1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Urheilupolitiikka

Mitä hyötyä valtion miljoonatukea saavasta Työväen Urheiluliitosta on seuroille? Aihe jakaa vahvasti mielipiteitä

Työväen Urheiluliitto elää valtion miljoonatuella, mutta tekeekö se tarpeeksi Suomen liikunnan ja urheilun hyväksi?

Työväen Urheiluliitto on korostanut puheissaan muun muassa lasten liikkumisen tärkeyttä. Kuvituskuva. Kuva: All Over Press

Työväen Urheiluliiton entinen puheenjohtaja Kimmo Suomi kohautti suomalaista urheiluväkeä viime vuonna Keskisuomalaiselle (siirryt toiseen palveluun) antamassaan haastattelussa. TUL:ää vuosina 2016–2019 johtanut Suomi väitti liiton hakeneen valtionavustuksia todellisuutta suuremmilla seuramäärillä.

Samoja epäilyjä esittää myös muutama Yle Urheilun haastattelema, TUL:n toiminnassa mukana ollut henkilö.

– Hiipuvista seuramääristä on tiedetty pitkään, ja asiasta on käyty keskusteluja. Jotenkin tuntuu, ettei TUL:ssä ole kuitenkaan herätty, että jotain pitäisi tehdä. On toivottu, ettei kukaan huomaa, nimettömänä esiintyvä, liitossa 2010-luvulla toiminut henkilö sanoo.

TUL kuuluu edelleen liikuntajärjestöistä suurimpiin valtionavun saajiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi TUL:lle kuluvana vuonna 1,4 miljoonan euron yleisavustuksen. Valtionavun määrään vaikuttavat muun muassa toiminnan laatu ja laajuus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja avustuksen tarve.

Lue myös:

Epätavallista rahankäyttöä ja rajuja riitoja – Ylen selvitys paljastaa isoja ongelmia valtion miljoonatuella elävästä Työväen Urheiluliitosta

Viime vuoden syksynä TUL:n pääsihteerinä aloittanut Riku Tapio ei halua ottaa kantaa edeltäjiensä toimintaan, mutta sanoo pyrkineensä selvittämään liiton seuramäärää ja tuomaan sitä ajan tasalle.

– Seulamme on tähdännyt siihen, että rekisteristä saadaan pois seuroja, jotka eivät ole oikeasti millään tasolla toimivia, Tapio sanoo Yle Urheilulle.

– Varmasti on syytä katsoa peiliin ja miettiä, onko OKM:n yleisavustuksen hakupapereihin aina täytetty ihan täsmällisesti se tieto, joka on ollut saatavilla. En ole ollut täyttämässä niitä aikaisemmin, mutta ainakin olen pitänyt omana aikanani huolen, että tiedot, joita sinne pannaan, pystytään myös jotenkin todentamaan.

Yle Urheilu kävi selvityksessään läpi TUL:n seurojen tilaa. Tarkastelussa oli 933 seuraa, jotka mainittiin vielä syyskuussa TUL:n verkkosivuilta löytyvässä seuraluettelossa. Sittemmin seuraluettelo on poistettu kokonaan liiton sivuilta.

Tässä jutussa on tutkittu, miten aktiivisia seurat ovat internetin maailmassa: onko niillä nykypäivänä toimivia verkkosivuja tai sosiaalisen median kanavaa ja ovatko ne ilmoittaneet viime vuosina olemassaolostaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä.

Selvityksen mukaan edellä mainitut seurat voitiin jakaa kolmeen ryhmään: selvästi olemassa oleviin seuroihin (550 seuraa), seuroihin, joiden toiminnasta ei ole varmuutta (216 seuraa) ja toimintansa lopettaneisiin seuroihin (167 seuraa).

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

TUL on ilmoittanut, ettei sen verkkosivuilta poistettu seuraluettelo ole vastannut pitkään aikaan todellisuutta. TUL haki kuluvalle vuodelle avustusta 790 seuralla, kun vielä vuonna 2014 se ilmoitti seuramääräkseen yli tuhat.

– Viimeisimmässä OKM:n yleisavustushakemuksessa (vuodelle 2021) ilmoitimme, että meillä on 724 seuraa. Se on tässä kohtaa näkemyksemme jäsenseuroistamme, Riku Tapio kertoo.

Puolesta ja vastaan

TUL:n seurat kuuluvat eri puolella Suomea sijaitseviin liiton piirijärjestöihin. Seura maksaa alueensa TUL-piirille jäsenmaksua, jonka summa vaihtelee seuran koon perusteella muutamasta kymmenestä muutamaan sataan euroon vuodessa.

TUL:n seura- ja jäsenmäärät ovat laskeneet selvästi 2010-luvun aikana. Vuodesta 2010 seuramäärä on laskenut yli 300:lla, jäseniä on kymmeniä tuhansia vähemmän.

Yle Urheilu kysyi eri puolilla Suomea sijaitsevilta TUL:n jäsenseuroilta, mitä hyötyä liitosta on niille ollut. Vastaukset vaihtelivat jyrkästi.

– TUL:n merkitys on meille nykyään hyvin vähäinen. Alkaa tuntua, onko se melkeinpä turha järjestö, helsinkiläisen Oulunkylän Tähden seuravaikuttaja Erkki Nykänen sanoo.

Oulunkylän Tähti tunnettiin 1940-luvulla keihäänheiton olympiavoittajan ja kansantaiteilijan Tapio Rautavaaran seurana. Nykyään Tähden toiminnassa on mukana enää muutama kymmenen, pääosin eläkeikäistä jäsentä, jotka käyvät kerran viikossa kuntosalilla.

Nykänen olisi toivonut TUL:ltä apua esimerkiksi harrastustoiminnan ohjaajien houkuttelemiseen seuratyöhön.

– 2000-luvun alussa meillä oli vielä poika- ja miesjoukkueet salibandyssä. Toiminta on alkanut hiipua, kun vetäjistä on ollut puute, Nykänen kertoo.

Keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Rautavaara oli 1940- ja 1950-luvuilla TUL:n ja Oulunkylän Tähden suuri tähti. Kuva: Urheilumuseo

Turun Toverien toiminnanjohtaja Sini Paakkinen sanoo TUL:n merkityksen vähentyneen viime vuosina mutta pitää kuulumista liittoon yhä tärkeänä.

Paakkinen toimii myös TUL:n Varsinais-Suomen piirihallituksessa. Hänen mukaansa Työväen Urheiluliiton rooli korostuu nimenomaan arvokasvatuksessa. TUL on puhunut paljon muun muassa tasa-arvoisten liikuntamahdollisuuksien tarjoamisesta, millä on Paakkisen mielestä merkitystä myös TuTon valinnoissa. Turkulaisseura on perustanut esimerkiksi tukirahaston, jolla tuetaan vähävaraisten harrastamista.

– Mielestämme on oleellista muistaa, mikä liikunnassa ja urheilussa on pohjimmiltaan tärkeää. TUL:n arvomaailma näkyy seuramme säännöissä ja toimintaperiaatteissa. Toki ymmärrämme, että esimerkiksi Jääkiekkoliiton ohjeistukset vaikuttavat kaikkeen toimintaamme käytännön tasolla, Paakkinen sanoo.

Inarin Yrityksen varapuheenjohtaja Kari Kyrö pohtii hetken kysyttäessä, mitä hyötyä TUL:stä on hänen seuralleen.

– Olen joutunut miettimään sitä itsekin. TUL:n Lapin piiri on kyllä meihin säännöllisesti yhteydessä. TUL pitää meitä hyvin hereillä, että olisimme hakemassa opetus- ja kulttuuriministeriön ropoja seuratoimintaan, Kyrö antaa esimerkin.

Pitkän linjan hiihtovaikuttaja sanoo olevansa tyytyväinen TUL:n tukeen. Kyrön mukaan Inarin Yritys on saanut liitolta muun muassa hyödylliseksi koettua valmennusapua.

– TUL:n Lapin piiri järjesti pari vuotta sitten olympiauimari Maarit Vähäsaaren Oulusta tänne. Vähäsaari koulutti seuravalmentajiamme 7–12-vuotiaiden valmentamiseen. Saimme koulutuksen ilmaiseksi, Kyrö kertoo.

– En voi moittia TUL:ltä saamaamme apua. Emme ole kysyneet sitä paljoa, mutta sitä on aina tullut.

Kirkkonummen Nyrkkeilykerhon puheenjohtaja Aki Jänkä kehuu TUL:n nyrkkeilyn eteen tekemää työtä, kuten lajin GeeBee-turnauksen järjestämistä.

– Täytyy nostaa hattua vanhoille jermuille, jotka ovat jaksaneet pyörittää TUL:n avustuksella GeeBee-turnausta vuodesta toiseen. On hienoa, että vielä on tuollaisia aktiiveja, jotka jaksavat painaa, yli kymmenen vuotta seuratoiminnassa ollut Jänkä sanoo.

Uudistamista kaivataan

Kempeleen Pyrinnön puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi kokee seuransa saavan huomattavasti enemmän apua lajiliitoilta, jotka vastaavat kilpailu- ja valmennustoiminnasta.

– Seuramme on nykypäivänä täysin epäpoliittinen. TUL:n merkitys ei siis näy enää poliittisesti, ja toiminnallisestikin liiton rooli on hyvin vähäinen, viisi vuotta Pyrintöä johtanut Haapaniemi sanoo.

Haapaniemen mukaan Oulun piiri on ollut yhteyksissä seuraan, mutta Pyrintö ei ole juuri osallistunut piirin toimintaan. Välillä seura on saanut TUL:ltä apua sääntöjen tulkintaa koskevissa kysymyksissä.

– Keskeisimpiä lajejamme ovat uinti ja nyrkkeily. Niissä lajeissa keskitytään omaan toimintaan eikä niinkään verkostoitumiseen.

Haapaniemi kokee monen muun vastaajan tavoin, että TUL:n toiminnassa olisi päivittämisen varaa.

– Jos katsotaan puolueettomin silmin, TUL on nykypäivänä hyvin näkymätön. En muista, milloin olisin viimeksi nähnyt televisiossa tai muualla edes mainintaa Työväen Urheiluliitosta. Siinä on varmasti tutkiskelun paikka, mitä pitäisi tehdä.

Pääsihteeri Riku Tapion mukaan TUL keskittyy jatkossa kehittämään seuratoimintaansa. Työhön palkattiin syksyllä uusi seurapalvelujohtaja, jonka tehtävä on tuoda muun muassa liiton koulutustarjonta nykypäivään. TUL aikoo tarjota seuroilleen koulutuksia ja tukea, jotka eivät mene päällekkäin lajiliittojen antaman avun kanssa.

– On totta, ettei koulutusjärjestelmämme ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Seuroille tarjoamiemme koulutusten pitää vastata aikaan, tarpeeseen ja niiden on annettava oikeasti lisäarvoa seuran toiminnalle. Sen lisäksi, että koulutusten asiasisällöt on saatava kondikseen, meidän on saatava sisällöt digitaalisiksi, jotta ne olisivat käytettävissä ajasta ja paikasta riippumatta, Tapio sanoo.