Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Tero Tiitu teki koko maata sykähdyttäneen maalin, joka muutti suomalaista palloilukulttuuria – Ruotsin kaataminen trillerissä aloitti uuden aikakauden

Suomi voitti salibandyn maailmanmestaruuden vuonna 2008 MM-finaalissa, joka on yksi historian legendaarisimmista otteluista.

salibandy
Tero Tiitu iski ratkaisumaalin Prahan MM-finaalissa 2008.

Salibandyn miesten MM-kotikisojen piti alkaa tänään, mutta koronaviruspandemia lykkäsi turnauksen ensi vuodelle. Yle on julkaissut kaikki miesten voittamat MM-finaalit katsottavaksi Yle Areenassa, ja kuvan videota klikkaamalla voit palata uudelleen vuoden 2008 historiallisen loppuottelun Ruotsi–Suomi tapahtumiin.

– Toiseen suuntaan mennään, Hyvärinen, Hyvärinen tulee….maailmanmestaruus, maailmanmestaruus Suomeen, Tero Tiitu, Tiitu ratkaisee, ja Rickie Hyvärisen esityö hakee vertaistaan!

Mikko Hannulan ikimuistoinen selostus Tero Tiitun legendaarisesta maalista Prahan MM-kisojen jatkoajalla joulukuussa 2008 on varmasti piirtynyt kaikkien suomalaisten salibandyjännäreiden mieleen. Ja jos ei ole, hetken voi käydä vielä katsomassa oheisesta ottelutallenteesta.

Maali oli käänteentekevä kansainvälisessä salibandyssa. Suomi oli voittanut EM-kultaa keväällä 1995 heti Leijonien kiekkosankareiden vanavedessä, mutta jokainen MM-titteli oli seuraavasta vuodesta lähtien valunut Ruotsin laariin.

Globenissa 2006 Suomi oli jo lähellä, kun se johti päätöserässä 5–3, mutta lopulta Magnus Svenssonin 7–6-jatkoaikamaali murskasi Guld i Globen -unelman jatkoajalla. Aika ei ollut vielä kypsä, mutta Tshekissä tilanne oli lopulta toinen.

Prahan loppuottelu 14. joulukuuta pääkaupungin jättiareenalla on yksi legendaarisimpia koskaan pelatuista kaikkine uskomattomine käänteineen. Suomi karkasi tehokkaalla pelillään avauserässä jo neljän maalin karkumatkalle, mutta Ruotsi aloitti monen eri lajin historiasta pelottavan tutun kirin toisessa erässä.

Toisessa erässä syntyi kolme kaventavaa maalia, ja ajassa 51.04 hyökkääjätähti Niklas Jihde pamautti jäähyväisottelussaan Ruotsin jo 6–4-johtoon. Taasko tässä käy näin?

Eipä käynyt. Tasaviisikoin penkkiä lämmittänyt Lassi Vänttinen oli osunut kertaalleen ylivoimalla jo avauserässä, ja tamperelaisen erikoistilanneosaamista sekä tarkkoja laukauksia tarvittiin lisää venyttämään peli jatkoajalle.

54.40 6–5, ja Mika Kohosen hetkeä myöhemmin epäonnistunutta rangaistuslaukausta seuranneesta toisesta ylivoimasta ajassa 55.51 6–6.

Jatkoajalla lyhyen ajan sisään niin Jihdellä kuin Fredrik Djurlingillakin oli paikka ratkaista kannu tuttuun osoitteeseen, mutta vastahyökkäyksestä Kohosen ja Rickie Hyvärisen esitöiden jälkeen olikin suomalaisten vuoro.

Mika Kohonen, Rickie Hyvärinen, Tero Tiitu ja Mikael Järvi
Mika Kohonen, Rickie Hyvärinen, Tiitu ja Mikael Järvi olivat kultakunnossa Prahassa.AOP

Sattuman kauppaa

Tiitun mielestä suurin tekijä sille, miksi Suomi pääsi lopulta juhlimaan ensimmäistä mestaruutta, oli sattuma. Hän laukoi Globenin finaalin jatkoajalla pallon tolppaan, joten tätä tarinaa saatettaisiin kirjoittaa myös aivan eri ottelusta.

– Lajissa kuin lajissa, varsinkin salibandyssa, jatkoajalla sattumalla on iso osuus. Lukemat olivat samat Tukholmassa ja Prahassa, eikä voi sanoa, että kumpikaan olisi ollut sattuman yläpuolella. Keskeisin oppi oli, että pitää pyrkiä tulemaan niin hyväksi, että olisi siellä sattuman yläpuolella, vaikkei se olekaan helppo tavoite.

– Tokihan me olimme keränneet kilometrejä ja kasvaneet kokonaisvaltaisesti sillä ryhmällä kaksi vuotta lisää. Penkillä oli tunnistettavissa hymyileviä naamoja tiukassa paikassa, ja se yleensä tietää ennemmin hyvää kuin huonoa. Sattuma sitä silti kovasti määritti.

Joukkuepalloilumenestys nosti Suomessa päätään, kun ensin esimerkiksi lentopallon miesten maajoukkue selviytyi EM-kisoissa neljän parhaan joukkoon 2007, ja salibandyn MM-kulta seurasi perässä seuraavana vuonna. Tiitun mukaan mestaruudella ja tavalla, miten se syntyi, oli paljon symboliarvoa.

Hän ei halua nostaa salibandya jalustalle suomalaisen palloilukulttuurin itseluottamuksen nostattajana, mutta jäljen se jätti.

– Sehän tuli täydellisellä tavalla huomioiden Suomen ja Ruotsin välinen historia. 4–0, siitä 4–6, vielä 6–6 ja 7–6. Ei salibandylle voi liikaa ottaa sulkaa hattuun, mutta inspiraationa se näytti, että Suomessa voimme joukkueena pärjätä. Suomessa on 10–15 viime vuoden aikana nähty joukkuelajien esiinmarssi. Nykyään pääsääntöisesti Suomi voittaa, eikä Ruotsi, kuten tuolloin vanhaan aikaan olisi ehkä ajateltu.

– Lisäksi kun sen voittomaalin jälkeen pompittiin laidan ja mainosaitojen yli maalin takana, valmennus tykkäsi puhua, että siinäkin oli konkreettista esteidenylityssymboliikkaa.

Tero Tiitu salibandyn MM-finaalissa 2008.
IFF

Tiitu muistelee, että mestaruus huomioitiin Suomessa valtakunnallisesti, kuten esimerkiksi valinnalla vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi.

– Ei se missään nimessä ollut vain sählyn MM-kulta henkilökohtaisesti, kun lajiin oli suhtautunut niin pitkään jo intohimolla. Omassa maailmassa se oli iso juttu, ja uskallan väittää, että niin myös monelle muulle. Lajin asema parani kertarysäyksellä näkyvyyden kautta, ja monella rintamalla huomasi, että se puhutteli ihmisiä yli lajirajojen.

Se maali

Päävalmentaja Petteri Nykky on kertonut, että Tukholman hopeamitaleihin päättyneen projektin jälkeen takki oli tyhjä. Lisäksi suomalaispelaajat taistelivat Salibandyliiton kanssa pelaajien korvauksista. Valtavan pettymyksen jälkeen kokeneista pelaajista muun muassa Jaakko Hintikka ja Jari-Pekka Lehtonen jäivät sivuun, ja kaiken kaikkiaan vaihtuvuus Prahaan tultaessa oli kymmenen pelaajaa.

Tilalle tulleista uusista pelaajista etenkin ruotsinsuomalainen Rickie Hyvärinen oli jokerikortti, joka kannatti katsoa. Finaalissa tehot 1+3 nakuttanut Hyvärinen teki vaikutuksen vaarallisuudellaan ja yllätyksellisyydellään hyökkäyspäässä, ja upea maltti ratkaisumaalissa osoitti myös pelimiehen kypsyyttä.

Alkusarjassa Suomi voitti Sveitsin, Norjan, Viron ja Tanskan. Välierässä Tshekki taisteli, mutta hävisi 2–4. Tuttu kaava vei Suomen taas Ruotsin finaalivastustajaksi.

Tero Tiitu voitti uransa kolmannen maailmanmestaruuden Riiassa 2016.
Tero Tiitu pääsi juhlimaan kolmatta maailmanmestaruuttaan Latviassa 2016.IFF

Tiitu sanoo, ettei suhtautuminen MM-kullan ratkaisseeseen historialliseen maaliin ole 12 vuoden aikana muuttunut. Hän kokee, että kaukalossa olleista hänellä oli helpoin työ viimeistellä maali.

– Voin olla väärä henkilö vastaamaan, mutta aika nopeasti ymmärsin sen, mikä joukkueen kokonaispanos sen maalin taustalla oli. Symbolisesti se oli iso juttu itselleni ja koko Suomelle. Maalintekijänä olin unelmoinut, että pääsisi tekemään sen, minkä lopulta pääsi. Se ei ehkä lopulta tuntunut niin ihmeelliseltä, kun sitä oli jo ajatellut mielikuvissa, Tiitu puntaroi.

– Se oli yksi maali, jonka teki yksittäinen tyyppi. Onhan sillä selvästi ollut kuitenkin merkitystä, kun ihmiset palaavat siihen vielä vuosien jälkeenkin, kuten nytkin taas tämän jutun yhteydessä.

Klippi maalista on niin tuttu, ettei Tiitun ole tarvinnut kaivaa sitä erikseen esille. Finaalia on tullut kyllä kelailtua uudelleenkin.

– Ehkä enemmän sitä on katsonut juuri oman ja joukkueen pelaamisen kehittämisen näkökulmasta. On hyvä ottaa oppia aiemmista peleistä, jos meinaa onnistua tärkeissä paikoissa.

Prahan kisojen slogan Suomen joukkueella oli Best Game Ever, BGE, jota ei ehkä kuitenkaan nähty, vaan mestaruus tuli lopulta melko vaihtelevan finaaliesityksen jälkeen. Helsingissä kahta vuotta myöhemmin Tiitu oli edelleen tärkeänä palasena mukana, kun Suomi nuiji Ruotsin selvästi 6–2.

Suomen salibandymaajoukkue Prahan MM-kisoissa 2008. Ensimmäinen kulta Suomeen.
Prahan kultajoukkue muistetaan ryhmänä, joka teki historiaa ja aloitti uuden aikakauden.IFF

Kun menimme kohti Helsinkiä (siirryt toiseen palveluun), emme sokaistuneet Prahan lopputuloksesta, vaan pyrimme parhaaseen mahdolliseen tekemiseen. Voitimme hieman keskinkertaisella pelin läpiviennillä Tshekissä, mutta pystyimme näkemään tuloksen taakse, ja se auttoi meitä seuraavalla periodilla eteenpäin. Helsingissä pelasimme sitten sen ajanjakson parasta peliämme.

– Tärkeintä on pyrkiä olemaan mahdollisimman hyvä joka tilanteessa, ja se BGE oli ajatuksena mahtava, mutta sellainen voi luoda myös päänupissa tietynlaisia paineita parhaasta pelistä.

Kolmannen MM-kultansa Tiitu, 38, voitti 2016 Riiassa. Ruotsin mestarin, kuusinkertaisen Suomen mestarin ja 11-kertaisen SM-mitalistin edelliset liigapelit ovat kaudelta 2016–2017 Eräviikinkien paidasta, mutta uraansa hän ei ole kertonut lopettaneensa.

Työt liikkeenjohdon konsulttina vievät kunnianhimoisen miehen ajan tällä hetkellä, muttei hän sulje mitään ovia vielä kokonaan. Kipinä kilpailla palaa yhä, ja lenkille lähdetään vaikka iltakymmenen jälkeen, jos se on ainoa mahdollisuus.

– Katsotaan, jos sillä rintamalla tapahtuisi vielä jotain liikkeitä, mutta ei kyllä nykyisellä työmäärällä. Olen nyt ihan unelmaduunissa ja omaehtoisessa aktiivikuntoilussakin on oma hohtonsa, vaikkei siitä ihan samoja kiksejä saa. Päätös lähteä vielä yrittämään olisi kiinni monesta asiasta.

Salibandyn MM-finaali 2008, Praha 14.12.2008

Ruotsi – Suomi 6–7 (0–4,3–0,3–2,0–1) ja.

01.01 0–1 Mika Kavekari (Mikael Järvi)

10.56 0–2 Rickie Hyvärinen (Mika Kohonen) yv.

14.06 0–3 Lassi Vänttinen (Rickie Hyvärinen) yv.

15.55 0–4 Kari Koskelainen (Rickie Hyvärinen)

20.46 1–4 Fredrik Djurling (Henrik Quist)

30.27 2–4 Niklas Jihde (Henrik Quist) yv.

33.25 3–4 Daniel Calebsson (Kimmo Eskelinen)

45.39 4–4 Kimmo Eskelinen (Matias Helgesson)

49.51 5–4 Fredrik Djurling (Kristoffer Kranberg)

51.04 6–4 Niklas Jihde (Fredrik Djurling)

54.40 6–5 Lassi Vänttinen (Mika Kohonen) yv.

55.51 6–6 Lassi Vänttinen (Mikael Järvi) yv.

65.12 6–7 Tero Tiitu (Rickie Hyvärinen) ja.

Jäähyt: SWE 4 x 2 min, FIN 1 x 2 min

Yleisöä 14 208

Suomen miesten maajoukkueen voittamat MM-finaalit löytää Yle Areenasta. Taustajuttujen julkaiseminen jatkuu huomenna, kun vuorossa on kotikisojen 2010 mestaruus. Sunnuntaina muistellaan vuoden 2016 mestaruutta ja maanantaina käsittelyssä on kaksi vuotta sitten Prahassa pelatut kisat.

Lue myös:

Helsingin salibandyn MM-kisojen uusi ajankohta julki – turnaus naisten kisojen kanssa osittain päällekkäin, näin IFF selittää sitä

Salibandyn miesten MM-kotikisat siirretään vuodella, liki puolen miljoonan tappiot – "Tavoitteena on pitää kisat mahdollisimman täysimääräisenä"

Nelinkertainen maailmanmestari pettyi MM-kotikisojen siirtämisestä, vaikka pitää ratkaisua oikeana – "Toivotaan, että kaikilla riittää nälkä ja halu vuoden päähän"

Salibandy jatkaa pelaamista vaikka tyhjille katsomoille – korona uhkaa pilata Korisliigan sarjauudistuksen

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat