Viime aikojen hyvistä koronarokoteuutisista huolimatta jalkapallon miesten EM-kisoissa ja Tokion olympialaisissa tuskin nähdään yleisöä, arvioivat Yle Urheilun haastattelemat asiantuntijat.
Molempien jättitapahtumien kisajärjestäjät ovat viestittäneet, että kisat pyritään järjestämään koronapandemiasta huolimatta ensi kesänä. Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n puheenjohtaja Thomas Bach oli maanantaisen Japani-vierailunsa jälkeen toiveikas ja vakuuttunut, että yleisö pääsee ensi kesän olympialaisiin.
Ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo ei pidä Bachin puheita lainkaan realistisina. Aivelon mukaan kisojen järjestäminen ylipäätään näyttää tällä hetkellä epävarmalta.
– En näe, miten vielä ensi kesänä saataisiin isoja ihmismassoja turvallisesti olympialaisiin niin monesta eri maasta. Jo tuhansien urheilijoiden tuominen kisoihin ja kaiken sen sumpliminen on hankalaa.
Tokion olympialaisten olisi tarkoitus alkaa 23. heinäkuuta kesällä 2021.
Urheiluväen vielä turha juhlia liikaa rokoteuutisia
Koronapandemia on saanut viime viikkoina valoa tunnelin päähän lupaavilla rokoteuutisilla. Pfizer ja Biontech kertoivat viikko sitten, että yhtiöiden kehittämä rokote on alustavien tulosten mukaan 90-prosenttisen tehokas. Rokote saattaa saada myyntiluvan jo tämän vuoden puolella. Tästä innostuivat myös Tokion olympialaisten järjestäjät.
Aivelo ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tartuntatautiylilääkäri Esa Rintala korostavat vielä malttia rokotekehityksessä ensi kesän urheilukisoja ajattelen. Aivelon mukaan vielä ei tiedetä, voiko uusi rokote estää kunnolla taudin leviämistä.
– 90 prosentin teho viittaa siihen, että rokote vähentää oireellisen taudin riskiä. Jos virus tarttuu toiselta toiselle, siitä ei ole paljoa hyötyä leviämisen estämiseksi. Mutta tämähän selviää tulevaisuudessa, miten käy, Aivelo sanoo.
Uuden koronarokotteen jakamisesta on tehty Euroopassa periaatepäätös siitä, että rokote tulee samanaikaisesti käyttöön kaikille maille. Ensimmäisinä vuorossa lienevät isoimmassa riskissä olevat sekä heitä hoitavat. Euroopan unionin jäsenmailleen hankkimat koronarokotteet jaetaan eri maiden väestömäärään suhteutetusti.
Rintalan mukaan kesän isot tapahtumat tulevat vielä liian aikaisin yleisön kannalta.
– Rokotuksesta ei tiedetä vielä mitään. Alustavat tiedot ovat hyvät. Hiukan ylioptimistista on ajatella, että tapahtumiin pääsisi tuhansia ihmisiä. Rokotusuutinen on hyvä, mutta siihen ei voi sataprosenttisesti ripustautua. Ja ensi kesä tulee rokotteen kannalta nopeasti, Rintala alleviivaa.
Aivelo nostaa esille myös mahdolliset eettiset ongelmat, jos urheilijat saavat rokotteita aikaisessa vaiheessa.
– Urheilijat eivät kuulu riskiryhmään, joten millä ehdoin ja miten urheilijoille saadaan rokotetta ennen kesää. Onko se oikein ja reilua? Aivelo kysyy.
Isoja kysymysmerkkejä ilmassa
Asiantuntijoiden mielestä jalkapallon miesten EM-kisojen toteutuminen ensi kesänä on todennäköisempää kuin olympialaisten, koska tapahtumaan osallistuu vähemmän maita.
Aivelo ja Rintala muistuttavat, että sama koronatilanne yleisön kannalta kuitenkin pätee myös EM-kisoihin.
EM-kisat, joissa Suomi on mukana ensimmäistä kertaa, on tarkoitus järjestää kesä-heinäkuussa 12 maassa. EM-kisajärjestäjät ovat pitäneet kaikki ovet vielä kisojen järjestämiselle auki, mutta järjestäjämaiden määrää saatetaan vähentää. Esimerkiksi Le Parisien (siirryt toiseen palveluun) väittää, että Euroopan jalkapalloliitto Uefa on mahdollisesti valitsemassa Venäjän ensi kesän lopputurnauksen EM-isännäksi.
Aivelon mukaan Huuhkajien fanien kannattaa varautua siihen, että kisoja ei pääse todistamaan paikanpäältä, vaikka rokoteuutiset ovat olleet lupauksia herättäviä.
– Katsomo on turvallinen paikka, koska se on ulkona. Mutta matkustaminen ja ihmisten tungeksiminen sisään ja ulos sekä baareissa juhliminen on riskin paikka. Tavanomainen tapahtuma se ei tule katsojan kannalta ainakaan olemaan.
– Siihen on välineitä, että urheilijat saadaan hoidettua kuitenkin kisoihin, Aivelo lisää.
Mitä pitäisi tapahtua, että EM-kisoissa ja olympialaisissa nähtäisiin yleisöä?
– Maissa, joista yleisö tulee pitäisi olla hyvä rokotekattavuus. Samoin rokotteen tehon pitäisi olla hyvä. Siihen menee oma aikansa ennen kuin rokotteiden vaikutus maailmalla näkyy. Epidemia ei lopu veitsellä leikaten, monta epävarmuustekijää on vielä mukana, Rintala sanoo.
– Rokotteen pitäisi toimia hyvin estämään tartunnan leviämistä ja niitä pitäisi jakaa tarpeeksi paljon. Molemmat ovat isoja kysymysmerkkejä, Aivelo sanoo.
Lue myös:
Uefa-pomo vakuuttaa: "Olemme aivan varmoja, että EM-kisat pelataan ensi kesänä"
