Kouvolan Pallonlyöjät räväytti marraskuun lopulla ja kertoi pesäpallon lajilegenda Toni Kohosen, 44, jatkavan uraansa seurassa yksivuotisella sopimuksella.

Kohonen on saavuttanut lajissa kaiken. Kohonen on valittu kolme kertaa Vuoden pesäpalloilijaksi, hän on pelannut ennätykselliset 22 Itä–Länsi-ottelua ja voittanut 10 SM-kultaa sekä lukuisia himmeämpiä mitaleita.

Palo lajiin ei ole vieläkään sammunut. Se on myös syy, miksi tammikuussa 45 vuotta täyttävä pesäpalloilija päätti jatkaa uraansa.

– Intoa löytyi vielä täksikin vuodeksi, joten en nähnyt, että se palo lajiin ja pesäpalloon olisi sammunut millään lailla. Se oli pääasia, Kohonen sanoo Yle Urheilulle.

Uran jatko oli lopulta selvä asia. Neuvottelut kuitenkin venyivät pidemmälle, sillä Kohonen järjesteli siviilipuolen asioita kuntoon ennen sopimuksen allekirjoittamista.

– Asiat menivät koko ajan eteenpäin, mutta ne viivästyivät. Sopimus olisi allekirjoitettu jo aiemmin, jos asiat olisivat olleet kunnossa. Tässä meni pidempään kuin odotin, mutta hyvä, että saimme sopimuksen kasaan.

Kohonen paljastaa neuvotelleensa myös muiden seurojen kanssa, mutta loppujen lopuksi KPL nousi vaihtoehdoista parhaimmaksi.

– Kun laitoin kaikki samalle viivalle, niin oli helppoa valita, että ura jatkuu ainakin vielä vuoden Kouvolan Pallonlyöjissä, Kohonen sanoo arvoituksellisesti.

Lukkarin näkökulma

13-kertainen vuoden lukkari otti viime kaudella haltuun uusvanhan pelipaikan, kun hän siirtyi lautasen ääreltä KPL:n polttolinjaan. Edellisen kerran Kohonen pelasi linjassa vuosina 1994–1996 Kiteen Pallossa, joten legendalla riitti opeteltavaa.

– Yllättävän positiiviset ajatukset jäi siitä. Yhdessä kaudessa ei pysty kaikkea oppimaankaan, mutta paljon sitä oppia sai. Oli paljon hyvääkin, mutta paljon sellaisia asioita, joihin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota, Kohonen kertoo.

Yksi opeteltavista asioista oli ajattelun siirtäminen lukkaripelaamisesta ulkokentälle. Asia ei ollut niin yksinkertaista, sillä Kohonen on miettinyt peliä lukkarin näkökulmasta lähes 30 vuoden ajan.

– Kun Janne Kivipelto oli lautasella, niin kyllä sitä Jannen peliä mietti paljon enemmän. Peliä olisi pitänyt miettiä paljon enemmän sen oman roolin ja ulkokentän kautta. Siinä on oppimista erittäin paljon vielä tulevaisuudessa, Kohonen sanoo.

Sykähdytti ulkona

Kohonen pääsi myös nauttimaan uuden ulkopelipaikkansa hienouksista välierissä, kun KPL kaatoi ennakkosuosikki JoMan otteluvoiton 2–0. Kohonen nappasi kaksi kertaa ykköstilanteessa JoMan pomppulyönnin paljaaseen käteen ja poltti etenijän kakkospesälle.

Kohosen kaltaisia suorituksia on nähty pesäpallossa enemmän 1990-luvun puolella. Nykyisin etenijöiden polttaminen onnistuneesta pomppulyönnistä on ollut kuitenkin lähes mahdotonta, joten pesäpallolegendan suoritukset sykähdyttivät katsojia.

– Idea lähti varmaan sieltä Superin alkupuolelta, kun pelasin polttajana. Jo silloin tuli otettua esimerkkiä kolmosvahdeista, jotka ottivat kiinni paljaalla kädellä ja heittivät.

– Peli on nopeutunut paljon, joten se on ainoa mahdollisuus polttaa kohtalaisen hyvästäkin pompusta kärkietenijöitä.

Voit katsoa Kohosen polttoheitot seuraavasta twiitistä.

Historiaa ensi kaudella

Kun runkosarja- ja pudotuspeliottelut lasketaan yhteen, Kohosesta tulee ensi kaudella historian ensimmäinen 1000 ottelua pelannut Superpesis-pelaaja.

Mikä on sen taustalla, että jaksat pelata vuodesta toiseen ja pysyt kunnossa?

– Kyllä se lähtee siitä henkilökohtaisesta suhtautumisesta urheiluun. Intohimo tähän lajiin on ollut valtava, Kohonen tuumii pitkästä urastaan.

– Minulla ei ole ollut paljoa loukkaantumisia ja olen päässyt harjoittelemaan terveenä. Ikää tulee koko ajan lisää, joten on pitänyt harjoitella myös fiksusti, Kohonen sanoo.

Kohonen kuitenkin tiedostaa, ettei hänellä ole enää pelivuosia hirveästi edessä. Hän kuitenkin haluaa elää huippu-urheiluarkeaan täysillä niin pitkään kuin rahkeita riittää.

– Tämä loppuu jossain vaiheessa, mutta niin pitkään mennään täysillä kuin pystyy.

Milloin Toni Kohonen uskaltaa päästää irti pesäpallosta?

– Ei varmaan ikinä pysty päästämään irti. Tähän lajiin on kasvanut pikkupojasta asti. Ehkä joku päivä olen katsomossa, enkä pelikentillä. Milloin se tapahtuu, sen aika näyttää.

Pesäpallossa kaiken nähneen lajilegendan asiantuntemuksen luulisi kiinnostavan myös pelinjohtajamarkkinoilla.

– Pelinjohtohommat katsotaan vähän myöhemmin, mutta juniorijoukkueen pelinjohtaminen voisi olla ehkä mukavampaa kuin Superpesiksessä. Aika näyttää, mutta kun oma ura loppuu, en ihan hetkeen pelinjohtajakuvioihin tule matkustamaan.

Lue myös:

Pesäpallosuuruus Toni Kohosen, 44, ura jatkuu Kouvolassa

Pesäpallon Superpesis palauttaa karsintasarjat, joukkuemäärä kasvoi koronakesänä

Suomalainen huippuseura lisäsi pelaajasopimukseen pykälän sosiaalisen median päivittämisestä – somessa aktiiviset pelaajat saavat lisää rahaa