Suora

  • Takaisin maalle! Perttu Hyvärinen hiihtää arvokisamitaleista ladulla, mutta tulevaisuuden unelmat löytyvät pellolta ja metsästä
  • Yhdistetyn MC: Ruka, mäkiosuus, selostamaton
  • Urheilustudio 29.11.
  • Yhdistetyn maailmancup, mäkiosuus HS 142
  • Urheilustudio 29.11.
  • Ampumahiihdon MC, miesten pikakilpailu, Kontiolahti
  • Ampumahiihdon MC: Kontiolahti, miesten pikakilpailu
  • Rytmisen EM, neliottelu C- ja D-ryhmät
  • Hiihdon maailmancup, naisten 10 km (v) takaa-ajokilpailu
  • Urheilustudio 29.11.
  • Hiihdon maailmancup, miesten 15 km (v) takaa-ajokilpailu
  • StarCraft 2: talviturnaus
  • Rytmisen EM, neliottelu B- ja A-ryhmät
  • Urheilustudio 29.11.
  • Ampumahiihdon MC, naisten pikakilpailu, Kontiolahti
  • Ampumahiihdon MC: Kontiolahti, naisten pikakilpailu
  • Yhdistetyn maailmancup, hiihto-osuus 10 km
  • Mäkihypyn maailmancup, Ruka, HS 142, 1. kierros
  • Urheilustudio 29.11.
  • Mäkihypyn maailmancup, Ruka, HS 142, 2. kierros
  • Urheiluruutu
  • Urheilustudio 29.11.
  • Neliottelu
  • Suomen vahvimman miehen raju tarina: Mika Törrö vaihtoi huumeet, viinan ja vankilan puntteihin - nyt äiti voi nukkua yönsä rauhassa
  • Urheiluruutu

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kertonut jääkiekkoilija Taavi Vartiainen: "On hävettänyt ja ollut todella ristiriitaisia tunteita"

Urheilupsykologi Tuomas Grönmanin mukaan mielenterveysongelmat koetaan urheilussa edelleen heikkouden osoituksena.

mielenterveys
Jääkiekkoilija Taavi Vartiainen istuu ulkona pöydän ääressä satamassa.
Mielenterveysongelmistaan avautunut Taavi Vartiainen ajatteli, että hänen ulostulonsa helpottaisi myös muita samassa tilanteessa olevia. Taavi Vartiaisen kotialbumi

Jääkiekkoilija Taavi Vartiainen, 26, kertoi viikonloppuna sosiaalisessa mediassa sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Hän on nyt sairauslomalla sekamuotoisen oirejakson takia. Mieli ry:n mukaan sekamuotoinen oirejakso (siirryt toiseen palveluun) sisältää sekä masennusta että maniaa.

– Kun tällainen ajanjakso iskee, on parempi ottaa härkää sarvista ja ennakoida sairautta, kuten olen nyt tehnytkin. Tälla tavalla pysyy langat käsissä, sanoo Vartiainen.

Lahtelaisen kiekkoilun kasvatti pelaa tällä kaudella Tampereen Ilveksessä, mutta hän ei ole ollut pelaavassa kokoonpanossa harjoituskauden jälkeen. Parhaillaan Vartiainen hoitaa itseään kuntoon kotikaupungissaan Lahdessa.

– Minulla on tukena ja turvana joukkueen lisäksi lääkärit ja ystävät.

Taavi Vartiainen kertoo sairastaneensa vuoden päivät kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Urheilupsykologi kiittelee Vartiaisen avoimuutta. Usein huippu-urheilussa ei haluta puhua mielenterveysongelmista. Toimittajana Taavi Salmivaara.

Itseään suoraselkäiseksi persoonaksi luonnehtiva Vartiainen päätti sunnuntaina kertoa rehellisesti tilanteestaan sosiaalisessa mediassa, vuosi diagnoosin jälkeen.

Hän on seurannut uutisointia Vastaamon tietomurrosta ja ihmisten hädästä, kun heidän tietojaan on vuodettu julkisuuteen.

– Ajattelin, että ulostulo tässä tilanteessa auttaisi myös muita ihmisiä.

Lisäksi häntä kannusti kiekkoilijakollega Jonne Virtasen esimerkki. Vaasan Sportissa nykyään pelaava Virtanen on kertonut julkisuudessa taistelustaan alkoholismin kanssa.

Vaikeista asioita pitäisi Vartiaisen mielestä puhua entistä avoimemmin.

– Minulta lähti ihan älytön taakka hartioilta, kun kerroin sairaudestani. Minusta ihmisen ei pitäisi hävetä sitä, että joskus tarvitsee apua. Osoittaa vahvuutta pyytää apua, kun omat voimat eivät riitä.

"Perkele, tämä kestää loppuelämän"

Kynnys avun hakemiseen on Vartiaisen mielestä edelleen liian suuri, vaikka Suomessa eletään hyvinvointivaltiossa ja apua on tarjolla. Kertomalla tilanteestaan, hän halusi herättää keskustelua ja onnistuikin siinä.

Vartiainen toivoo, että ihmiset eivät jäisi miettimään vaikeita asioita oman pään sisällä.

– Sairauden alkuaikoina mietin, että perkele, tämä kestää loppuelämän. Pohdin mikä minussa on vikana. On hävettänyt ja ollut todella ristiriitaisia tunteita.

Jääkiekkosankarin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tiesi aiemmin ainoastaan oma perhe, viisi lähintä ystävää ja seurat, joissa hän on pelannut.

Hän kokee olevansa etuoikeutetussa asemassa moneen muuhun samankaltaisen sairauden kanssa painiskelevaan nähden.

– Pääsin heti alussa hoitoon yhdellä puhelinsoitolla. Moni voi joutua odottamaan ammatilaiselle pääsyä usean kuukauden ajan.

Masennus ja mania herättivät epäilyn

Toissa kesänä Vartiainen alkoi miettiä, että kaikki ei ole kunnossa. Hänellä oli pitkiä masennusjaksoja, joihin lääkäri määräsi masennuslääkkeitä. Välillä Vartiainen joutui jättämään pelejä väliin.

– Samaan aikaan alettiin epäillä kaksisuuntaista mielialahäiriötä, koska välillä meikäläisen toiminta meni täysin manian puolelle.

Hoidon edetessä kiekkoilija on käynyt psykiatrin kanssa läpi melkein koko elämänsä. Terapiaprosessi on ollut pitkä ja intensiivinen.

– Monia sairauteen viittaavia vaiheita on ollut vaikea kaivaa esiin, kun kaikki on kaunista ja niin helvetin hyvin. Elämä rullaa. Mikään ei tunnu miltään ja pärjäät neljän tunnin yöunilla.

Vartiainen oli huojentunut, kun menneisyydestä löytyi tarpeeksi käytösmalleja diagnoosin varmistamiseksi.

Ottelu ilman hanskoja
Taavi Vartiainen (oik.) tunnetaan siitä, että hänen rooliinsa kuuluu pelata kovaa. Vastustajana Vaasan Sportin Erik Riska (vas.) Tomi Hänninen

Ammattikiekkoilija joutuu työnsä takia paljon tekemisiin julkisuuden kanssa. Vartiainen on ollut mediassa esillä muun muassa kovien taklausten takia. Hän myöntää, että kaikki katsojat eivät aina pidä hänen rajusta pelityylistään. Mutta suhtautuminen ei ole häirinnyt häntä.

– Siviilissä olen lempeä nallekarhu, joka välittää enemmän muiden hyvinvoinnista kuin omastaan. Ensimmäisen kerran elämässä olen nyt joutunut pysähtymään ja katsomaan peiliin. Pohtimaan jaksanko itse kaikkea.

Hän kehuu jääkiekkoseurojen toimintaa omassa tapauksessaan. Vartiaisen mukaan kasvattajaseura Lahden Pelicansissa oli hyvä lääkäri ja seura kustansi pelaajansa hoidon kokonaan.

Kevättalvella tehdessään sopimusta Tampereen Ilveksen kanssa, hyökkääjä kertoi suoraan tilanteesta ja siitä, mitä se seuralta edellyttää. Hän muutti Tampereelle pääsiäisenä.

– Omalääkärini on Lahdessa, joten Ilves järjesti minulle lähitueksi urheilupsykologin. Voin soittaa hänelle vaikka illalla, jos siltä tuntuu.

Seura huolehtii Vartiaisen mielestä muutenkin hyvin pelaajien hyvinvoinnista. Tarjolla on hoitokontakteja myös matalamman kynnyksen asioille.

Taavi Vartiaisen kerrottua julkisuudessa sairaudestaan SM-liigan pelaajayhdistyksestä otettiin yhteyttä ja kysyttiin, voivatko he tehdä jotain hänen hyväkseen.

– Jääkiekkoyhteisö on hyvin meikän takana tässä tilanteessa.

Liian harvoin puhutaan kuin mies miehelle

Ennen somepäivitystään Vartiainen ei oikeastaan ollut puhunut mielenterveyden häiriöstään seurakavereilleen tai muille jääkiekkoilijoille. Siitä huolimatta, että kiekkoyhteisö on hänelle kuin toinen koti.

– Koin, että on hankala ymmärtää tällaista, jos omassa päässä ei ole koskaan prakannut. Vertaistukea hain ystäviltä, joilla on ehkä ollut vähän samankaltaisia vaivoja.

Pelaajien kesken puhutaan Vartiaisen mielestä liian vähän vaikeista asioista. Jos jonkun pelaajan kausi esimerkiksi sujuu huonosti ja tehopisteitä ei tule, se saattaa aiheuttaa paineita. Kilpaurheilussa moni asia kuormittaa mieltä.

– Kopissa puhutaan liian harvoin ikään kuin mies miehelle. Esimerkiksi jos pelaaja loukkaantuu, hän ei ole sen jälkeen oma itsensä ja saattaa tarvita apua muilta. Minun mielestäni tällaisesta keskustellaan liian vähän.

Urheilija hoitaa pahaa oloa treenaamisella tai päihteillä

Urheiluun on vakiintunut käsitys, että on suoritettava jatkuvasti nopeammin, paremmin ja voimakkaammin. Kokoajan on oltava vahva ja hyvä.

Urheilupsykologi ja entinen huippujääkiekkoilija Tuomas Grönman toteaa, että mielikuvaan urheilijasta ei sovi ahdistus, masennus tai kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Nämä koetaan Grönmanin mielestä edelleen heikkouden osoituksena, vaikka ne eivät ole sitä.

– On pitänyt salata ja peittää asioita. Se lisää ahdistusta.

Grönman tähdentää, että tietty prosentti ihmisistä sairastuu kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Urheilijat eivät ole poikkeus. Kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä on vahvasti geneettinen tausta, eikä urheilulla välttämättä ole merkitystä sen puhkeamiseen.

Sen sijaan tutkimusten mukaan olosuhteet ja ympäristö huippu-urheilussa altistavat ahdistukselle ja masennukselle. Liikunta tekee hyvää ja parantaa stressin hallintaa, mutta Grönman muistuttaa, että kilpaurheilu puolestaan voi tuottaa myös pahaa oloa.

Puolustajana SM-liigassa, NHL:ssä ja Suomen jääkiekkomaajoukkueessa pelannut Grönman toteaa, että hänen uransa aikana 1990-luvulla urheilija joutui olemaan itsekseen vaikeiden asioiden kanssa.

– Siihen aikaan ei ainakaan miesurheilija olisi astunut julkisuuteen kertomaan vaikeuksistaan tai ahdistuksestaan. Näitä ongelmia on ollut silloin yhtä lailla, mutta niitä hoidettiin yksin esimerkiksi päihteillä ja muilla keinoilla välttää näitä tunteita.

Ja hoidetaan edelleen, sanoo Grönman.

Ajat ovat muuttuneet. Silti yhä yritetään välttää ahdistusta, syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa ylenpalttisella harjoittelulla, päihteillä tai murehtimisella.

– Näistä seuraa kaikenlaista muuta huonoa. Nyt onneksi ministeritasollakin on kehotettu laittamaan rahaa urheilijoiden mielenterveyden hoitoon.

Huippu-urheilussakin pitäisi Grönmanin mukaan tehdä paljon ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden hyväksi. Lisäksi hän peräänkuuluttaa selkeää hoitopolkua huippu-urheilijoille.

Jääkiekossa asiaan on jo tartuttu. Grönman on SM-liigan alumnin ja pelaajayhdistyksen kanssa parhaillaan miettimässä millaisia hoitopolkuja mielenterveysasioissa voisi luoda.

– Päihdetyö on aloitettu jo aiemmin, nyt tartutaan mielenterveyteen.

Taavi Vartiainen på isen i en match mot Tappara.
Kerrottuaan julkisuudessa kamppailustaan mielenterveyden ongelmien kanssa Vartiainen on saanut valtavan määrän viestejä. Miikka Jääskeläinen / All Over Press

"Hyvä että joku sanoi asiat suoraan"

Lähes kaikki Vartiaisen saamat viestit ovat olleet myönteisiä. Muilta jääkiekkoilijoilta on tullut paljon kannustusta.

– Monessa viestissä on ollut, että on hyvä kun joku sanoi asian suoraan, koska itselläkin on ollut vaikeaa.

Vartiainen toivoo, että hänen ulostulonsa murtaa tabuja. Hän korostaa, että kovan ulkokuoren alla jääkiekkoilijat ovat ihmisiä.

– Me olemme kovia äijiä, jotka pelaavat polvet, hampaat ja selät rikki. Fyysisten vammojen kanssa saattaa pärjätä, mutta jos pää prakaa, niin silloin kannattaa pyytää apua.

Hän itse kertoo ottavansa elämän tällä hetkellä päivä kerrallaan. Hurjin jakso alkaa olla ohi ja olo on paranemaan päin.

– Olen vähän rauhoittunut. Nyt on tärkeää saada unirytmi kuntoon. Viime yönä sain jo nukuttua jopa viitisen tuntia.

Kaukaloon hän kertoo palaavansa sitten, kun on valmis antamaan kaikkensa. Sitten, kun pää on taas kunnossa.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon klo 23 saakka.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat