1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Maastohiihto

Reijo Jylhä: Huippuvalmentajia tarvitaan jo nuorten Hopeasompa-vaiheessa

Jylhä kaipaa yksilölajien valmennukseen ja yksin puurtamiseen myös enemmän joukkuelajien meininkiä.

Reijo Jylhä toimii Lapin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattorina. Hän nauttii siitä, että saa toimia moniammatillisessa työssä. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Reijo Jylhä tunnetaan ehkä parhaiten Suomen maastohiihdon A-maajoukkueen entisenä valmentajana. Jylhä on toiminut tehtävässä kahteenkin otteeseen, ensin 2000-luvun alkuvuosina ja uudelleen 2010-luvun puolenvälin jälkeen.

Tällä hetkellä Jylhä toimii Rovaniemellä Lapin urheiluakatemian huippu-urheilukoordinaattorina. Kiireisten maajoukkuevuosien jälkeen Jylhä nauttii nyt siitä, että saa olla paikallaan ja toimia moniammatillisessa työssä.

– Se on eri lajien valmentajien sparrausta ja asiantuntijatoiminnan kehittämistä. Siinä ollaan kuitenkin suomalaisen huippu-urheilun strategisessa keskipisteessä.

Jylhä ei pidä huippuvalmentajan pestiä vastenmielisenä sinänsä, mutta siihen liittyvä jatkuva matkustaminen on alkanut kyllästyttää.

– Viimeisen päävalmentajajakson aikana tuli matkustusvuorokausia keskimäärin 300 vuodessa. Se on jo sen verran paljon, että siitä sai kyllikseen koko loppuelämäkseen.

Jylhä sanoo, että on saanut paljon kokemusperäistä tietoa siitä työstä, mitä on tehnyt suomalaisen urheilun eteen. Nyt on aika jakaa tätä hiljaista tietoa muille.

– Koen, että jos siitä on jotain hyötyä, niin mielelläni olen sitä myös antamassa, kun olen itse aikanani kuitenkin saanut paljon.

Reijo Jylhä toimi hiihdon päävalmentajana viimeksi 2014-2018. Tuolloin maajoukkueessa hiihti muun muassa Sami Jauhojärvi. Kuvassa kaksikko valmennusleirillä Kolarissa kesällä 2016. Kuva: Esko Puikko / Yle

Yksilölajeihin enemmän joukkuemeininkiä

Reijo Jylhä kokee, että Suomen maastohiihdon valmennustilanne on sinänsä hyvä.

– Meillä on hyvinkin vahva tietämys siitä, missä valmennus maailmassa menee.

Hiihdon ohessa kaikilla yksilölajeilla on kuitenkin se ongelma, että nykynuoret eivät ole enää niin kiinnostuneita yksin puurtamisesta vaan suuntautuvat entistä enemmän joukkuelajeihin.

– Yksilölajien tekemisestä pitäisi pystyä tekemään joukkuelajienomaista. Sillä tavalla motivaatio pysyy parempana. Tämä pitäisi alkaa jo ennen kuin nuori tulee aktiivisen valmennuksen piiriin.

Se tarkoittaa Jylhän mukaan sitä, että 12–15-vuotiaille pitäisi olla hyviä valmentajia tekemässä tällaista pohjatyötä.

– Se on sellainen kohta, missä me ei olla oikeasti yksilölajeissa pärjätty riittävän hyvin.

Reijo jylhä valmentaa edelleenkin, vaikka on siirtynyt Rovaniemelle asiantuntijaksi. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Vapaaehtoistyö vähenee – mistä valmentajat?

Valmennuksessa on käynnissä suuri rakennemuutos, kun vapaaehtoistyöhön ei riitä tekijöitä enää vanhaan malliin. Varsinkin nuorten valmennus on ollut perinteisesti vapaaehtoisten varassa.

– Valmentaminenhan on ollut kunnia-asia joskus. Ne henkilöt, jotka ovat tehneet sitä, heille on riittänyt seuran verkkarit, toppatakki ja pipo.

Aika on kuitenkin muuttunut. Yhä harvempi haluaa jakaa vapaa-aikaansa tällaiseen vapaaehtoistyöhön, mutta seuroilla ei ole rahaa paikata tätä palkkaamalla ammattivalmentajia.

Amatööripohjalta on kuitenkin mahdollista ponnistaa hyväksi valmentajaksi, Jylhä sanoo. Jylhä itsekin on kavunnut huippuvalmentajaksi opettajan koulutuksella.

Hän kuitenkin korostaa sitä, että oma kokemus kilpaurheilusta auttaa paljon asiassa.

– Jos innostuu urheilusta vasta omien lasten myötä, siihen voi jäädä ihan pieni gäppi siitä, että ei pääse ihan perille siitä, että mitä on urheileminen ja miltä tuntuu itsensä likoon laittaminen.

Valmentajaksi valmentautuminen on nykyisin helppoa siinä mielessä, että tietoa löytyy käden käänteessä internetin kautta.

– Internetistä löytää teoriatietoa niin paljon kuin tarvis on. Sen ymmärtäminen ja soveltaminen, että siitä olisi oikeasti hyötyä, on sitten oma pitkä taival.

Jylhän mukaan pitäisi ajatella aiempaa enemmän sitä, missä kukin valmentaja on parhaimmillaan. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle

Vanhat hierarkiat pitäisi unohtaa

Ammattivalmentajilla on siis kysyntää, kun vapaaehtoistyö vähenee. Valmentajien saamiseksi puolestaan tarvitaan koulutusta.

Jylhä sanoo, että koulutuksen lisäksi pitäisi ajatella aiempaa enemmän valmentajien roolitusta ja unohtaa vanhat hierarkiat.

– Me ajatellaan helposti, että on joku päämäärä olla päävalmentaja ja siihen edetään erilaisten portaiden kautta. Mutta ehkä jonkun osaaminen olisikin parhaimmillaan yläkoululaisten valmennuksessa. Ja siinä hän olisi Suomen paras.

Lue lisää:

Hiihtomaajoukkue siirtyy Haaviston aikaan – "Meillä on paineita nostaa nuoria urheilijoita maajoukkueeseen"

Kommentti: Reijo Jylhä palautti Suomen kultakantaan, mutta jakautunut maajoukkue tarvitsee nyt tiukempaa johtamista

Väistyvä päävalmentaja Jylhä tietää suomalaisen huippuhiihdon suurimman ongelman: särkymävara liian kapea