Kymmenien miljoonien harrastamassa futsalissa kysymyksiä herättävä ristiriita – miksi naisille ei järjestetä lainkaan MM-turnausta?

Suomen naisten futsalmaajoukkueen toiminta aloitettiin virallisesti vuonna 2017. Nuorten maajoukkuetoimintaa tytöille ei vielä ole.

Naisten futsal-liigan taso on noussut viime vuosina merkittävästi. Valkopaitainen GFT on hallitseva mestari. Pallossa maajoukkuepelaaja Daniela Tjeder. Kuva: Tomi Hänninen

Suomen miesten futsalmaajoukkueen menestys MM-karsinnoissa synnytti Suomessa pienoisen futsalbuumin. MM-jatkokarsintaottelu Serbiaa vastaan myytiin keväällä loppuun parissa tunnissa ja MM-karsintojen tasapelit Portugalia ja Italiaa vastaan saivat lajia vähemmän aktiivisesti seuraavatkin innostumaan.

Naisten futsalmaajoukkueella ei ole samanlaisia mahdollisuuksia menestymiseen. Syy on hyvin yksinkertainen: naisten MM-turnausta ei ole olemassa, joten sinne ei myöskään pääse karsimaan. Miehet ovat voineet pelata MM-kullasta yli 30 vuotta, mutta naisilla tätä mahdollisuutta ei vielä vuonna 2020 ole.

Kansainvälinen jalkapalloliitto puhuu mielellään tasa-arvon puolesta, mutta futsaliin tasa-arvo ei vielä ulotu – siitäkään huolimatta, että verkkosivuillaan Fifa nostaa naisten ja miesten tasa-arvoiset mahdollisuudet yhdeksi viidestä perusperiaatteesta futsalin kehitykselle. (siirryt toiseen palveluun)

– Lajissa ei varmaan ole riittävää arvostusta maailmanlaajuisesti, naisten futsalmaajoukkueen kapteeni Elina Setälä arvelee.

Miesten futsal-maajoukkueen kapteeni Panu Autio on työskennellyt lajin arvostuksen nostamiseksi jo pitkään. Pelaamisen lisäksi Suomen ensimmäinen futsalammattilainen on kirjoittanut lajista myös ensimmäisen suomenkielisen kirjan, ja pelaamisen ohella Autio on ollut mukana myös valmennustehtävissä. Autio on puhunut myös naisten MM-lopputurnauksen puolesta.

– Naisten jalkapallolla meni aika pitkään, ennen kuin se sai jalansijaa ja arvostusta Fifan sisällä. Luulisi ja toivoisi, että tasa-arvokehitys olisi näin 2000-luvulla tullut futsalissa vähän nopeammin, Autio sanoo.

Autio muistuttaa kuitenkin, että jalkapalloyhteisössä maailman muutoksiin on reagoitu perinteisesti hitaasti.

– Mietin, että onkohan toista näin suurta lajia, jossa ei ole MM-kisoja. Uskoisin, että naisten puolella futsalissa on miljoonia harrastajia ympäri maailman.

Kansainvälisestä jalkapalloliitto Fifasta ei vastattu Yle Urheilun tiedusteluun futsalin harrastajamääristä. Englannin jalkapalloliitto FA esittää (siirryt toiseen palveluun)Fifan jäsenjärjestöilleen vuonna 2016 tekemään kyselyyn pohjautuen, että maailmanlaajuisesti futsalinpelaajia arvioidaan olevan jopa 60 miljoonaa. Kesymmät arviot vaihtelevat 12 miljoonasta 30 miljoonaan. Yksi syy lukujen suurelle vaihtelulle voi olla liittojen erilainen tilastointitapa. Naisten harrastajamääristä kansainvälisiä arvioita ei löytynyt.

Korona siirsi EM-kisoja

Suomen naisten futsalmaajoukkueen historia on verrattain lyhyt, sillä virallisesti se aloitti toimintansa vuonna 2017.

– Kun liigan taso lähti nousemaan, kyllähän sitä pyöriteltiin, miksi sellaista ei ole, Setälä muistelee joukkueen alkuvaiheita.

Setälän nimi oli mukana myös ensimmäisellä maajoukkueleirillä, mutta kapteeni joutui jättämään leirin väliin, sillä tuoreen äidin synnytyksestä oli kulunut vasta kuusi viikkoa. Maajoukkuekutsua hän muistelee silti lämmöllä.

– Tuntui se hienolta. Vihdoin Suomessa oli mahdollista päästä futsalissakin eteenpäin.

Espanja juhli ensimmäistä naisten EM-kultaa futsalissa. Kuva: AOP

Futsalin naisten ensimmäiset EM-kisat pelattiin vasta vuosi sitten, alkuvuodesta 2019. EM-karsintoihin osallistui 23 maata. Suomen tie tyssäsi tappioon Portugalille, joka paineli EM-lopputurnaukseen lohkovoittajana. Lopulta Portugali nappasi neljän maan EM-lopputurnauksessa hopeaa taivuttuaan Espanjalle finaalissa 0–4.

Tänä vuonna joukkue ei ole juuri päässyt kokoontumaan koropandemian takia.

– Tammikuussa on seuraava alustava merkintä. Maaotteluita tarvitsisimme, koska EM-karsinnat pitäisi olla ensi syyskuussa. Toivottavasti alkuvuodesta homma lähtee tiiviimmin liikkeelle ja jatkuu, Setälä sanoo.

Alun perin naisten oli määrä pelata seuraavat EM-kisat 2021, mutta koronapandemia siirsi EM-lopputurnausta vuodella eteenpäin, kevääseen 2022.

Pieni laji isossa liitossa

Myös Suomi näyttelee merkittävää osaa naisten futsalhistoriassa, sillä naisten EM-kisojen perustamisesta päätettiin Helsingissä järjestetyssä Uefan kongressissa huhtikuussa 2017. (siirryt toiseen palveluun)

Palloliiton varapuheenjohtaja Katri Mattsson uskoo, että Suomi voisi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa viedä ehdotusta MM-kisoista eteenpäin myös kansainvälisissä kokouksissa.

– Jos lähestyisimme tässä asiassa Uefan ja Fifan päättäjiä niin uskon, että sillä varmasti voisi olla hyväkin mahdollisuuksia tulla kuulluksi.

Mattsson on edustanut Suomea monissa Euroopan jalkapalloliitto Uefan kokouksissa. Hän ei ole istunut yhdessäkään kokouksessa, jossa naisten futsalin MM-kisat olisivat olleet asialistalla.

Panu Autio (oik.) taisteli keskiviikkona futsalin MM-kisapaikasta. Naisille ei ole samaa mahdollisuutta. Kuva: AOP/ Kimmo Brandt

Virallisesti Fifasta tuli futsalin kansainvälinen kattojärjestö 1980-luvun lopulla. Panu Autio muistuttaa, ettei lajin asema ole jättijärjestössä täysin ongelmaton.

– Futsalin asema on aika problemaattinen, kun ollaan isossa lajiliitossa pieni laji. Se usein unohtuu. Sitten kun puhutaan naisten ja tyttöjen futsalista, se unohtuu kahteen kertaan matkan varrella, Autio sanoo.

Asiaa ei auta, että suurten kansainvälisten urheilujärjestöjen pöydissä asioista päättävät lähinnä miehet. Myös Mattsson on komiteansa ainoa nainen.

– Kyllähän se helpottaisi, jos päättävissä elimissä olisi tarpeeksi naisia, Mattsson myöntää.

"Ajan kysymys"

Ensimmäiset EM-kilpailut pelattiin alle kaksi vuotta Helsingin kokouksesta. Palloliiton futsalpäällikkö Jyrki Filppu uskoo, että naiset pääsevät pelaamaan pian myös MM-kullasta.

– Kysymys on varmaan siitä, että tällä hetkellä Fifa ei ole toistaiseksi nähnyt niin paljoa kiinnostusta naisten futsalille, että olisi lähtenyt järjestämään MM-lopputurnausta. Kysymys on oikeasti vain ajasta, milloin päätetään, että aika on oikea tälläisten kisojen järjestämisen aloittamiseksi, Filppu sanoo.

Filpun mukaan Suomen Palloliitossa on ponnisteltu sen eteen, että tytöillä ja pojilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa ja pelata futsalia korkeallakin tasolla. Seuraavaksi tavoitteena on perustaa myös nuorten tyttöjen joukkue – toistaiseksi alle 19-vuotiaille on maajoukkuetoimintaa vain pojissa.

– Se, että tyttöjen maajoukkuetoimintaa ei vielä ole, johtuu osaltaan siitä, että tyttöpelaajia ja tyttöjen sarjoja on ollut vähemmän, Filppu kertoo.

Naispelaajia Suomessa oli viime vuonna Suomessa 5 000 ja tyttöjä arviolta parisen tuhatta, kun taas poikapelaajia oli noin 8 000. Kaikkiaan Suomessa oli viime vuonna 27 000 futsalin harrastajaa. Lukumäärä on pysynyt viime vuodet suunnilleen samana.

Kapteeni Elina Setälä toivoo, että futsalnaiset pääsisivät pelaamaan MM-kullasta jo muutaman vuoden päästä. Esimerkiksi nuorten olympialaisissa tytöillä on jo mahdollista pelata futsalkullasta, mutta vielä aikuisten MM-lopputurnaus ei ole kiikarissa.

Katri Mattsson arvioi, että naiset nähtäisiin MM-kisoissa aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

– Tietysti toivoisi, että kattojärjestöllä olisi myös naisille tarjota mahdollisuus osallistua MM-kisoihin, kun kyseessä on kuitenkin hyvin harrastettu laji. Varmasti paljon harrastetumpi kuin moni muu, jossa on tällä hetkellä jo MM-kisat.

– Usein toimintaan panostetaan enemmän, jos arvokisat ovat olemassa. Toivottavasti arvokisat pelataan seuraavan 5-10 vuoden sisään, mutta se on monen asian summa.

Juttua korjattu 10.26: Vaihdettu kuvatekstiin oikea voittajamaa eli Espanja.

Lue myös: