Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Jääkiekon MM-kisoihin Valko-Venäjällä liittyy kiusallinen tilanne – tutkija muistuttaa IIHF:n johtajan läheisistä suhteista Vladimir Putiniin: "Poliittiset motiivit mukana"

Turun yliopiston professorin Markku Jokisipilän mielestä Kansainvälinen jääkiekkoliitto on vahinkojen minimoinnissa jo auttamattomasti jälkijunassa.

jääkiekon miesten MM-kisat
Jääkiekon MM-kisat 2018 yleiskuva kuvituskuva jääkiekko
Tomi Hänninen

Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) ei ole pystynyt tekemään päätöstä Valko-Venäjän ja Latvian ensi kevään MM-kisoista. Kansainvälinen paine kisojen siirtämisestä pois Valko-Venäjältä on ollut kova, sillä maan poliittinen tilanne ihmisoikeusrikkomuksineen on tulenarka.

Turun yliopiston professorin, historiantutkijan Markku Jokisipilän mielestä IIHF onkin asettanut itsensä vaikeaan välikäteen. Liitto on puheenjohtajansa Rene Faselin suulla viestittänyt sitä, ettei päätöksenteolla ole kiirettä, mutta myös sitä, ettei urheilua ja politiikkaa saisi sekoittaa keskenään.

– Riippumatta siitä, mitä kansainvälinen liitto tekee, se antaa poliittisen viestin. Jos kisat pelataan Valko-Venäjällä, silloin liitto viestittää pitävänsä Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta ja poliittisia oloja ongelmattomina ja se antaa tukensa Aljaksandr Lukashenkan hallinnolle, Jokisipilä selvitti Yle Urheilulle.

Jos taas kisat siirretään muualle, Jokisipilän mukaan Valko-Venäjä sekä myös jääkiekon mahtimaa Venäjä kritisoivat päätöstä ja syyttävät Kansainvälistä jääkiekkoliittoa siitä, että se on antanut periksi poliittiselle painostukselle.

– Tällaista kriittistä keskustelua käytiin jo vuonna 2014, kun Valko-Venäjällä pelattiin edellisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut. Tuntuu, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei ole ottanut opikseen tuosta keskustelusta.

Faselille vaikea paikka

Euroopan unioni virittää pakotteita Valko-Venäjän suuntaan ja paineita on tullut kansainvälisesti muualtakin, mutta silti IIHF ei saanut keskiviikkona ja torstaina pitämissään kokouksissaan päätöstä aikaiseksi. Jokisipilän mukaan selittävät tekijät löytyvät IIHF:n ja Venäjän virallisen johdon melko läheisistä suhteista, jotka liittyvät ennen kaikkea Faselin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin henkilökohtaiseen ystävyys- ja tuttavuussuhteeseen.

– Kansainvälisen olympiakomitean jäsenenä toimiessaan Fasel on johdonmukaisesti ajanut Venäjä-myönteistä linjaa. Tämä on Faselille henkilökohtaisesti varmasti hyvin vaikea paikka, ennen kaikkea sen takia, että hän tietää Venäjän seuraavan tarkkaan sitä, mitä Kansainvälinen jääkiekkoliitto tässä kysymyksessä nyt tekee.

Valkovenäläiset urheilijat eri lajeista ovat vedonneet päättäjiin, ettei kisoja pidettäisi. Maan oppositiomielinen urheiluväki onkin toivonut, että kansainvälinen jääkiekkoyhteisö boikotoisi kisoja, jos niitä ei siirretä. Poliittisten olojen ja ihmisoikeusloukkauksien lisäksi Valko-Venäjän MM-kisoihin on vaikuttamassa vahvasti maan vaikea koronatilanne.

– Puheet, ettei urheilua ja politiikkaa pitäisi sotkea keskenään ovat oikeastaan tässä tapauksessa vieläkin naivimpia kuin yleensä. Kansainvälisessä urheilussa politiikka aina tavalla tai toisella on mukana, halusivat urheilutoimijat sitä tai eivät, Jokisipilä sanoi.

– Olisi aika erikoinen viesti oppositiolle ja ihmisoikeuksista taisteleville henkilöille Valko-Venäjällä, jos kansainvälinen jääkiekko osallistuisi koko voimallaan Lukashenkan kisoihin.

*Lue myös: *Valko-Venäjän urheiluväeltä karu esimerkki, miten Leijonien pelaajat olisivat vastuussa ihmiskohtaloista – maassa alkaa uusi yritys kammeta jääkiekon MM-kisat pois Minskistä

Jokisipilän mukaan Suomen osallistuminen Valko-Venäjällä pelattavaan MM-turnaukseen ei sopisi yhteen Suomen nykyisten virallisten ulkopoliittisten linjausten kanssa. Suomi on kritisoinut muun muassa Valko-Venäjän ihmisoikeusloukkauksia, presidentinvaalien yhteydessä tapahtunutta vaalivilppiä sekä muita oikeusrikkomuksia.

Suomi on myös mukana tässä EU:n yhteisessä pakoterintamassa, jotka ovat kohdistuneet erityisesti Lukashenkan hallintoa tukevista ja siitä hyötyvistä henkilöistä.

– Tätä taustaa vasten olisi erikoista, jos Suomi olisi tukemassa Lukashenkaa osallistumalla sellaiseen kansainväliseen urheilutapahtumaan, joka kuitenkin hyvin vahvasti henkilöityy häneen ja tiedetään olevan hänelle hyvin tärkeä.

Jos kisat pidetään suunnitelmien mukaan ensi keväänä Valko-Venäjällä, olisi se Jokisipilän mukaan varsin merkittävä saavutus Lukashenkalle, jolla on tällä hetkellä ilonaiheita päivä päivältä yhä vähemmän.

Aljaksandr Lukashenka pelaajien keskellä huhtikuussa Minskissä pidetyssä jääkiekkoturnauksessa.
Aljaksandr Lukashenka pelaajien keskellä huhtikuussa Minskissä pidetyssä jääkiekkoturnauksessa. European Pressphoto Agency EPA

Pehmeän vallankäytön työkalu

Urheilu ja erityisesti jääkiekko on ollut Lukashenkalle merkittävä imagopolitiikan ja pehmeän vallankäytön työkalu. Hän on järjestänyt vuosittain Minskissä omaa nimeä kantavan veteraanien maajoukkueturnauksen ja pitänyt huolen siitä, että maan ykkösjoukkue ja hänen silmäteränsä Dinamo Minsk on päässyt pelaamaan KHL:ssä – liigassa, joka on erittäin tärkeä Venäjän presidentti Vladimir Putinille.

Jääkiekon MM-kisaisännyydellä Lukashenka on Jokisipilän mielestä saanut välineen näyttää maailmalle kauniita kulisseja, joiden mukaan maassa kaikki on hienosti sekä hankkia kisäisäntänä maalle näkyvyyttä ja myönteistä julkisuutta.

– Lukashenka on myös voinut esiintyä omalle kansalle kansainvälisesti arvostettuna urheiluvaikuttajana, hyväntekijänä ja sirkushuvien tarjoajana.

– Siinä on aina vahvasti erilaiset poliittiset motiivit mukana ja erilaiset tulkinnat saattavat ulottaa vaikutuksensa voimakkaalla tavallakin maiden välisiin suhteisiin. Näiden jääkiekkokisojen suhteen ollaan kaiken kaikkiaan tilanteessa, josta on vaikea nähdä sellaista reittiä ulos, joka ei tavalla tai toisella kasvattaisi poliittisia jännitteitä eri maiden välillä.

Vahinkojen minimoinnissa jälkijunassa

Jokisipilä muistuttaa, että jääkiekon MM-kisoilla on politikoitu aikaisemminkin. Vuonna 1968 Tshekkoslovakia ilmoitti vetäytyvänsä seuraavan talven MM-kisaisännyydestä Varsovan liiton miehitettyä maan. Vuoden 1969 kisat siirrettiin Tukholmaan. Vuonna 1957 Kanada ja Yhdysvallat jättivät Moskovan MM-kisat väliin, koska Neuvostoliitto oli tukahduttanut Unkarin kansannousun väkivaltaisesti vuonna 1956.

– Kriittistä keskustelua kisaisäntien poliittisten olojen vuoksi on käyty jääkiekon historiassakin useita kertoja, esimerkiksi viimeksi vuonna 2014. Kriittistä keskustelua käytiin myös Sotshin olympialaisten aikaan, Jokisipilä sanoi.

Onko urheilumaailma oppinut mitään viime vuosikymmeninä? Jokisipilän mielestä ainakaan Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei ole oppitunteja ottanut. Hän myös muistuttaa, että vahinkojen minimoinnin näkökulmasta nyt ollaan auttamattomasti jälkijunassa.

– Silloin kun kisoja myönnettiin Valko-Venäjälle, olisi pitänyt miettiä, että onko Valko-Venäjä sisäisiltä oloilta sellainen maa, johon Kansainvälinen jääkiekkoliitto haluaa tärkeimmän vuosittaisen turnauksensa viedä. Nyt on vähän myöhäistä tehdä enää mitään sen eteen, hän totesi.

Lue myös:

Kansainvälinen jääkiekkoliitto ei tehnyt ratkaisua Valko-Venäjän MM-kisoista – Kalervo Kummola: "Tällä hetkellä meillä on päätös siitä, että me järjestämme kisat siellä"

Jääkiekkoliiton puheenjohtaja ei halua pohtia boikottia, vaan luottaa toisenlaiseen ratkaisuun – "Tällä hetkellä tilanne on sellainen, ettei Valko-Venäjällä kisoja voida pelata"

Valko-Venäjän urheiluväeltä karu esimerkki, miten Leijonien pelaajat olisivat vastuussa ihmiskohtaloista – maassa alkaa uusi yritys kammeta jääkiekon MM-kisat pois Minskistä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat