1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. mäkihyppy

Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja on hyvän ruuan suuri ystävä – helpottui aktiiviuransa päättymisen jälkeen: "Syötiin paljon heinää, eikä sekään meinannut riittää"

Janne Väätäisellä on mielenkiintoinen ristiriita: Kulinaristi on kisannut ja valmentanut korkealla tasolla lajissa, jossa tiukka painontarkkailu on arkipäivää.

Janne Väätäisen mukaan mäkihyppääjät ovat huomattavasti terveempiä kuin hänen omana aktiiviaikanaan. Kuva: Matias Honkamaa/Lehtikuva

– Suomessakin on totta kai hyviä ruokia. Täytyy kuitenkin tunnustaa, en ole koskaan ollut muikkujen ystävä. Nyt on hyvä paikka todistaa, että olen ollut väärässä, Suomen mäkihyppymaajoukkueen päävalmentaja Janne Väätäinen sanoo.

Haastatteluhetkellä ollaan tunnetussa muikkuravintolassa Kuopiossa, siis Väätäisen syntymäkaupungissa. Lajipiireistä on kerrottu, että täksi kaudeksi Suomen päävalmentajaksi palannut Väätäinen on suuri kulinaristi eli hyvän ruuan ystävä.

Ennen paluutaan Suomeen Väätäinen toimi vuosikymmenen ajan mäkihyppyvalmentajana Japanissa. Hän on valmentanut esimerkiksi legendaarista Noriaki Kasaita ja maailman huipulle ponnahtanutta Ryoyu Kobayashia.

– Aasiassa ruuan arvostamisessa on jotain hienoa. Leireillä keskustellaan, mitä tänään syödään. Se on ihan päivittäistä. Paljon voidaan uhrata aikaa, että saadaan oikeasti sitä, mitä halutaan. Ruoka on aika kova juttu, Väätäinen toteaa.

– On jotain perää siinä sanonnassa, että Suomessa syödään elääkseen ja muualla eletään syödäkseen.

45-vuotias Väätäinen ei pidä itseään mitenkään erityisen suurena hyvän ruuan ystävänä. Hänen mielestään “kaikkihan meistä tykkää hyvästä ruuasta”. Kiinnostusta hyvää ruokaa kohtaan oli silti jo pienenä. Väätäinen meni peruskoulun jälkeen ammattikouluun ja opiskeli ruuanvalmistusta.

– Oli aikomus, että siirryn sille alalle ja alan sieltä repiä leipääni. Toki olen myös ollut kesätöissä ravintolan keittiössä. Mutta ei minusta siihen riittänyt. Sielläkin ollaan kutsumusammatissa. Se on kovaa hommaa. Miten pysyä ajan hermolla ja opiskella alaa koko ajan? Minulta ei löytynyt niin paljon paloa siihen hommaan, että se olisi ajanut urheilun edelle, Väätäinen kuvailee.

Hyvän ruuan ystävä ja mäkihyppy eivät vältämättä yhdisty ihmisten ajatuksissa heti ensimmäisenä. Yhdistelmä on mielenkiintoinen. Mäkihypyssä on puhuttu paljon kovasta painontarkkailusta ja kuinka pitää miettiä tarkasti, mitä laittaa suuhun.

– Ehkä tämä erotti, että minusta ei tullut aikanaan kovin hyvää mäkihyppääjää, Väätäinen vastaa mietteliäänä kimuranttiin kysymykseen ristiriidasta.

Ovatko nämä asiat jollain tavalla toisensa poissulkevia?

– Tosiasia on, että urheilijat voivat nauttia ruuasta ja pitäisi syödä laadukkaasti. Mutta on selvää, että ei pysty. Pojilta jää paljon kokematta. Toivottavasti sitten uran jälkeen. Toki kauden jälkeen urheilijat ottavat myös aika paljon takaisin, Väätäinen kuvailee.

Janne Väätäinen toimi edellisen kerran mäkihyppymaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2008-2010. Kuva: Yle

Väätäinen kilpaili maailmancup-tasolla lähes 1990-luvun ajan ihan 2000-luvun alkuun saakka. Syömishäiriöt ovat leimanneet mäkihyppyä jo pitkään. Siitä on puhuttu lajin pimeänä puolena. 2000-luvun alkupuolelta huomiota herätti esimerkiksi saksalaistähti Sven Hannawaldin tapaus. Hänen anorektinen olemuksensa muistetaan edelleen.

Vuonna 2004 mäkihyppyyn tuli painoindeksisääntö, joka lyhensi suksien pituutta sen mukaan, millainen hyppääjän painoindeksi on. Sillä pyrittiin rajoittamaan lajiin pesiytyneitä epäterveitä alipaino-ongelmia.

Yle Urheilu kertoi vuosi sitten laajasti mäkihypyn painontarkkailusta ja siihen liittyvistä ongelmista. Sääntömuutoksista huolimatta painontarkkailun katsottiin olleen jälleen menossa riskialttiimpaan suuntaan. Väätäinen ei usko, että painontarkkailuun liittyvät ongelmat olisivat mäkihypyssä enää niin suuria kuin joskus on aiemmin ollut.

– Keskimäärin ollaan nykyään huomattavan paljon terveempiä. Mäkihypyssä on kuitenkin kyse aerodynamiikasta ja siitä, että ollaan ilmassa mahdollisimman pitkään. Asia tulee olemaan mukana. Ymmärtääkseni ei ole tullut enää mitään välilyöntejä. Toki olen ollut aika paljon poissa. En ole ihan kaikesta täysin perillä, Väätäinen toteaa.

Huippuvalmentaja perustelee näkemystään mäkihyppääjien suurilla harjoitusmäärillä.

– Pojat harjoittelevat niin paljon, että syömishäiriöt eivät sovi kuvioon. Aika nopeasti näkee, jos energiat loppuvat. En ole huomannut, että ainakaan meillä olisi tällaista ongelmaa, Väätäinen sanoo.

– Laji on mennyt hirveästi eteenpäin. Kaikissa asioissa ammattimaistutaan vuosi vuodelta enemmän. Tämä koskee myös ravintoa, ruokaa ja ylipäätänsä elintapoja.

Väätäisen paras saavutus mäkihyppääjänä oli Kuopion normaalimäessä hypätyn maailmancup-kilpailun kolmas sija vuonna 1996. Vuoden 1994 talviolympialaisissa Lillehammerissa Väätäinen oli mukana Suomen joukkueessa, joka oli joukkuemäessä viides.

Väätäistä itseään ei esimerkiksi koskaan aktiivivuosina kielletty syömästä. Ruuan kanssa "taisteleminen" oli silti jokapäiväinen juttu.

– Syötiin paljon heinää, eikä sekään meinannut riittää. Kun mäkihyppyhommat loppuivat, olo oli siinä mielessä helpottava, Väätäinen kertoo.

– Minulla on pituutta yli 185 senttiä. Minulla oli painoa 68–69 kiloa. Siitä huolimatta se oli liikaa. Minulla olivat nuo kortit käytössä. Ne eivät osuneet mäkihyppyyn niin hyvin kuin olisin toivonut.

Uran jälkeen Väätäinen on voinut nauttia ruuasta taas enemmän. Haastatteluhetkellä suuri kulinaristi oppii jotain uutta. Muikut maistuvat sittenkin. Legendaarinen muikkuravintola Sampo saa Jynkän kaupunginosan kasvatilta kehut.

– Mieli muuttui. Oli hyvää. Syön tätä jatkossakin, Väätäinen päättää.

Suomi on tällä viikolla mukana lentomäen MM-kilpailuissa Planicassa. Yle näyttää kilpailut kanavillaan. Katso lähetysajat täältä.

Lue myös:

Sisäpiiriläinen paljastaa hätkähdyttäviä tietoja mäkipukujen mittaustilanteesta, huijaaminen on näin helppoa – Hiihtoliitto ryhtyi järeisiin toimiin

Mäkihyppy ja painonpudotus kuuluvat entisten ja nykyisten hyppääjien mielestä aina yhteen, sillä jokainen gramma vaikuttaa – "Jos haluaa lentää pitkälle, silloin pitää olla kevyt"

65-kiloinen Janne Ahonen oli aikanaan raskasrakenteinen mäkihyppääjä, nyt hän seuraa huolestuneena lajin uutta laihdutustrendiä poikansa kautta – "Ei varmaan ole helppoa"

Mika Kojonkoski myöntää mäkihypyn painokikkailun luisuneen riskialttiimpaan suuntaan viime vuosina: "Urheilu on näytelmää, jossa kehosta yritetään ottaa kaikki irti"

Asiantuntija kertoo huolestuttavasta tilanteesta – nuorten urheilijoiden syömishäiriöt yllättävän laaja ongelma sekä Suomessa että maailmalla: "Ihan kaikissa lajeissa esiintyy häiriintynyttä syömistä"

Suomen mäkihyppääjien laihdutusesimerkit saivat asiantuntijat korostamaan malttia, kysymykset painosta ovat hankalia ammattilaisillekin: "Ylilyöntien riskit ovat suuret"

"Ei ole missään nimessä terveellistä" – Suomen mäkihyppylupauksen laihdutustavoite kauhistutti kavereita, vaikka huippuhyppääjille painontarkkailu on arkipäivää