Friari ei siis ole tavallinen lauantaihölkkääjä vaan takavuosien huippujuoksija, jonka ennätys maratonilla on 2.20.13.

Friari kertoo saaneensa lajilta paljon. Uran varrelta on jäänyt mieltä kaivelemaan ainoastaan yksi asia: tuore Suomen mestari jäi rannalle yleisurheilun EM-kisoista vuonna 1998.

– Silloin selkeästi ilmoitettiin, että EM-Budapestiin lähetetään 3–4 juoksijan joukkue, ja SM-maraton on se katsastuspaikka kisoihin, muistelee Friari.

Harri Hänninen oli lopulta ainoa suomamalaisedustaja miesten maratonilla.

– SUL:n (Suomen Urheiluliitto) silloinen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ehti onnitella kisapaikasta. Sitten selvisi, ettei siellä Turussa niitä kisapaikkoja jaettukaan, harmittelee Friari.

Huippujuoksu Hampurissa vuonna 2001

Uran aikaiset harjoituspäiväkirjat ovat edelleen tallessa, ja juostuja kilometrejä on kertynyt jo noin 140 000. Se on kolme ja puoli kertaa maapallon ympäri.

Mikkelissä opettajana työskentelevälle Friarille kertyy edelleen kymmenkunta lenkkikilometriä päivässä.

– Tämä on elämäntapa ja helppo tapa liikkua. Hyvät juoksukaverit ovat myös tärkeitä, sanoo Friari.

Lauri Friari pitää käsissää maratonmitalia.
Lauri Friari juoksi ennätyksensä 2.20.13 vuoden 2001 Hampurin maratonilla.Petri Aaltonen / Yle

Pitkästä ja ansiokkaasta urasta huolimatta juostuja maratoneja miehellä on "vain" kuutisenkymmentä.

Yksi niistä nousee ylitse mestaruusjuoksujenkin.

– Kyllä se on 2001 Hampurin maraton. Polviongelmien vuoksi takana oli todella vaikea vuosi, mutta kisa-aamuna havaitsin, että polvessa ei ole kipua ja kunto on hyvä. Se meni hyvin, muistelee Friari.

Muisto onnistuneesta juoksusta löytyy takapihalle levitettujen mitalien joukosta. Friari sijoittui uransa ennätysajalla Hampurin maratonin 16. sijalle.

Alle kolmen tunnin maraton viidellä eri vuosikymmenellä

Alun perin Friarista piti tulla meloja. Melonnan rinnalla hän harrasti muitakin lajeja, kuten sulkapalloa, lentopalloa, jääkiekkoa ja yleisurheilua.

– Jossain vaiheessa jääkiekkovalmentajakin tiedusteli, että pitäisiköhän sinun Lauri ryhtyä juoksemaan, hymähtää Friari.

Kestävyysjuoksu valikoitui lajiksi vasta parikymppisenä. Vaikka mitalinkiilto on silmäkulmasta nyttemmin haalistunut, tavoitteita juoksijana on riittänyt tähän syksyyn saakka.

Syyskuussa Jyväskylässä juostulla Finlandia-maratonilla Friarista tuli tiettävästi ensimmäinen suomalainen, joka on juossut maratonin alle kolmeen tuntiin viidellä eri vuosikymmenellä.

– Kaksitoista vuotta sitten sain tällaisen haasteen. Ja niin sitä monien vaikeuksien kautta kolme tuntia vielä alittui, riemuitsee ensimmäisen kerran alle kolmeen tuntiin maratonin vuonna 1989 juossut Friari.

Friarin mainitsemat vaikeudet eivät ole liioiteltuja, sillä sydäninfarktin vuoksi askel oli hiipua kokonaan viisi vuotta sitten.

– Infarkti ei jättänyt mitään jätöksiä. Korvien väliin se jätti ainoastaan sellaisen, että ihan uhvelluksiin en ole itseäni sen jälkeen juossut, kertoo Friari.

Kolmen tunnin maraton tarkoittaa keskimäärin reilusti alle neljän ja puolen minuutin kilometrivauhtia. Sillä vauhdilla sadalla metrillä kestää 25 sekuntia ja Cooperin testissä taittuisi 2 812,50 metriä.

Tarkkoja tilastoja Friarin saavutuksen harvinaisuudesta ei ole. Maailmallakaan ei ole ollut tiettävästi kovin montaa kymmentä juoksijaa, jotka olisivat juosseet kyseiseen kerhoon ennen vuotta 2020 (siirryt toiseen palveluun).

Kuudella eri vuosikymmenellä alle kolmen tunnin suoritukseen maratonilla yltäneiden joukkoon Friari voisi päästä 64-vuotiaana.

– Siihen on vielä niin pitkä aika, että ei sellaista vielä voi alkaa ajattelemaan. Ikinä ei pidä kuitenkaan sanoa, että ei varmasti, toteaa Friari.

Friarin ennätyksestä on aiemmin uutisoinut Länsi-Savo (siirryt toiseen palveluun).

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat