Kalle Palander herkistyi 17-vuotiaasta suomalaisesta kärkivauhdissa alppihiihdon maailmancupissa – sättii matkijoitaan ja soimasi myös itseään lajin romahduksesta Suomessa

Suomen alppihiihdossa on viime vuosina askeleita oikeaan suuntaan. Yksi esimerkki oli Rosa Pohjolaisen hurja veto Levin maailmancupin avauskieroksella.

alppihiihto
Kalle Palander herkistyi suomalaissensaatiosta Levillä: "Pitkästä aikaa tekemisen meininkiä!"
Kalle Palander herkistyi suomalaissensaatiosta Levillä: "Pitkästä aikaa tekemisen meininkiä!"

Lauantain talvurheilupäivän sykähdyttävimmästä suorituksesta vastasi iltapäivään mennessä alppihiihtolupaus Rosa Pohjolainen.

17-vuotias Pohjolainen oli menossa sensaatiomaisesti 30 parhaan joukkoon toiselle kierroksella Levin maailmancup-pujottelussa. Kilpailu oli Pohjolaisen uran vasta toinen. Hyvinkään Slalomseuraa edustava lupaus oli hurjassa iskussa ensimmäisen kierroksen alussa.

Hän oli aivan kärkivauhdissa ja muutaman sadasosan päässä ensimmäisissä väliajoissa parhaasta ajasta. Jyrkälle rinteen osuudelle tultaessa Pohjolainen teki muutaman virheen, mutta oli silti menossa toiselle kierrokselle.

Huippulasku päättyi kuitenkin dramaattisesti ennen kahta viimeistä porttia ulosajoon. Pohjolaisen suoritus ilahdutti esimerkiksi Ylen selostamossa, jossa kiljuttiin ja karjuttiin mielettömästä suorituksesta.

Rosa Pohjolainen
Katso Rosa Pohjolaisen dramaattinen lasku!

Kun avauskierroksesta oli mennyt jo tovi, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Palander oli yhä täpinöissään.

– Radan yläosa oli mieletön. Olen puhunut siitä, että laskemisen pitää olla jouhevaa. Pitää päästä käännöksestä käännökseeen eli alkoi heti uusi käännös, Palander aloitti analyysinsä suorituksesta.

–Ensimmäistä kertaan pitkään aikaan suomalaisessa alppihiihdossa oli tekemisen meininkiä! Laji-ikoni herkistyi, huudahti ja heristi nyrkkiään.

– Hemmetti. Olin aivan liekeissä.

Katso Palanderin analyysi ylhäältä jutun pääkuvaa klikkaamalla!

Levin jäisillä olosuhteilla oli myös oma roolinsa huippuvedon syntymiseen.

– Olosuhteet olivat myös ihan mielettömät. Tuollaista kuntoa ei ole radalla oikeastaan missään maailmancupissa. Laskijat totesivat ja tunsivat, että ihan kuin kukaan ei olisi laskenut ennen heitä. Rata oli ihan unelmakunnossa, Palander sanoi.

Vaikka konkreettista lopptulosta ei tullutkaan, Palander piti kuitenkin temppua rohkaisevana.

– Tuo Rosan tekeminen antaa uskoa kaikille muille. Rosa oli kolmas ensimmäinen väliajassa ja toisessa väliajassa. Kolmannessa väliajassa hän oli 26:s. Sitten tuli pieni virhe loppuun. Kaikki tekevät tuollaisia virheitä. Itsekin olen tehnyt. Se vaan pitää käydä läpi. Oli vain pieni herpaantuminen, Palander sanoi.

Pohjolainen totesi itse Yle Urheilun haastattelussa, että aikoo sunnuntaina viikonlopun toisessa maailmancupin kisassa päästä pisteille.

Pohjolainen tiesi, että suksi kyllä luistaa Levin jäisessä rinteessä, kunhan hän vain saa käännökset kohdalleen.

– Mutta en ihan näin hyvää odottanut. Aamulla katselin huippujen treenejä. En olisi ikinä odottanut, että niitä näin lähelle laskee, Pohjolainen sanoi.

Rosa Pohjolainen
Katso Rosa Pohjolaisen rempseä haastattelu!

Lisää aiheesta:

Uskomatonta! Suomen teinilupaus oli kärkitaistelussa Levin maailmancupissa – Kalle Palander karjui selostamossa: "Mitä täällä tapahtuu?"

Pohjolainen on naisten alppimaajoukkueen nuorin jäsen. Alkutalvesta Pohjolainen otti hopeaa nuorten olympialaisissa suurpujottelussa ja kultaa sekajoukkuekilpailusta yhdessä Jaakko Tapanaisen kanssa. Eli lahjakkuus on ollut tiedossa.

Mutta hurja veto lauantaina oli jymy-yllätys myös siinä mielessä, että odotukset suomalaisia kohtaan eivät olleet kovin korkealla ennen viikonloppua. Parhaaksi tulokseksi jäikin nyt 43. sijalle laskenut Riikka Honkanen.

Suomen naisten joukkue on kuitenkin kovin nuori. Kokeneimmat ovat vasta hieman yli 20-vuotiaita. Kaikki kovimmat toivot eivät ole edes kisaamassa Levillä.

Nella Korpio on kamppaillut terveysongelmien kanssa. Erika Pykäläiseltä puolestaan murtui lokakuussa nilkka. Levillä Suomea edustaa maailmancupin pisteille urallaan aiemmin päässeistä vain Riikka Honkanen. Pohjolaisen ja Honkasen lisäksi Suomen joukkueeseen Levillä kuuluvat Julia Toiviainen ja Kia-Emilia Hakala.

Alppihiihdon ja freestylehiihdon lajiyhdistyksen Ski Sport Finlandin toimitusjohtaja Iiro Kaukoniemi totesikin jo toukokuussa, että maajoukkueen päätähtäimenä ovat vasta vuoden 2026 olympialaiset Milanossa. (siirryt toiseen palveluun)Nyt alkava kolmen vuoden arvokisaputki on Kaukoniemen mukaan vain alkusoittoa, vaikkakin toki menestystä myös haetaan.

Ski Sport Finlandin hallituksen jäsenenä toimiva Kalle Palander muistutti myös kylmistä realiteeteista uuden kauden alussa.

– Olisihan se mahtavaa, jos meillä olisi nyt pari laskijaa viidentoista parhaan joukossa. Yksi miehissä ja yksi naisissa. Se olisi hieno ja optimaalinen tilanne, mutta ei olla lähelläkään tällä hetkellä. Jos saataisiin miehissä tai naisissa yksi kolmenkymmenen parhaan joukkoon, Palander totesi ennen kilpailuviikonloppua.

Suomessa ollaan siis pudottu kauas Palanderin ja Tanja Poutiaisen menestysvuosista 2000-luvun vaihteessa ja ensimmäisellä vuosikymmenellä. Palander uskoo, että suomalaisten odotukset alppihiihtoa kohtaan nousivat hänen ja Poutiaisen menestysvuosina.

– Odotettiin, että automaattisesti tulee uusia kalleja ja tanjoja. Meillä on kuitenkin aika vähän harrastajia lajin parissa, Palander miettii lajin nykytilasta.

Poutiainen-Rinne: Matka huipulle on pitkä

Nykyään nimellä Tanja Poutiainen-Rinne kulkeva toinen entinen suomalaishuippu painottaa myös, että tie pitkälle on erittäin pitkä ja vaatii monta askelta. Hän itse voitti nuorten maailmanmestaruuden 17-vuotiaana ja menestyi sitä aiemmin Trofeo Tropolino -nimellä kulkeneissa lasten kansainvälisissä kisoissa.

– Meillä on ollut kymmenen viime vuoden aikana hyvää menestystä lasten kansainvälisissä kisoissa. On tietysti meidän haaste, että lasten kehitys jatkuisi ja tulos olisi aikanaan aikuisten tasolla samaa luokkaa. Mutta on monta askelta aikuisten huipulle. On hyvä muistaa, että kehitys ei tapahdu hetkessä. Olisi pääasia, että kehitys jatkuu kulkuaan, eikä pysähdy paikoilleeen, Poutiainen-Rinne sanoo.

Tanja Poutiainen
Tanja Poutiainen-Rinne oli Kalle Palanderin kanssa huipulla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.AOP

Poutiainen-Rinne toimii Palanderin tavoin myös asiantuntijajäsenenä Ski Sport Finlandin hallituksessa. Hän allekirjoittaa näkemyksen siitä, miten nyt rakennetaan vielä kirkkaampaa tulevaisuutta.

– Katseen on pakko olla pidemmälle. Joukkueemme on nuori. Ei sillä, etteikö voisi jo ottaa maailmancupin pisteitä. Täällä se on isolla lähtönumerolla myös kaikin puolin mahdollista, kun on hyvät jäiset olosuhteet. Mutta tämä viikonloppu ei määrittele heidän kauttaan, tuleeko siitä hyvä vai huono. Jos ei tule pisteitä, saadaan joka tapauksessa kokemusta, Poutiainen-Rinne kuvaili kuvaasti ennen lauantain kilpailua.

– Tämän kauden tavoitteet ovat varmasti Eurooppa-cupin tasolla ja siellä vakiinnuttaa paikka kärkikahinoihin. Pikku hiljaa itse kukin saisi sitten maailmancupin pisteitä.

Palander kaipaa lisää positiivisuutta lajiyhteisöön

Palanderin ja Poutiainen-Rinteen tiet maailman kärkeen olivat erilaiset. Julkisuudessa Palanderin nousua huipulle on kuvailtu usein järjestelmän ulkopuoliseksi tuotokseksi. Palander on kuitenkin hieman eri mieltä näkemyksestä.

– Paljon puhutaan minun tyylistäni, jossa minulla oli todella vahva valmentajaisä. Hän runttasi asiat läpi. Aina puhuttiin, että minä en ollut järjestelmän tuotos. Mutta nousin kuitenkin 17-vuotiaana maajoukkueeseen. Olin 16 vuotta maajoukkueessa. Minulla oli maajoukkuevalmentajana esimerkiksi Christian Leitner, jonka kanssa tehtiin paljon töitä 13 vuotta, Palander sanoo.

– Tanjahan meni alppikouluun ja sieltä maajoukkueeseen sekä tehnyt sitä kautta tuloksia. Olemme toki käyneet läpi huomattavasti erilaisemman järjestelmän. Tanja on enemmän järjestelmän tuotos kuin minä.

Palander näpäyttää kuitenkin hänen tietään matkinneita.

– Tuolla kentällä valmentajat ja nuorten laskijoiden vanhemmat puhuvat, että Kallen tie on ainoa ja oikea. Laitetaan oma privaattijoukkue pystyyn ja hankitaan oma valmentaja. Jotenkin on alkanut sellainen taistelu, että liiton valmennus on ihan skeidaa, eikä huippuja nouse liiton kautta koskaan, Palander sanoo.

– Totta kai se näyttää siltä, kun on rämmitty vuosikausia. Mutta uskon edelleen siihen, että suomalaiset alppikoulut toimivat hyvin. Tehtäisiin vaan enemmän yhdessä niin kuin teimme 1990-luvun lopussa. Oli hirveää taistelua. Vaikka oli yksilölaji, mentiin joukkueena.

Kalle Palander Vail 1999
Kalle Plaanderin uran huippuhetki oli maailmanmestaruus Vailissa vuonna 1999.AOP/Ullstein Bild

Palander kuvailee omien huippu-aikojensa tunnelmaa hyväksi. Hänen mielestään alppihiihtoyhteisö oli kuin perhe.

– Tunnelma kuitenkin hajosi jossain vaiheessa. Suomessa on silti hyviä valmentajia tällä hetkellä maajoukkueissa sekä miehissä että naisissa. Leiritykset ja valmennukset toimivat. Mikä tärkeintä, seurojen valmennus on parantunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana aivan äärimmäisen paljon, Palander toteaa.

Palanderin mukaan suomalaisessa alppihiihdossa romahdettiin pohjalle. Nousu takaisin huipulle vaatii myös hänen mukaansa kovan työn lisäksi myös positiivista henkeä.

– Pitää lähteä jo seuratoiminnasta, että saadaan hillitön usko. Mennään kaikki samaan suuntaan, eikä riidellä ihan naurettavista asioista. Tämä on tärkein lähtökohta nyt. Meillä on valmennuosaamista. Se ei ole siitä kiinni, Palander sanoo.

Vaikka viime vuosina onkin tilanne parantunut, korjaamisaskeleet eivät tapahdu aivan hetkessä.

– Ylimääräistä rahaa oli siinä noin vuoden 2005 kieppeillä. Olimme silloin Tanjan kanssa kärjessä. Oli isot maajoukkueet. Vaikka tulokset olivat meidän varassa, monella laskijalla oli mahdollisuus tehdä läpimurto. On helppo sanoa aina jälkeenpäin, mutta silloin olisi pitänyt saada enemmän resursseja juniorijoukkueisiin, Palander toteaa.

– Jostain syystä alppikoulusta nousi juniorimaajoukkueisiin hyviä laskijoita 17-18-vuotiaana. Sitten kehitys pysähtyi.

Kalle Palander
Kalle Palander on mukana alppihiihdossa edelleen.Tomi Hänninen

Palander ei osaa sanoa, oliko asia täysin kiinni valmennuksesta. Sen sijaan hän hieman soimaa itseään.

– Olisi pitänyt olla enemmän hereillä. Olemme Tanjan kanssa puhuneetkin tästä. Miten ihmeessä emme laskijoina huomanneet tehdä jotain? Olisi saatu kokonaisvaltaisesti alppihiihtoa isommin näkyviin, Palander sanoo.

– Toki eihän se meidän homma ollut. Olimme vain urheilijoita.

Palander naurahtaa olevansa nyt täysin päinvastaisessa roolissa kuin aktiiviurallaan. Silloin hän taisteli usein liiton johtohahmoja eli niin sanottuja “toppatakkimiehiä” vastaan. Nyt Palander on Ski Sport Finlandin hallituksen jäsenenä tavallaan itse “toppatakkimies”.

– Olen kysynyt monta kertaa, että ilman huippua tai kärkeä tämä homma loppuu kohta. Tämä on tulosurheilua. Kohta loppuu rahat. Panostan itse kärkeen. Tarvitsemme urheilijoita maailmancupiin. Nyt porukka ajattelee aika paljon kokonaisuutta, Palander toteaa.

Urheilujohtaja on rakentanut johdonmukaista valmennusjärjestelmää

Yksi suomalaista alppihiihtoa viime vuosina kehittäneistä on Ski Sport Finlandin alppihiihdon urheilujohtaja Tommi Viirret. Hänet valittiin tehtäväänsä reilut kaksi vuotta sitten. Sitä ennen Viirret toimi Rovaniemellä Lapin urheiluakatemiassa.

Urheilujohtaja myöntää, että hänelläkin oli kärsivällisyys koetuksella menestyksen uupuessa. Viirret ajatteli pestinsä aluksi, että Suomessa oltaisiin nykypisteessä jo hänen ensimmäisen kautensa jälkeen. Mutta todellisuus iski nopeasti silmille.

– Tiedämme, että meillä on hyvät juniorit. He nousevat, kunhan teemme pitkäjänteisesti hyvää työtä. Varmasti tulemme menestymään tulevaisuudessa. Mutta se vaati pitkäjänteisyyden lisäksi paksunahkaisuutta. Ei voinut odottaa kolme vuotta sitten, että paistatellaan parrasvaloissa. Kun tiesimme sen, rupesimme tekemään systemaattisesti töitä, Viirret sanoi ennen kilpailuviikonloppua.

Viirretin yksi suurimmista tehtävistä on ollut tehdä suomalaiselle alppihiihdolle johdonmukainen valmennusjärjestelmä. Se on nyt muutamaa pikkuasiaa vaille valmis.

– Kirjoitan tällä hetkellä standardeja siihen, että kaikki yksiköt toimivat tietyn kaavan mukaisesti. Pääsemme sitten jalkauttamaan asioita kunnolla, Viirret sanoo.

Rosa Pohjolainen
Rosa Pohjolaisen lasku oli oiva esimerkki suomalaisen alppihiihdon tulevaisuudesta.Tomi Hänninen

– Olemme panostaneet nyt suhteellisen paljon seuratasolle. Meillä on alppikoulujen kanssa myös suunnitelma, että suoristamme heidän toimintaansa. Siinä on nyt selkeä ydin. Isommassa kuvassa kirjoitimme uusiksi urheilijan polkumme. Se on motoriseen kehitykseen ja fysiologiseen kasvuun pohjautuva malli.

Yksi konkreettinen kehityskohde on vielä alppihiihdon valmentajakoulutuksen kehittäminen.

– Saataisiin meidän valmentajapolkumme toimimaan käytännössä korkeakoulututkintoon saakka. Meillä on todella pitkällä tämä malli valmiina. Meidän pitää vain katsoa, miten se toteutetaan. Kun se toteutuu, meillä on vasta-alkajasta korkeakoulututkintoon ja huippujen valmennukseen koulutukset myös lainvoimaiset, Viirret kuvailee.

Viiirret suhtautuukin lähivuosien tulevaisuuteen positiivisesti.

– Naisissa nousu huipulle voi olla joskus aika nopeaa. Kun vaan kaikki osuu kohdilleen ja saa kilpailurutiinia, näen meidän vauhtimme riittävän aika nopeasti huipulle. Se vaatii oman itsensä tuntemista ja sitä kilpailurutiinia. Näitä nyt konkreettisesti haemme ja etsimme, Viirret sanoi.

Urheilustudio starttaa tänä viikonloppuna TV2:ssa. Levin sunnuntain maailmancup-pujottelussa ensimmäinen kierros kello 11.10 alkaen TV2:ssa. Toinen kierros suorana lähetyksenä kello 14.10 alkaen.

Lue lisää:

Isän yllättävä kuolema muutti kaiken voittaneen supertähden elämän, mutta vastoinkäymiset jatkuivat – Kalle Palander puhuu kahdesta huolenaiheesta ja yhdestä suuresta panoksesta Levillä

Talvilajien vilkasta päivää seurattiin Ylen kanavilla

Haastaako alkukauden komeetta jopa Iivo Niskasen? Joni Mäki tietää, mikä kaksikon erottaa – "Siellä on ihan järkyttävä kone"

Toinen koronatartunta löytyi Ruotsin alppimaajoukkueesta

“Maailman kahdeksannen ihmeen tehnyt” Kalle Palander joutui eriskummalliseen tilanteeseen – katso hulvaton haastattelu: “Otatko nämä bisset täältä?”

Kalle Palander äimistyi suomalaisten miesalppihiihtäjien tilanteesta: ”Tämä on aika surullista”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat