1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Taru Tuukkanen

Suomikoriksen supernainen Taru Tuukkanen, 42, dominoi edelleen – hämmästyttävän pitkän uran taustalla yllättävä tarina: "En ole oikeastaan koskaan käyttänyt fyssareita"

Taru Tuukkanen ei innostu kehonhuollosta tai verryttelystä. Silti hän on välttynyt loukkaantumisilta, ja takoo yli 40-vuotiaana kovia tilastolukemia naisten Korisliigassa.

Taru Tuukkanen, Honka Kuva: Markku Rantala / Yle

Pitkän ammattilaisuran ulkomailla pelannut, ja jo vuonna 1998 naisten maajoukkueessa debytoinut Taru Tuukkanen ei 42 vuoden iästä huolimatta näytä väsymisen merkkejä. Konkari kellottaa Tapiolan Hongan nuoressa joukkueessa suurimmat peliminuutit, on sisäisen pistetilaston kakkonen, repii ylivoimaisesti eniten levypalloja ja on ykkösenä sekä koriin johtaneissa syötöissä että riistoissa.

192-senttinen Tuukkanen siirtyi Honkaan täksi kaudeksi. Nuorten pelaajien kehittämiseen panostavassa joukkueessa Tuukkanen on ikänsä puolesta outolintu, mutta samalla arvokas mentori kokemattomammille joukkuetovereilleen.

Jos amerikkalaisvahvistukset jätetään pois laskuista, on Hongan toiseksi vanhin pelaaja 23-vuotias Pipsa Kahlos. Loput pelaajat ovat syntyneet 2000-luvulla. Ikäeroa joukkueen kuopukseen, vasta 15-vuotiaaseen huippulahjakkuuteen Elina Aarnisaloon, on yli 27 vuotta.

– Kesällä vähän odotin, että ikäero voisi näkyä ja olla jotenkin outoa, mutta ei se ole. Meillä on todella hauskaa yhdessä. Olen viihtynyt ihan sairaan hyvin Hongassa, Tuukkanen toteaa joukkueensa aamutreenien jälkeen Honkahallissa Espoossa.

– Totta kai yritän antaa vinkkejä juuri Elisa Aarnisalolle, joka on 15-vuotiaana ihan huikea pelaaja. Hänellä on varmasti tosi iso tulevaisuus edessään koriksessa, tosi kiva päästä tässä alkuvaiheessa treenaamaan hänen kanssaan joka päivä ja yrittää tuoda jotain vähän lisää siihen.

Taru Tuukkanen debytoi Suomi-paidassa vuonna 1998. Hän päätti pitkän maajoukkueuransa kaksi vuotta sitten. Kuva: AOP

Tuukkanen lähti itse maailmalle alle 20-vuotiaana, kun hän suuntasi Yhdysvaltojen yliopistosarjaan vuonna 1997. Pelattuaan neljä menestykästä vuotta Xavierin yliopistojoukkueessa, hän loi ammattilaisuraa Euroopassa, pääasiassa Espanjassa.

Vuodet ulkomailla ja maajoukkueessa ovat nyt jo ohi, mutta intohimo koripalloon ei ole kadonnut.

Ei verryttelylle, kyllä viivajuoksulle

Yli 20-vuotisen, yhä jatkuvan uran luomisen luulisi olevan mahdollista vain, jos jaksaa tehdä tinkimättömästi töitä fysiikkansa ylläpitämiseksi. NBA:ssa ihaillaan 35-vuotiaan LeBron Jamesin yhä jatkuvaa dominointia, mutta kehonhuoltoon omaisuuksia panostavalla Jamesilla onkin ympärillään joukko huippuammattilaisia auttamassa häntä pitämään kroppansa tikissä.

Sellainen ei naisten kotimaisessa Korisliigassa ole tietenkään mahdollista. Mutta ei sille ainakaan Tuukkasen kohdalla vaikuta oleva tarvettakaan.

– Minulla ei mitään tiimiä ympärillä ole, Tuukkanen sanoo nauraen.

– En ole oikeastaan koskaan uran aikana käyttänyt fyssareita. En ole käynyt hieronnassa, ellei ole ollut ihan pakko. Minulla on tällainen filosofia, että antaa kropan palauttaa itse itsensä, niin ei totuta sitä siihen, että tarvitsee koko ajan jotain.

Taru Tuukkasella on edessään päätös koripallouran jatkosta. Kuva: Esa Fills / Yle

Tuukkanen onkin pysynyt hämmästyttävän terveenä koko pitkän uransa ajan.

– On minulla varmasti sormeen tullut pallo joskus. Ja olisiko minulla ollut luumustelma polvessa joskus 12 vuotta sitten. Täytyy sanoa, että aika onnekas olen ollut sen suhteen, varmasti geenit vaikuttavat siihenkin.

Ok, vai että sellainen vammahistoria yli kaksi vuosikymmentä kestäneellä uralla. Tämä tarkoittaa varmasti sitä, että Tuukkanen hoitaa verryttelyt ja palautumiset esimerkillisesti, kun hän on loukkaantumisilta noin hyvin säästynyt? Väärin.

– En ole ikinä harrastanut mitään loppuverryttelyä, mitä nykyään käytetään. Ja en ole oikeastaan nuorempana hirveästi tykännyt alkuverryttelystäkään, sen minä olen kuitenkin lisännyt nyt, että pääsee käyntiin.

– En tee oikeastaan mitään sellaista, mitä varmaan oletat minun tässä kohtaa sanovan, että tekisin hirveästi jotain kehonhuoltoa tai muuta. En minä kyllä sellaista tee. Se on se juokseminen ja koripallo mitä teen. Ja se on toistaiseksi toiminut.

Niin näyttää toimivan. Lajiharjoittelu ja juokseminen, niillä Tuukkanen on rakentanut suomalaisessa koripallossa aivan poikkeuksellisen uran. Mutta on hänellä yksi niin sanottu salaisuus: monien koripalloilijoiden syvästi vihaama viivajuoksu.

– Se mistä tykkään, on juosta viivoja! Se on sellainen, mitä olen tehnyt siitä asti kun menin jenkkiyliopistoon. Siellä iskostettiin päähän, että sillä tavalla tulee kuntoon. Ja sen jälkeen olen joka kausi sitä tehnyt.

– Jos koen treenien jälkeen, että ei ole ollut tarpeeksi rankkaa, niin juoksen viivoja. Tai sitten tulen aamulla tekemään niitä. Saan siitä itselleni sellaista varmuutta, että olen riittävän hyvässä kunnossa, ja jaksan pelata koko pelin, jos on tarvetta.

Tuukkanen viihtyy paremmin kentällä kuin punttisalilla. Kuva: Markku Rantala / Yle

Tuukkasella onkin aina ollut hyvä kestävyys, ja hän on koko uransa ajan pelannut isoja minuutteja otteluissa. Hongassa hän painaa samalla reseptillä kuin aina ennenkin.

– Olen aina tykännyt harjoitella, lähinnä lajia. Tällä hetkellä harjoittelen ihan samalla tavalla kuin muu joukkue ja niin olen tehnyt joka vuosi. En halua lähteä mitään vanhan pelaajan omia juttuja tekemään.

Tuukkasen ura ei ole koskaan perustunut urheilullisuuteen. Pelaajana hänen vahvuutensa ovat aina olleet sellaisia, jotka eivät rapistu samalla tavalla kuin fyysiset ominaisuudet.

– Se on oikeastaan se, joka mahdollistaa sen, että pystyn edelleen pelaamaan samalla tasolla. En ole koskaan ollut se, joka on ponnistanut korkeammalle kuin joku muu tai ollut nopeampi kuin joku toinen. Se, millä olen pärjännyt, on peliälyllä, ajoituksella ja taidoilla.

Uusi ura kiinteistönvälittäjänä

Tuukkasen elämässä pyörii perheen ja koripallon lisäksi nykyään myös täysin uusi projekti: työ kiinteistönvälittäjänä. Se on tuonut entistä enemmän ohjelmaa Tuukkasen päivään, joka näyttää usein tältä: aamuharjoitukset, arviokäyntejä aamupäivällä, koulutuksia ja töitä tietokoneella päivällä, asuntonäyttöjä iltapäivällä, joukkueharjoitukset tai ottelu illalla.

– Ja saatan vielä käydä näytöillä sen jälkeen ja sitten kotiin. Mutta ei joka päivä ole niin kiireinen. Kyllä tässä ehtii myös lapsia näkemään, Tuukkanen kertoo hymyillen, vaikka tahti aika rankalta kuulostaakin.

– Panostan työhön todella paljon aikaa. Sellainen kunnianhimo, mikä on ollut koriksessa, on siirtynyt myös sinne. Yhtään ei pysty antamaan periksi kummassakaan.

Tuukkanen panostaa nyt myös työuraan kiinteistönvälittäjänä. Kuva: Esa Fills / Yle

Kesällä, ennen kuin Tuukkanen teki sopimuksen Hongan kanssa, hän kertoi Yle Urheilun haastattelussa, että ei ole varma, onnistuuko työ- ja koripallouran yhdistäminen. Siihen hän on nyt saanut vastauksen.

– Kyllä minä jaksan tehdä molempia. Sekä töissä että Hongassa on hyvät tyypit ympärillä ja hyvä henki. Olisi toinen juttu, jos se menisi sellaiseksi puurtamiseksi. Kyllä nämä pystyy yhdistämään ja jaksan tehdä molempia.

Tuukkasen uusi ura kiinteistönvälittäjänä on siis lähtenyt hyvin käyntiin. Ura koripalloilijana painelee puolestaan väistämättä viimeisiä kierroksiaan. Mutta loppusuoralla Tuukkanen ei ainakaan vielä koe olevansa.

– Kaikki ovat aina kysyneet, varmaan 10 tai 15 viime vuotta, että pelaanko vielä yhden kauden? Olen sanonut, että sitten kun en enää pärjää tai sitten kun sattuu joka paikkaan koko ajan, niin sitten se ei varmaan enää kannata. Mutta niin kauan kun on tällainen palo lajille ja tällainen porukka ympärillä keiden kanssa saa olla joka päivä, niin ei siitä pysty jäämään pois.

Naisten Korisliiga on yksi harvoista kotimaan palloilusarjoista, jotka eivät ole tauolla koronarajoitusten takia. Sarjataulukossa neljäntenä oleva Honka kohtaa torstai-iltana kuudentena majailevan HBA Märskyn.

Otsikkoa muokattu 10.12. klo 14.44: sitaattia tarkennettu.

Lue myös:

Koripallolegenda meni 42-vuotiaana ensimmäistä kertaa "tavallisiin töihin" – entinen jääkiekkotähti auttoi työnhaussa