1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. paini

Painin entinen päävalmentaja tarttuu liiton ohjaksiin – Pasi Sarkkinen luottaa lajin tulevaisuuteen ja olympiamitaliin

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kamppailu- ja voimailulajien lajiryhmävastaava Pasi Sarkkinen on Painiliiton uusi toiminnanjohtaja.

Pasi Sarkkinen on nykyisessä tehtävässään toiminut kiinteässä yhteistyössä painimaajoukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Kuva: Lehtikuva

Pasi Sarkkinen, 54, on tehnyt pitkän päivätyön painin parissa ja urheilun järjestötehtävissä. Ensi syyskuusta lähtien hän ottaa vastuulleen suomalaisen painin tulevaisuuden, sillä hän siirtyy Olympiakomitean huippu-urheiluyksiköstä Painiliiton toiminnanjohtajaksi. Sarkkinen seuraa tehtävässä eläkkeelle jäävää Pertti Vehviläistä.

Sarkkinen toimi painin päävalmentajana vuosina 2001–2004 ja tätä ennen nuorten maajoukkuevalmentajana sekä maajoukkueen kakkosvalmentajana. Lisäksi hänellä on työkokemusta muun muasta Pajulahden valmennuskeskuksen johtajan tehtävistä sekä KIHU:n ja Liikuntalääketieteellisen tiedekunnan palveluksesta.

– Uskon, että minulla on tässä tehtävässä lajille annettavaa. Varmasti ei painilla, eikä muullakaan urheilulla, ole helppoa näinä päivinä, mutta koetetaan mennä vahvasti eteenpäin, Sarkkinen sanoi Yle Urheilulle.

Sarkkisella riittääkin työsarkaa, sillä perinteisestä lajista odotetaan Suomessa aina menestystä. Samaan aikaan koronapandemia on kurittanut painia niin kilpailullisesti kuin taloudellisestikin. Suomalaispainijat eivät ole voineet esimerkiksi osallistua kansainväliseen toimintaan kahdeksaan kuukauteen, kun yleensä he ovat osallistuneet arvokisojen lisäksi 10–15 kansainväliseen turnaukseen vuodessa.

– Kyllä korona on tuonut suuria valmennuksellisia haasteita ja tietysti myös taloudellisia menetyksiä liitolle. Toki siinä on jotain säästynytkin, kun ei ole tuonne maailmalle päästy reissaamaan, Sarkkinen totesi.

Tokion olympialaisista mitalitavoite

Sarkkinen on seurannut painia tarkasti nykyisessä tehtävässään huippu-urheiluyksikön kamppailu- ja voimailulajien lajiryhmävastaavana. Hänen mielestään laji on pystynyt nostamaan kohtuudella uusia urheilijoita kansainväliselle tasolle, mutta samaan aikaan esimerkiksi naisten painissa Petra Ollin kilpauran lopetus on jättänyt suuren aukon.

– Onneksi siellä on nuoria näköpiirissä, jotka voivat tulevina vuosina paikata sitä aukkoa. Kärki on kapea. Huipulle tavoittelevia urheilijoita on, mutta ei yhtään liikaa. Heistä täytyy pitää hyvää huolta.

Suomi on kahminut vuosien saatossa virallisissa olympiakisoissa peräti 26 kultaa, 28 hopeaa ja 29 pronssia. Viime vuosina tahti on hiipunut, sillä edellinen suomalaismitali tuli vuoden 2004 Ateenan kisoista. Tuolloin Marko Yli-Hannuksela otti kreikkalais-roomalaisessa painissa 74 kilon sarjassa hopeaa.

Tiukassa ovat mitalit ja jopa edustuspaikat vuoden 2021 Tokion kisoissakin, mutta tästä huolimatta Sarkkinen on luottavainen.

– Siellä on 16 paikkaa per painoluokka ja jos kahdesta kolmeen urheilijaa saadaan kisoihin, niin mitalitavoite on edelleen sieltä ihan realistinen, Sarkkinen vakuutti.

– Kaiken kaikkiaan kamppailulajeille, joiden kanssa tässä olen työskennellyt, on kovat menestysodotukset Tokiosta. Kahta mitalia sinne lähdetään hakemaan.

Kriisivuodet takanapäin

Vaikka kotimaisessa painissa ei tavoitteellisen kilpailun polulle ole tungosta ollutkaan, on Sarkkisen mukaan paini lasten harrastuksena ollut kasvuun päin. Kouluikäisten nalle- ja nassikkapainit ovatkin hänen mielestään erinomaisia perusliikuntataitojen kehittämiseen. Myös painikoulut tarjoavat hyvää ja monipuolista perusliikuntaa.

– Sieltä hakevat monen eri lajin nuoret taitoja ja rohkeutta kamppailutilanteisiin. Urheilija urheilijaa vastaan -tilanne on aina sellainen, mihin pitää tottua. Sellaisia taitoja hakevat muun muassa palloilulajien urheilijat painisalilta, hän kertoi.

Kansainvälisillä kentilläkin turbulenssi on viime aikoina tasaantunut, vaikka moni muu kansainvälinen liitto on ollut otsikoissa useista ongelmista. Muun muassa Kansainvälistä painonnostoliittoa uhkaa olympialaisista sulkeminen pimitettyjen dopingkäryjen ja monien muiden sotkujen takia.

Kansainvälisellä painiliitollakin oli omat ongelmansa, mutta Sarkkisen mielestä vakavimmat kriisivuodet ovat jo takanapäin. Ne osuivat vuosiin 2013–2014, jolloin lajin olympiastatus kyseenalaistettiin.

– Siinä vaiheessa tehtiin radikaaleja liikkeitä ja ainakin tällä hetkellä päätöksenteossa on edetty huomattavan paljon parempaan suuntaan. Meillä on erittäin hyvät suhteet Kansainväliseen painiliittoon ja suomalaiset ovat päässeet päätöksentekoon mukaan. Varmasti parannettavaa löytyy, mutta siellä ei ole se kaikista synkin tilanne, hän totesi.

Lue myös:

"Jos näihin asioihin ei saada muutosta, meidän on turha haaveilla yksilölajien olympiamitaleista" – Rami Hietaniemi on huippumenestynyt, mutta urheilu-uralta ei jäänyt mitään säästöön

MM-painien järjestäminen kävi mahdottomaksi – pettynyt Elias Kuosmanen oli jo lyönyt happoja koneeseen

Painin MM-kisat peruuntuivat – koronapandemia vesitti suunnitelmat

Nuorten MM-painit Tampereella perutaan koronaviruksen vuoksi