1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Urheilupolitiikka

Urheilu muodostaa yllättävänkin suuren osan EU-maiden taloudesta – suomalainen Heidi Pekkola seuraa alan etua Brysselissä

EU-tukia ohjataan tulevina vuosina ilmastotoimiin, mikä saattaa lopulta hyödyttää myös liikunnanharrastajia.

Heidi Pekkola edistää urheilu- ja liikunta-asioita varajohtajana Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimistossa. Kuva: Heta Hassinen / Lehtikuva

Koronapandemia on lävistänyt urheilualan läpikotaisin, ja se näkyy myös Brysselin hallintokortteleissa, joissa suomalainen Heidi Pekkola edistää urheilun ja liikunnan asiaa varajohtajana Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimistossa.

Pandemian vuoksi Pekkola on toki työskennellyt viime kuukaudet kotoa käsin. Työssään hän pitää esillä muun muassa sitä, miten EU:n tulisi tukea urheilualaa pandemiasta selviämiseen.

Urheilusektorin osuus EU-maiden bruttokansantuotteesta on EU-komission mukaan yli kaksi prosenttia.

Komissio julkaisi myös hiljattain arvion, jonka mukaan pandemian seurauksena urheilun tuottama osuus bruttokansantuotteeseen laskee tänä vuonna ainakin 10 prosenttia lähes kaikissa jäsenmaissa sillä oletuksella, että käytössä on ollut tiukkoja rajoitustoimia.

– Urheilun ja liikunnan taloudellinen arvo on yllättävänkin suuri, ja korona iskee alaan monella tavalla, Pekkola sanoo.

Pekkolan mukaan on tärkeää, ettei pandemia johtaisi seura- ja osallistumismaksujen kohtuuttomaan kasvuun tai seurojen toiminnan hankaloitumiseen jollain muulla tapaa.

Ruohonjuuritason toiminnan näivettymisestä kärsisi koko urheiluala. Eurooppalaista urheilumallia voi kuvata pyramidimallina, jossa ammattimainen urheilu rakentuu laajan, yleishyödyllisen seuratoiminnan varaan.

Yhdeksän vuotta Brysselissä

Brysselissä yhdeksän vuotta viettänyt Pekkola on taustaltaan valtiotieteilijä ja kertoo olevansa iloinen, että on pystynyt yhdistämään intohimonkohteensa urheilun asiantuntijauran tehtäviinsä. Vapaa-ajallaan Pekkola on pelannut ultimatea eli liitokiekkoilua.

Ennen Euroopan olympiakomiteoita hän toimi eurooppalaisten urheilujärjestöjen Engson liikuntapoliittisena johtajana.

Nimestään huolimatta Euroopan olympiakomiteoiden EU-toimisto seuraa EU-päätöksentekoa myös yleisemmin järjestäytyneen urheilun liitoille ja järjestöille. Sen kumppaneita ovat monet kansainväliset järjestöt kuten Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF ja eurooppalaisista lajiliitoista muun muassa koripallon FIBA Europe. Mukana on myös 15 kansallista olympiakomiteaa, Suomen olympiakomitea mukaan lukien.

Rahaa ympäristötoimiin ja tasa-arvotyöhön

Tulevalla rahoituskaudellaan EU suuntaa entistä enemmän varoja ilmasto- ja ympäristötoimiin. Pekkola kannustaa urheilualan toimijoita tarttumaan mahdollisuuksiin, joita tämä muutos on tuomassa.

– Voisin nähdä, että EU:n rahoitusohjelmista avautuisi mahdollisuuksia esimerkiksi liikuntapaikkojen energiatehokkuuden parantamiseen tai ekologisen jalanjäljen pienentämiseen, Pekkola pohtii.

Opiskelijavaihdoista tuttuun EU:n Erasmukseen kuuluu myös urheiluohjelma, jonka kautta rahoitetaan liikunta- ja urheiluhankkeita esimerkiksi tasa-arvon edistämiseen.

Pekkola näkee, että EU:lla on paljon mahdollisuuksia kehittää urheilun tasa-arvoa esimerkiksi tukemalla mentorointia siihen, että yhä useampi nainen etenisi vaikka valmentajaksi ja urheilun päätöksentekopaikoille.

– Suomi on ollut aktiivinen jo vuosia urheilun tasa-arvoasioiden edistämisessä ja tämä vaikuttamistyö jatkuu uudessa EU:n korkean tason työryhmässä, johon nimettiin myös suomalainen, Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä. Tämä on hieno tunnustus Suomen pitkäjänteiselle vaikuttamiselle.

Lue myös:

Suomalaisille lajiliitoille jaettiin lähes kolme miljoonaa euroa korona-avustuksia – Hiihtoliitolle yli puolen miljoonan potti

Erikoistutkijaa häiritsee, että liikuntaväki on huutanut koronakriisin keskellä valtiota apuun – muistuttaa suuren määrän seuroja selvinneen ilman merkittäviä ongelmia