1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. koronavirus

Palloiluseurat vaativat valtiolta taloudellista tukea – jos yleisörajoitukset jatkuvat ensi vuonna, konkurssit voivat uhata seuroja

Liitot eivät ole saaneet valtiovallalta vielä päätöksiä siitä, miten urheilua autetaan koronapandemian toisessa aallossa.

Urheiluseurat ovat joutuneet hyvin tiukoille koronaviruspandemian takia. Kuva: Tomi Hänninen

Palloiluseurat ovat ongelmissa koronakurimuksessa. Kuluvan kauden budjetit suunniteltiin siten, että katsojia otteluihin saataisiin ottaa noin puolet hallin yleisökapasiteetista. Kuitenkaan edes noihin yleisömääriin ei ole sisäpalloilussa päästy. Kun yleisörajoituksia kiristettiin marraskuun lopussa, lentopallon Mestaruusliiga, koripallon Korisliiga ja jääkiekon SM-liiga päättivät jäädä tauolle. Pelejä jatketaan sisäpalloiluliigoista enää naisten Korisliigassa, salibandyn F-liigoissa ja miesten sekä naisten futsal-liigassa.

Perjantaina kerrottiin, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa jatketaan kymmenen henkilön yleisörajoitusta sisätiloissa 10. tammikuuta asti. Tämä aiheuttaa lisää päänvaivaa kotimaiselle palloilulle. Lentopalloliitosta, Koripalloliitosta ja SM-liigasta viestitään Yle Urheilulle, että seurat olivat hankalassa tilanteessa jo ennen kuin yleisörajoituksia päätettiin jatkaa.

Lentopallon Mestaruusliigassa pelaava Raision Loimu kertoi torstaina, että se lomauttaa pelaajansa ja valmentajansa.

– Taloustilanteemme on todella ohut. Aika näyttää, miten käy, jos emme pääse pelaamaan tammikuussa. Mahdollisuuksien rajoissa on sekin, ettei toiminta jatku liigatasolla. Junioritoiminta seuralla tietenkin on edelleen, mutta siihenkin tulee jollain aikajänteellä vaikutuksia, jos edustusjoukkue poistuu korkeimmalta sarjatasolta, kertoo Loimun puheenjohtaja Jukka Rajakangas.

Ongelmissa on ollut myös jääkiekon SM-liigan Pelicans, joka on tämän vuoden puolella käynyt läpi kahdet yt-neuvottelut. Taloustilannetta on helpottanut seuran toimitusjohtajan Lauri Pöyhösen mukaan suunnattu osakeanti ja koko henkilöstön valjastaminen myyntityöhön.

– Kipuilemme sen kanssa, mistä saamme rahat ja resurssit tekemisen pyörittämiseen sekä kustannusten ja palkkojen maksamiseen. Suunnitelmallisuus on mennyt selviytymisen puolelle. Se ei ainakaan tilannetta paranna, jos pelejä ei pelata tammikuussa.

On tosi vaikea sanoa, onko juuri tammikuu se ajankohta, jolloin toiminta loppuu tai ei. Se on ratkaisevaa, mitä päätöksiä tehdään tammikuussa.

Jukka Rajakangas, Raision Loimu

Palloiluseurojen talousvaikeudet alkoivat jo viime keväänä, kun pelejä jouduttiin pelaamaan ilman yleisöä ja pudotuspelit peruttiin. Rajakangas kertoo, että Loimussa tilanne on jatkunut läpi syksyn vaikeana, koska yleisöä on tullut otteluihin vähän. Lisäksi yhteistyökumppaneiden tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian takia.

Rajakankaan on hankalaa vielä arvioida sitä, kuinka kauan seura pysyy pystyssä.

– On tosi vaikea sanoa, onko juuri tammikuu se ajankohta, jolloin toiminta loppuu tai ei. Se on ratkaisevaa, mitä päätöksiä tehdään tammikuussa. Jos pelejä päästään jatkamaan heti 10. tammikuuta jälkeen, on tilanne ihan eri kuin jos tammikuun alussa päätetään että pelien jatkuminen menee jonnekin helmikuulle. Sitten alkaa olla vaikea tilanne, myös sen suhteen, että liigassa löydetään aikaa pelata sarja.

Pelicansin toimitusjohtajan Lauri Pöyhosen mukaan seuralla ei ole konkurssiuhkaa tammikuun aikana. Taloustilanne muuttuu kuitenkin sitä hankalammaksi, mitä kauemmin pelitauko ja rajoitukset ovat voimassa. Kuva: AOP

Jääkiekon SM-liigaseuroista useat ovat joutuneet turvautumaan yt-neuvotteluihin tämän vuoden aikana. Viimeksi perjantaina Mikkelin Jukurit ilmoitti lomauttavansa henkilöstöään.

Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen uskoo kuitenkin edelleen, ettei yksikään liigaseura mene kauden aikana konkurssiin, vaikka tammikuu pyyhkiytyisi pois pelikalenterista.

– Jokainen pelaamaton kierros aiheuttaa seuroille kohtuutonta tilannetta. Seuroilla juoksevat kaikki kiinteät kustannukset. Samaan aikaa ei ole tulovirtoja ottelutuotoista.

– Uskon, että seurat selviytyvät tästä, eivätkä mene konkurssiin, mutta se vaatii tosi kovaa työtä koko yhteisössä ja me todella toivomme, että saamme ripeitä päätöksiä valtion mahdollisesta tuesta. Osakeyhtiöt ovat olleet tässä tilanteessa jo yhdeksän kuukautta.

Päätöksiä tuesta kaivataan ennen joulua

Valtio on jakanut koronakriisin toisessa aallossa tukipaketteja eri aloille, mutta huippu-urheilu on toistaiseksi jäänyt rahanjaon ulkopuolelle. Samaan aikaan urheilulle on jaettu koronatukea useissa muissa maissa, kuten Sveitsissä ja Saksassa.

Marraskuun lopulla Saksassa päätettiin (siirryt toiseen palveluun), että ammattiurheilu saa 200 miljoonan euron koronapaketin tulevalle vuodelle. Tuella haluttiin varmistaa, että liigat saavat kautensa loppuun ilman huolta konkursseista.

Kesäkuussa opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi lähes 2,4 miljoonaa euroa avustusta huippu-urheiluun eli ylimpien ja divisioonatasojen keskeytyneille kilpasarjoille sekä niiden lajiliitoille että taustayhtiöille. Osa eri lajien liigaseuroista on saanut kesällä Valtiokonttorin kustannustukea. Lisäksi ylimääräisiä avustuksia on jaettu muun muassa koripallon EM-karsintalohkon ja talvilajien maailmancupien järjestelyihin.

Lentopalloliitosta, Koripalloliitosta ja SM-liigasta kerrotaan Yle Urheilulle, että tarve saada tukea urheiluun on suuri.

SM-liigan johto on neuvotellut kuluvalla viikolla sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon että elinkeinoministeri Mika Lintilän kanssa. Liigan puheenjohtajan Hiltusen mukaan jääkiekkoliigan huolia on kuunneltu ja niihin on suhtauduttu asiallisesti, mutta toimia tarvittaisiin nopeasti.

Jääkiekkoliiga ei ole saanut konkreettisia tietoa toimista, joilla urheilua autettaisiin.

– Liigaseurat menevät aika sumussa ja tilanne käy päivä päivältä vaikeammaksi niin kauan kun päätöksiä ei tule. Kaipaamme niitä mieluummin ennen pyhiä kuin niiden jälkeen.

Heikki Hiltunen kertoo, että SM-liigan resurssit auttaa seurojaan ovat kapeat. Hänen mukaansa seurojen on edelleen sopeutettava toimintaansa ensi vuonna, jotta konkurssit vältetään. Kuva: AOP

Huippu-urheilu on jäänyt Hiltusen mielestä paitsioon korona-aikana.

– Ammattilaisurheilun asemaa ei jollain tavalla tiedosteta yhteiskunnassa. Kyse on kuitenkin täydestä yritysten riskinotosta ja ammattimaisesta tekemisestä ja sitä kautta pk-teollisuudesta. SM-liiga työllistää suoraan liki tuhat ihmistä ja välillisesti useita tuhansia.

– Jos urheilijat haluavat huipulla pärjätä, se vaatii ammattimaista tekemistä ympäri vuoden urheilijoilta, valmentajilta ja yhteisöiltä. Sen takia harmittaa, jos Suomen viimeiset lajit, jotka maailmalla vielä pärjäävät, eivät nekään kohta pärjää, jos huipulla harjoittelua ja pelaamista ei mahdollisteta.

Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara kertoo, ettei liitto ole käynyt neuvotteluja ministerien kanssa. Liitto on kuitenkin saanut Saarikolta kirjeen, jossa luvattiin urheilun tukien olevan harkinnassa.

– Nyt toivotaan, että se johtaa käytännön toimenpiteisiin. Välillä tuntuu siltä, että liikunta ja urheilu ei saa minun mielestäni sen ansaitsemaa arvostusta. Lasten ja nuorten liikunta on myös nyt poikki. Tiedämme, kuinka tärkeää se on. Saimme juuri Move-mittausten tulokset. Emme voi pitää kovin kauaa lapsia liikkumattomina.

Move-mittauksen tulokset julkaistiin kuluvalla viikolla. Niistä selvisi esimerkiksi, että lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt.

Tyhjille katsomoille ei haluta pelata

Vaikka tiukat yleisörajoitukset jatkuvat useissa maakunnissa tammikuulle asti, haluavat seurat mieluummin pitää pelitaukoa kuin pelata otteluita tyhjille katsomoille. Esimerkiksi SM-liigassa tyhjille katsomoille pelaaminen tarkoittaa Pelicansin Pöyhösen mukaan kymmenien tuhansien eurojen tappiota ottelua kohden.

Hiltusen mukaan SM-liigan pelaaminen tyhjille katsomoille on toiseksi viimeinen vaihtoehto. Viimeinen on, ettei sarjaa pelata loppuun.

Jääkiekkoliigassa laskeskeltiin jo uusien rajoitusten tultua voimaan, että pelitauko voi kestää yli loppiaisen. Varasuunnitelmaa on järjestelty sen mukaan.

Vaikka koko tammikuu jäisi liigassa pelaamatta, Hiltunen on luottavainen sen suhteen, että kausi saadaan silti vietyä läpi. Tässä tapauksessa mestaruudesta pelattaisiin mahdollisesti kesäkuulle asti.

SM-liigapelaajien sopimukset päättyvät tyypillisesti keväällä. Hiltusen mukaan pelaajien kanssa on jo neuvoteltu siitä, että pelit jatkuvat kesään. Kuva: Elmeri Elo / All Over Press

Lajiliitoissa toivotaan, että urheilutapahtumia voitaisiin saada järjestettyä poikkeusjärjestelyin rajoituksista huolimatta.

– Sen uskallan luvata, että lentopallokatsomoissa on toimittu vastuullisesti ja siellä turvavälit säilyivät ja porukoilla oli maskit kasvoilla. Niin turvalliseksi oli tapahtumat järjestetty kuin ne näissä olosuhteissa voidaan järjestää. Toivottavasti tämä viranomaisten taholta huomioidaan, sanoo Lentopalloliiton toimitusjohtaja Olli-Pekka Karjalainen.

Raision Loimun puheenjohtaja Rajakangas toivoo, että seurat saisivat laajasti tukea, jotta myös tulevilla kausilla mestaruudesta olisi taistelemassa eri lajeissa uskottava määrä joukkueita.

– Liigatason sarjoihin lajista riippumatta ei ole kamalan pitkää jonoa. Ei ole juurikaan maakuntia, joissa olisi hyvät puitteet ja taustaorganisaatiot. Tähän kokonaisuuteen tarvitsemme ehdottomasti julkisen puolen tukea liigana ja seuroina. Se ei auta, jos yksi kaupunki tukee yhtä seuraa. Se on sille seuralle hyvä asia, mutta ei pelasta liigatoimintaa.

Korjaus 12.12.2020 kello 10.05: Juttuun on tarkennettu valtion tukitoimia urheilulle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut urheilulle tukea koronapandemian ensimmäisen aallon aiheuttamiin menetyksiin. Toisen aallon aikana tukea urheilulle ei ole toistaiseksi tullut.

Lue myös:

Urheilulle 9,4 miljoonaa euroa koronatukia – noin 10 miljoonaa jäi jakamatta

Naisten palloilujoukkueet saivat kymmenesosan huippu-urheilun koronatuesta – kokenut urheilujohtaja hämmästelee rahanjakoa: "Mekaanisesti laitetaan joku summa"

SM-liigan ja Veikkausliigan seuroille hieman helpotusta: palkkatukea jaetaan sittenkin kaikille kehitystuista huolimatta

”Valtava pettymys” – RoPSin toimitusjohtaja kuuli Yle Urheilulta karun tiedon seuran korona-avustuksesta, hakivat 200 000 euroa, saivat murto-osan

Salibandyn F-liigat pyörivät rajoituksista huolimatta, vaikka jokainen peli tuottaa tappiota: "Tämä on pienin paha huonoista vaihtoehdoista"