Suora

  • Jalkapallon Italian cup, puolivälierä Atalanta - Lazio
  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon Italian cup, puolivälierä Juventus - SPAL
  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon Italian cup, Juventus - SPAL ja Atalanta - Lazio

Maagisen MM-finaalin korviahuumaava tunnelma tuo Mika Kohoselle edelleen kylmät väreet – Suomi jyräsi kotikisojen maailmanmestaruuteen tavalla, joka sai ruotsalaiset polvistumaan

Vuonna 2010 Ilmalan loppuunmyyty areena mylvi vuvuzeloineen miesten salibandymaajoukkueelle sellaisen tuen, jonka puristuksessa Ruotsi joutui taipumaan MM-finaalissa.

salibandy
Suomi voitti miesten salibandykultaa kotikisoissa 2010.

Salibandyn miesten MM-kotikisojen piti alkaa eilen, mutta koronaviruspandemia lykkäsi turnauksen ensi vuodelle. Yle on julkaissut kaikki miesten voittamat MM-finaalit katsottavaksi Yle Areenassa, ja kuvan videota klikkaamalla voit katsoa vuoden 2010 ikimuistoisen loppuottelun Suomi–Ruotsi uudelleen.

Oli joulukuun 11. päivä 2010, ja Mika Kohonen hymyili. Hänen hymynsä oli yleensä tiennyt huonoja asioita vastustajien kannalta, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta.

Maamme-laulun soidessa Ilmalan loppuunmyydyssä areenassa kaikkien aikojen parhaaksi pelaajaksi tituleerattu vaajakoskelainen katseli ympärilleen, ja hän tiesi kaiken olevan valmista.

Suomen ja Ruotsin välisestä loppuottelusta vuvuzelojen korviahuumaavassa pauhussa tuli sinivalkoinen näytös, ja Petteri Nykyn johdolla Suomi nappasi Prahan MM-kullan jatkoksi toisen peräkkäisen tittelin maalein 6–2.

Kohonen muistaa hymyilleensä jo aamusta lähtien.

– Muistan kun lähdimme Hanasaaressa aamulenkille, ja polveni takia kävelin. Oli levollinen ja odottava olo, ja hymy nousi huulille vähän väliä. Aina kun olen pelannut hyvin, hymyilen ja nautin siitä, että saan pelata ja kilpailla. Meillä oli Hanasaaren hotellissa oma siipemme, jossa olimme tiiviisti yhdessä. Se koko kisahomma oli ihan mahtava.

– Kun olimme hallilla ja kopissa ennen peliä, en ollut ainoa hymyillyt. Mietimme vain, että jumankauta miten hieno päivä. En laulanut kansallislaulua, vaan kuuntelin, hymyilin ja näin veljeni Mikon vieressäni. Oli niin etuoikeutettu olo olla siinä, ja tiesin, ettei ole sellaista skenaariota, jossa häviäisimme sen pelin, Kohonen kertaa kotonaan Uppsalassa.

Torvet soivat

Pelaajat eivät yli 13 000 katsojan torvimetelissä kuulleet kentällä mitään, mutta peli kulki. Kohosen mukaan sinivalkoinen yleisömeri nakersi ruotsalaisia.

– Pelin jälkeen tuli fiilis jalkapallon Mestarien liigan ensimmäisiin vuosiin liittyen 1990-luvulla, kun Galatasarayn 20 000 fania olivat toivottavassa Manchester Unitedit ja muut lentokentällä tervetulleeksi helvettiin. Varmasti tässäkin tapauksessa se kannustus katsomossa ja se, mitä me olimme joukkueena vaikuttivat Ruotsiin. Kylmät väreet menevät vieläkin, kun sitä muistelee.

Suomi oli voittanut mestaruuden Prahassa, mutta sloganiksi tuolloin muodostunut Best Game Ever ei toteutunut, vaan Tero Tiitun ratkaisema jatkoaikavoitto tuli vielä keskeneräisellä esityksellä. Kahta vuotta myöhemmin rivit olivat paremmin suorassa, ja Ruotsi jäi perässäjuoksijan rooliin.

– Luulen että Nykyllä oli vähän huoli siitä, kun voitimme Prahassa, että miten se vaikuttaa seuraavaan projektiin ja onko kiimaa jäljellä. Jos mennään taaksepäin, 2006 finaalissa olimme mielestäni parempia, mutta hävisimme. 2008 Ruotsi saattoi olla parempi, mutta voitimme. Voitto Prahassa teki sen, että meillä pidempään pelanneilta tippui siinä harteilta aikamoinen taakka.

– Urheilussa ei tiedä ikinä, miten asiat menevät, mutta kyllä me silloin tiesimme, että teemme oikeita asioita ja olemme hemmetin kovia. Kisojen slogan oli Magical Games, ja kyllähän ne maagiset kisat olivat koko pakettina yleisö, järjestelyt ja kaikki muukin huomioiden. MM-kultia ei voi verrata, kuten ei lapsiaankaan, mutta olihan se spesiaali juttu, kaikissa Suomen maailmanmestaruuksissa mukana ollut Kohonen myöntää.

Suomi voitti kotikisoissa salibandykultaa 2010.
Työ on tehty, ja mestaruusjuhlat voivat alkaa.IFF

Prahan ja Helsingin kisojen välillä joukkue oli muuttunut luonnollisesti hieman, ja mukana oli kuusi uutta pelaajaa, kun Prahan kisojen alla loukkaantunut Tatu Väänänen, Timo Toivonen, Markus Bollström, Oscar Hänninen, Henri Johansson ja Mika Moilanen pääsivät mukaan. Bollström oli pelannut jo Tukholmassa 2006, muut olivat ensikertalaisia aikuisten MM-tasolla.

Vaihtuvuus toi Kohosen mukaan myös tarvittua nälkää ja kilpailua.

– Kova ja oikeanlainen työ jatkui Prahan jälkeen, ja valmennuksen kultainen kädenjälki näkyi siinä, miten he valmistivat meidät kisaviikolle. Pelipaikat MM-kisoihin ansaitaan, meillä oli tervettä kilpailua ja ne ovat kovia valintoja, ketä otetaan. Väitän, että siinä Helsingin loppuottelussa meiltä olisi löytynyt vielä varastosta tarvittaessa pari pykälää.

Kroppa toimi vielä

Tuolloin 33-vuotiaalle Kohoselle itselleen vuosi 2010 oli yhtä juhlaa. Maailman parhaaksi pelaajaksi valittu sentteri juhli maailmanmestaruuden lisäksi aiemmin keväällä Ruotsin mestaruutta Storvretan paidassa, ja lisänimen "Kungen" Ruotsissa saanut Kohonen valittiin myös maailman parhaaksi pelaajaksi ruotsalaislehti Innebandymagazinetin äänestyksessä.

Vuoden kruununa hän putsasi pöydän myös MM-kisoissa. Tehot 9+7 kuudessa ottelussa kerännyt Kohonen valittiin kisojen parhaaksi pelaajaksi ja tähdistökentällisen keskushyökkääjäksi.

– Jakaisin uran aika moneen osioon, joista yksikään ei ole sen vähäarvoisempi kuin toinen. Se on viimeisiä tai viimeinen kausi, kun kroppa on toiminut suunnilleen, kuten haluan. Sen jälkeen alkoi tulla isoja loukkaantumisia, väsymystä ja lopulta masennuskin.

– Ei ollut roskia päässä, olin hyvässä kunnossa ja toinen poika oli syntynyt hieman aiemmin. Oli harmoninen olo kaikin puolin, ja pystyin toimimaan polven kanssa päivittäin.

Suomi oli turnauksessa vakuuttava alusta loppuun. Alkusarjassa joukkue lakaisi tieltään Venäjän, Kanadan ja Tanskan yhteismaalierolla 36–5, ja puolivälierässä Latvia jäi jalkoihin 12–2. Välierässä Tshekki johti avauserän jälkeen, mutta koneet käyntiin saatuaan Suomi jyräsi voittoon 6–1.

Loppuottelussa Suomi sai ottelun lähtemään heti haluamaansa suuntaan, kun Kohonen ja kapteeni Mikael Järvi huudattivat kotiyleisöä maaleillaan jo ensiminuuteilla. Kim Nilsson kavensi toisessa erässä, mutta Kohonen osui toistamiseen ja lisäsi johdon jälleen kahteen maaliin.

Kohosen viisikko, jossa ympärillä pelasivat Tiitu, Rickie Hyvärinen ja puolustajapari Mika Savolainen-Jouni Vehkaoja toimi saumattomasti yhteen.

– Pelasimme sen parivuotisen pätkän suunnilleen samalla viisikolla, ja totta kai oli itsekin hienoa tehdä maaleja tuollaisessa paikassa. Paremmin on jäänyt mieleen kuitenkin finaalista Mikon (Kohonen) 5–1-maali, jossa alkoi olla jo vähän selkärangan naksahdusta. Se oli lisäksi hieno maali, kun pallo kävi kaikilla.

– En ole itse asiassa juurikaan katsellut vanhoja pelejä, mutta muutama viikko sitten tuli katseltua vaimon kanssa peli uudestaan. Siellä oli muun muassa nykypelaajista Krister Savonen katsomossa aika nuorena poikana, ja siinä on sellaista hyvää jatkumoa ensi vuoden kotikisoja ajatellen.

Mika Kohonen viimeistelee Suomelle loppuottelussa 3-1 kotikisoissa 2010.
Kohonen löi Suomelle 3–1-maalin finaalissa.IFF

“Kotikisat etu, eikä taakka”

MM-kisoista vain ensimmäiset, vuoden 1996 karkelot missannut Kohonen on pelannut ennätykselliset 11 turnausta, ja hän oli mukana myös kotikisoissa 2002, kun Suomi hävisi vastaavassa paikassa loppuottelun Ruotsille. Tämänvuotisten kisojen piti alkaa Helsingissä tänään, mutta koronaviruksen takia turnaus lyödään käyntiin 3. joulukuuta 2021.

Kohonen uskoo, että kaksi edellistä MM-kultaa voittanut ryhmä osaa käsitellä tilanteen oikein.

– Nykky ja valmennus ovat kokeneita, ja niin on melko kokenut jo joukkuekin. Maajoukkueen ikärakenteen muutos alkoi Göteborgista 2014, ja luulen, että ennen kisoja käydään tarkasti läpi, mitä siellä tapahtuu. Uskon, että kotikisat on eduksi, eikä taakaksi maajoukkueelle.

– Isot kisathan ne ovat kiinnostuksen puolesta, ja siihen kokonaisuuteen vaikuttaa moni asia. 2002 muistan, että henkilökohtaisesti oli pakottava tarve voittaa, mutta 2010 mennessä oli kasvettu ja valmennuskin ymmärsi tilanteen paremmin. 2010 tietyt päivät rauhoitettiin, ja annettiin vain yksittäisiä haastatteluita niiden pelaajien kohdalla, jotka sen tilanteen pystyivät kantamaan.

Kohosen, 43, oman uran jatko on edelleen auki. Happeen paidassa viimeksi Suomessa pelanneen legendan akillesjänne katkesi vuosi sitten, ja hän on tällä hetkellä kotikaupunkinsa ja ex-seuransa Storvretan apuvalmentajana.

Mika Kohonen.
Mika Kohonen ei ole vielä päättänyt, miten peliuran jatkumisen kanssa käy. 43-vuotias legenda on kuntouttanut tänä vuonna akillesjännettään.AOP

Kohonen on kertonut halustaan kilpailla vielä kerran paikasta MM-kisajoukkueessa, mutta talvi näyttää, jatkuuko huippu-ura vielä vai ei.

– Valmentaminen on ollut pelastus sille, kun on oltu synkissä vesissä. Jalan kanssa menee kuukaudesta kahteen, että se olisi pelikunnossa. Olen treenannut itsekseni, ja pelaajaoikeuteni on siirretty tänne, jotta voin treenata täällä joukkueen kanssa vähintään silloin tällöin.

Vaikka pelaajaura jatkuisikin ja päättyisi lopulta keväällä 2022 esimerkiksi vielä yhteen Ruotsin titteliin ja viidenteen maailmanmestaruuteen liki 45-vuotiaana, sekään ei olisi oikea tapa. Sellaista kun ei urheilua ja kilpailemista rakastavalle miehelle ole.

– Urheilu on niin pirun tärkeä intohimo, ettei oikeaa tapaa tule olemaan, eikä se mene kuin elokuvissa. On aivan sama, miten se loppuu, kun kuitenkin haluaisin pelata vielä seuraavalla kaudella, Kohonen toteaa naurahtaen.

Salibandyn MM-finaali 2010, Helsinki 11.12.2010

Suomi – Ruotsi 6–2 (2–0,1–1,3–1)

5.19 1–0 Mika Kohonen (Tero Tiitu)

6.15 2–0 Mikael Järvi

27.39 2–1 Kim Nilsson (Karl-Johan Nilsson)

34.55 3–1 Mika Kohonen (Jouni Vehkaoja)

42.31 4–1 Rickie Hyvärinen (Mika Savolainen)

45.11 5–1 Mikko Kohonen (Harri Forsten)

52.34 5–2 Rasmus Sundstedt (Magnus Svensson) yv.

58.43 6–2 Lassi Vänttinen (Rickie Hyvärinen) tm.

Rangaistukset: FIN 2x2 min, SWE 1x2 min

Torjunnat: Henri Toivoniemi FIN 6+4+6=16

Patrik Jansson SWE 9+4+5=18

Yleisöä 13 276

Suomen miesten maajoukkueen voittamat MM-finaalit löytää Yle Areenasta. Taustajuttujen julkaiseminen jatkuu huomenna, kun muistellaan vuoden 2016 mestaruutta. Maanantaina käsittelyssä on kaksi vuotta sitten Prahassa pelatut kisat. Vuoden 2008 mestaruusjuttu julkaistiin eilen.

Lue myös:

Tero Tiitu teki koko maata sykähdyttäneen maalin, joka muutti suomalaista palloilukulttuuria – Ruotsin kaataminen trillerissä aloitti uuden aikakauden

Salibandy jatkaa pelaamista vaikka tyhjille katsomoille – korona uhkaa pilata Korisliigan sarjauudistuksen

Helsingin salibandyn MM-kisojen uusi ajankohta julki – turnaus naisten kisojen kanssa osittain päällekkäin, näin IFF selittää sitä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat