Etäkilpailussa yksi joukkue esiintyi Lohjalla, kaksi Italiassa ja kolme Moskovassa – rytmisen voimistelun uusi innovaatio sai Suomen joukkueelta vihreää valoa

Koronatilanteen aikana urheilussa on nähty peruttujen kilpailujen lisäksi myös uusia innovaatioita. Rytmisessä voimistelussa järjestettiin kansainvälinen kilpailu etäyhteyksin.

Rytmistä kilpavoimistelua.
Katso video kuvaa klikkaamalla.

Lohjan Kisakallion voimistelusalissa raikaa Flashdance-elokuvasta tuttu Maniac-kappale. Suomen rytmisen voimistelun maajoukkue aloittaa esityksensä, mutta lehtereillä ei ole yleisöä ja vaikka kyseessä on kansainvälinen kilpailu, ei paikalla ole muita joukkueita ja tuomareitakin on maton reunalla vain kaksi.

Sen sijaan videokamerat tallentavat joukkueen esityksen ja lähettävät sen suorana sekä Italiaan että Venäjälle, jossa kuusi muuta tuomaria seuraavat suomalaisten ohjelmaa videon välityksellä.

Etäkilpailu on yksi niistä uusista innovaatioista, joita koronatilanne on tuonut mukanaan. Syksyn kilpailut peruttiin koronaviruspandemian takia ja yli puolen vuoden kilpailutauolta palannut maajoukkue oli innoissaan etäkilpailun tarjoamasta mahdollisuudesta testata entistä vaativampaa ohjelmaansa.

– Aluksi mietimme, saako tässä sitä kisafiilistä, kun ei ole yleisöä eikä kilpakumppaneita näe, mutta kun pääsi alueelle tekemään, niin kyllä kaikki sen normaalin kisafiiliksen siihen sai, joukkueen kapteeni Emma Rantala vakuutti.

– Olihan se vähän hassua miettiä, että miten vastustajilla menee, kun ei yhtään tiedetä. Toisaalta kyllä me normaalistikin yritämme saada sen oma kupla aikaiseksi, että emme ajattele ollenkaan vastustajia tai katsele mitä muut tekevät. Hoidamme vain se oma homma mahdollisimman hyvin.

Tuomarit tuomaroivat, minkä näkevät

Kisan toisena suomalaistuomarina toiminut Aleksandra Mavrakis kertoi, että kisaa tuomaroitiin lähestulkoon normaalisti. Italian kaksi joukkuetta esittivät ohjelmansa omassa kotimaassaan, Venäjän juniorijoukkue ja kaksi seniorijoukkuetta sekä Uzbekistanin joukkue esiintyivät tuomareille Moskovasta käsin.

– Suoritusten pisteyttäminen ei sinällään eroa, sillä säännöt ovat tismalleen samat. Välillä omien silmien alla näkee tarkemmin erityisesti nilkkojen ja käsien ojennuksissa tapahtuvia virheitä. Ruudun välityksellä saattaa nähdä paremmin kuviovirheitä, koska kameran kuva tulee ylempää ja normaalisti istumme paikan päällä kisaavien joukkueiden kanssa samalla tasolla, Mavrakis vertasi.

Tuomari Aleksandra Mavrakis piti etäkilpailua onnistuneena konseptina. Kuva: Matti Myller / Yle

Mavrakis uskoo, etäkilpailun olevan reilu kaikille osallistujille, sillä tuomarit tuomaroivat sen, minkä näkevät. Hänen mukaansa etäkilpailujen tekniset vaatimukset ovat tarkkaan määritelty, ja torstain kisa sujuikin yllättävän hyvin. Ainoa ongelma tuli, kun yhteys ja kamerat siirrettiin Italiaan.

– Italiassa oli jonkinlaisia internet-ongelmia ja kilpailu venähti sen takia parikymmentä minuuttia juuri ennen Suomen esitystä. Otimme tauon ja yhteydet saatiin korjattua. Italia suoritti ohjelmansa uudemman kerran, sillä emmehän me voi antaa pisteitä ohjelmasta, jota emme näe, Mavrakis sanoi.

Bonusta harjoitteluolosuhteista

Etäkilpailu toi paljon positiivista mukanaan. Suomen maajoukkueen valmentaja Laura Ahosen mukaan yksi niistä oli se, että matkarasitukset jäivät pois. Suurin ero oli kuitenkin siinä, että joukkue sai harjoitella kilpailua varten rauhassa, ilman häiriötekijöitä.

– Meillä on todella hyvät harjoitteluolosuhteet toisessa salissa, jossa on hiljaisuutta ja rauhaa. Lisäksi saamme käyttää mattoa koko ajan, Ahonen kertoi.

Normaalisti kilpailuissa samaa harjoitusmattoa käyttää vähintään kolme maata ja joukkueilla on niissä minuuttiaikataulu. Ahosen mukaan kaikki maat eivät aina luovuta mattoa sovitulla hetkellä ja valmistautuminen menee usein höseltämiseksi.

– Saimme ylimääräistä bonusta näistä harkkaolosuhteista. Tämä oli henkisesti hieno suoritus ensimmäiseksi kisaksi. Mukana oli paljon jännitysmomentteja, jotka poistuvat, kun kisakokemusta tulee taas enemmän, Ahonen uskoi.

Hän oli todella tyytyväinen joukkueensa suoritukseen pitkän kisatauon jälkeen, sillä joukkue ei lähtenyt varmistelemaan eikä välttelemään virheitä.

– Urheilijat olivat rohkeita ja halusivat näyttää osaamistaan. Molemmissa ohjelmissa 85 prosenttia asioista onnistui todella hyvin. Sitten oli sellaista pientä semisäätöä joissain kohdissa ja muutama iso, todella selkeä virhe, jotka veivät useamman pisteen.

Toimiva kilpailukonsepti

Etäkilpailu sai varauksettoman hyväksynnän Rantalalta, Ahoselta ja Mavrakisilta. Salmela toivoo, että vastaavanlaisia kilpailuja järjestettäisiin etenkin alkukeväästä, jolloin koronan takia vielä välttämättä uskalleta matkustaa ulkomaille.

– Vaikka silloin ei olisi mitään virustakaan enää liikkeellä, niin miksi ei näitä voisi pitää jatkossakin. Kun miettii jotain ekologisuuttakin, niin sitten ei tulisi niin paljon lentämistäkään, Rantala sanoi.

Ahonen pitää kilpailukonseptia hyvänä ajatuksena, mutta hän pitäisi maailmancupit ja arvokilpailut vielä perinteisinä. Pienemmissä kansainvälisissä kilpailuissa hän ei näe etäkilpailuille mitään estettä.

– Varsinkin kun Voimisteluliiton strategiassa on kohta, jossa puhutaan ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, niin eiköhän tämä ole vähintä, mitä voimme tehdä täyttääksemme niitä strategian kohtia, Ahonen totesi.

Mavrakis toivoo, että etäkilpailut sujahtaisivat osaksi nykyistä kilpailukalenteria. Etenkin kun aina joukkueille ei välttämättä ole tarjolla sellaista isoa kilpailua, jonka se tarvitsisi valmistautuessaan esimerkiksi arvokisoihin.

Suomen maajoukkue tavoittelee ensi kesäkuun EM-kisoista olympiapaikkaa. Kuva: Matti Myller / Yle

– Tälle voisi olla kysyntää, niin ettei aina tarvitsisi lähteä ulkomaille. Ja onhan tämä kustannustehokasta, ei tarvitse organisoida kymmenien tai satojen ihmisten lentoja ja hotelliöitä, hän sanoi.

Ahonen muistutti, että niin urheilijan kuin valmentajan kannalta itse kilpailutilanne on samanlainen, on kyseessä sitten normaali tai etäkilpailu.

– Työthän on tehty etukäteen. Siinä täytyy vain pitää itseluottamusta yllä ja korostaa sitä, että ollaan menossa normaaliin harkkasuoritukseen. Tämä ei ole laji, jossa kilpailussa tehdään jotain enemmän kuin harjoituksessa, Ahonen sanoi.

EM-kisoissa yksi olympiapaikka jaossa

Torstain vastustajista Venäjä ja Italia varmistivat Tokio-paikkansa jo syyskuun 2019 MM-kisoissa, mutta Suomen olympiakohtalo ratkeaa 9.–13. kesäkuuta Bulgarian Varnassa voimisteltavissa EM-kisoissa. Silloin jaossa on yksi olympiapaikka, joten Suomen on oltava paras niistä joukkueista, joilla ei ole vielä olympiapaikkaa. Venäjän ja Italian ohella Tokioon matkaavat Euroopan joukkueista Bulgaria, Israel, Ukraina ja Valko-Venäjä.

– Suomen kaltaisen maan on satsattava vaikeuteen, Ahonen korosti.

Valmentaja Ahonen on suojatteineen nopeuttanut ohjelmia, jotta 2,5-minuuttiseen mahtuu enemmän vaikeusosia. Torstaina kisan aloittaneessa pallo-ohjelmassa suomalaiset tekivät muun muassa kahden pallon heittoja, ja välineitä heitettiin vaikeistakin asennoista.

Pallo karkasi ohjelman aikana kerran kisa-alueen rajan yli ja samoin kävi vanne-keila-ohjelmassa, joten suorituspisteet putosivat. Silti Suomella on uusilla ohjelmillaan jo niin paljon vaikeuspisteitä, ettei pieni virhe kaada ohjelmaa. Välineen karkaaminen sekoittaa toki ohjelman sujuvuutta, joten hiomista riittää vielä. Kuuden joukkueen kilpailussa Suomi sijoittui viidenneksi.

Maajoukkueessa voimistelee kahdeksan nuorta naista. Torstaina molemmissa ohjelmissa voimistelevat kapteeni Rantala, Elisa Liinavuori, Milja Närevaara ja Amanda Virkkunen. Pallo-ohjelman Assi Johansson vaihtui vanne-keilassa Vilina Sipilään. Lisäksi joukkueeseen kuuluvat Inka Ora ja Olivia Nissinen.

Lue myös: