1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. doping

Oletko pudonnut jo kärryiltä Venäjän dopingskaandalista? Yle Urheilu avaa, mitä kaikkea härskistä huijauksesta on paljastunut kuuden vuoden aikana

Venäjän valtiojohtoinen dopingskaandali alkoi paljastua joulukuussa 2014 julkaistusta saksalaisesta tv-dokumentista.

Venäjän dopingskandaali on kestänyt jo kuusi vuotta. Kuva: EPA-EFE/SERGEI ILNITSKY

Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS julkaisi torstaina päätöksen maailman antidopingtoimisto Wadan langettamasta neljän vuoden pannasta kansainväliseen urheiluun. CAS puolitti rangaistuksen kahteen vuoteen.

Yle Urheilu kasasi aikajanan Venäjän dopingskandaalista.

Joulukuu 2014: Saksalaisessa tv-dokumentissa väitetään, että Venäjän valtio tukee maan yleisurheilijoiden dopingin käyttöä järjestelmällisesti. Maailman antidopingtoimisto Wada nimeää kolmehenkisen ryhmän tutkimaan dokumentin väitteitä.

Marraskuu 2015: Wadan nimeämä ryhmä kertoo, että Venäjän dopingohjelma on valtiorahotteinen. Ryhmä esittää, että Venäjä pitäisi sulkea kansainvälisestä yleisurheilusta. Venäjän yleisurheiluliitto suljetaan tilapäisesti kaikista kansainvälisistä kilpailuista – myös olympialaisista. Venäjän yleisurheiluliitto sanoo hyväksyvänsä pannan ja tekevänsä aktiivisesti yhteistyötä tilanteen korjaamiseksi.

Helmikuu 2016: Venäjän antidopingtoimiston entinen toiminnanjohtaja Nikita Kamajev kuolee 50-vuotiaana. Kuolinsyyksi ilmoitetaan sydänkohtaus. Kamajev oli eronnut Rusadan johdosta muutamaa kuukautta aiemmin ja kertonut kirjoittavansa kirjaa Venäjän dopingohjelmasta.

800 metrin juoksija Julia Stepanova oli yksi Venäjän dopingskandaalin paljastajista. Kuva: EPA

Toukokuu 2016: New York Times paljastaa, että kymmenet Sotshin talviolympialaisissa kisanneet venäläisurheilijat olivat osa Venäjän valtiojohtoista dopingohjelmaa. New York Times kertoo, että ainakin 15 Sotshin olympiamitalistia oli mukana ohjelmassa. Tiedot pohjautuvat Venäjän antidopinglaboratiorion entisen johtajan Grigori Rodtshenkovin paljastuksiin.

Heinäkuu 2016: Kanadalaisen professorin ja asianajajan Richard McLarenin johtama tutkimusryhmä alkoi selvittää New York Timesin paljastamia tietoja. McLarenin raportti paljasti todisteet laajasta valtiojohtoisesta dopingohjelmasta Sotshin olympialaisissa. Sen mukaan Venäjän urheiluministeriö ohjasi urheilijoiden testinäytteiden manipulointia ja testinäytteiden vaihtamista. McLarenin raportissa esiteltiin yksityiskohtaisesti, kuinka härskisti Sotshin dopingohjaukset toteutettiin.

Richard McLaren on ollut keskeinen hahmo Venäjän dopingskaandalin selvittämisessä. Kuva: AOP

McLarenin tutkimusryhmä suositteli, että Venäjä ei saisi kilpailla Rion olympialaisissa 2016. Kansainvälinen olympiakomitea kuitenkin päätti, että jokainen lajiliitto saisi päättää Venäjän osallistumisesta. Venäjä ei saanut kilpailla yleisurheilussa, mutta sai luvan useimmissa lajeissa. Venäjä voitti Riossa 19 kultamitalia.

Kansainvälinen paralympiakomitea sulki kaikki venäläiset Rion paralympialaisista.

Joulukuu 2016:McLarenin raportin toisesta osasta selviää, että yli tuhat venäläisurheilijaa on hyötynyt dopingtestien manipuloinnista. Muun muassa Sotshin olympialaisissa mitaleita voittaneiden 12 venäläisurheilijan virtsanäytteitä on väärennetty.

**Tammikuu 2017:**Maailman kansalliset antidopingjärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan venäläisten urheilijoiden sulkemista kaikesta kansainvälisestä urheilusta. NADO-ryhmittymän kannanoton allekirjoittaa Dublinissa 19 antidopingtoimikuntaa, mukana muiden muassa Suomi ja Ruotsi.

Elokuu 2017: Kansainvälinen yleisurheiluliitto jatkaa Venäjän sulkemista kansainvälisistä kilpailuista, mutta antaa yksittäisille urheilijoille luvan kilpailla Lontoon MM-kisoissa. Urheilijoiden on todistettava, että he ovat olleet tarpeeksi hyvän antidopingohjelman piirissä ulkomailla. Yhteensä 19 venäläistä urheilijaa saa kilpailla Lontoossa niin sanottuina neutraaleina urheilijoina ilman kansallistunnuksia.

Joulukuu 2017: Kansainvälinen olympiakomitea päättää sulkea Venäjän vuoden 2018 Etelä-Korean talviolympialaisista.

Venäjän urheiluministeri Vitali Mutkolle sekä varaurheiluministeri Juri Nagornikhille langetetaan elinikäinen toimintakielto olympialaisissa. Lisäksi Venäjän olympiakomitea hyllytetään välittömästi ja puheenjohtaja Aleksander Zhukov menettää paikkansa KOK:n jäsenenä.

KOK langettaa myös elinikäisen olympiakilpailukiellon 43 venäläisurheilijalle Sotshn dopingskandaalista.

Kansainvälinen olympiakomitea kuitenkin sallii venäläisten kilpailevan Pyeongchangin kisoissa, jos urheilijat pystyvät osoittamaan puhtaan taustansa.

Helmikuu 2018:

Viikko ennen Pyeongchangin talviolympialaisten alkua Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS kääntää KOK:n päätöksen lähes kokonaan ylösalaisin. CAS käsittelee yhteensä 39 venäläisurheilijan valituksen elinikäisestä olympiapannasta. 28 urheilijan valitus hyväksytään. Heidän sanktionsa kumotaan ja myös tulokset Sotshin olympialaisista palautetaan.

CAS:n mukaan 28 tapauksessa kerätyt todisteet eivät olleet riittäviä antidopingrikkomuksen todentamiseen. 11 venäläisurheilijan kohdalla CAS puolestaan arvioi, että todisteet riittävät henkilökohtaisen dopingrikkomuksen langettamiseen. Valitukset hyväksytään kuitenkin osittain. Heidän elinikäinen olympiapannansa muuttuu pannaksi vain tuleviin Etelä-Korean olympialaisiin.

Kuvissa Moskovan pahamaineinen dopinglaboratorio 2015. Kuva: AOP/imago sport

Pyoengchangin talviolympialaisissa kilpailee lopulta 168 venäläistä neutraalin lipun alla. Heitä kutsutaan venäläisiksi olympiaurheilijoiksi, eikä heillä saan olla mitään maatunnuksia. Venäläisten olympiaurheilijoiden joukkue ottaa kultaa miesten jääkiekossa. Myös Alina Zagitova nappaa kultaa naisten taitoluistelussa.

Kisoissa kaksi venäläisurheilijaa antaa positiivisen dopingnäytteen: Curlingpelaaja Alesandr Krushelnitski ja rattikelkkailija Nadezhda Sergejeva.

KOK kuomaa Venäjän pannan, koska enempiä positiivisia dopingnäytteitä ei tullut.

Maailman antidopingtoimisto Wada on eri mieltä KOK:n kanssa, eikä Wadan mielestä Venäjä vieläkään noudattanut antidopingsäännöstöä.

Syyskuu 2018: Wadan johtokunta päättää, ettei Venäjän antidopingtoimikunnalle anneta valtuuksia takaisin ennen kuin tietyt vaatimukset on täytetty. Yksi vaatimus on päästää Wadan tutkijat käsiksi Moskovan dopinglaboratorion dataan vuoden viimeiseen päivään mennessä.

Tammikuu 2019: Wada saa Moskovan antidopinglaboratoriosta yli 2000 näytettä, mutta vasta kolmea viikkoa Wadan asettaman takarajan jälkeen.

Syyskuu 2019: Wada löytää Moskovan antidopinglaboratoriosta saadusta datasta epäjohdonmukaisuuksia. Kansainvälinen yleisurheiluliitto jatkaa Venäjä-pannaa, eikä päästä maata kilpailemaan Dohan MM-kisoihin. Dohassa nähdään jälleen venäläisiä urheilijoita niin sanottuina neutraaleina urheilijoina ilman kansallistunnuksia.

Kuva: EPA/YURI KOCHETKOV

Marraskuu 2019: Wadan komitea suosittelee Venäjälle neljän vuoden pannaa urheilukilpailuihin, koska Moskovan antidopinglaboratiorion data ei ollut kaiken kattavaa eikä täysin autenttista. Venäjän urheiluministerin Pavel Kolobkovin mukaan laboratoriodatan epäjohdonmukaisuudet johtuvat teknisistä ongelmista.

Joulukuu 2019: Wada päättää, että Venäjä ei saa osallistua olympialaisiin, eikä muihin urheilun arvokilpailuihin neljään vuoteen. Wada pohjaa päätöksensä testidatan epäjohdonmukaisuuteen. Wada oli verrannut testitietoja vuonna 2017 ilmiantajalta saatuu kopioon. Dataan oli tehty muutoksia joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019.

Wada kertoo myös, että sulkupäätös ei vaikuta tuleviin jalkapallon EM-kisoihin. Suomen kannalta tieto on merkittävä, sillä Suomen miehet pelaavat historiansa ensimmäisissä EM-kisoissa samassa alkulohkossa Venäjän kanssa. Suomi pelaa myös kaksi alkulohkopeliä Pietarissa.

Venäjän urheilujohto valittaa Wadan päätöksestä urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin.

Kesäkuu 2020: CAS kertoo käsittelevänsä Venäjän dopingpannaa marraskuun alussa. Valitusprosessin aikana Venäjä on saanut osallistua kansainvälisiin kilpailuihin.

Yle Urheilu kertoo kesäkuussa, että kansainvälinen jääkiekkoliitto on ainoa lajiliitto, joka puolustaa Venäjää CASin käsittelyssä.

– Ei ole oikein, että Venäjän jääkiekkoliittoa rangaistaan tässä asiassa. Olemme kollektiivista rangaistusta vastaan. Esimerkiksi Sotshin olympialaisissa Venäjän miesten jääkiekkomaajoukkue ei todellakaan ollut mukana skandaalissa. Silti Venäjää rangaistiin jo Korean olympialaisissa. He eivät saaneet pelata peliasuissaan, eikä heidän kansallishymniään soitettu, kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Rene Fasel kommentoi Yle Urheilulle.

Kansainvälinen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Rene Fasel (vas.) ja Venäjän presidentti (oik.) Vladimir Putin tunnetaan läheisistä suhteistaan. Kuva: Mikhail Svetlov/Getty Images

Heinäkuu 2020: Venäjän antidopingtoimiston Rusadan johtaja Juri Ganus kertoo Yle Urheilulle halustaan puhdistaa venäläistä urheilua. Ganus vastusti esimerkiksi valitusta CASiin, koska hän koki sen heikentävän Venäjän tilannetta entisestään. Ganus kertoo esimerkiksi säilövänsä omaa verta eräänlaisena henkivakuutuksena. Hänen edeltäjänsä olivat kuolleet äkillisesti.

– Ihmisillä on ollut tapana kutsua tätä lännen hyökkäykseksi Venäjää vastaan. Olen käskenyt heitä lopettamaan. Kriisejä on ollut joka puolella maailmaa. Jopa Suomella oli hiihtoskandaalinsa, mutta kulttuuria muutettiin, etsittiin ratkaisuja ja päätettiin, ettei niin voisi elää, Ganus sanoi heinäkuussa Yle Urheilulle.

Ilmiantaja Grigori Rodtshenkov julkaisee kirjan, jossa avataan Venäjän dopingohjelman laajuutta. Rodtshenkov kertoo lukuisia mielenkiintoisia yksityiskohtia valtiojohtoisesta ohjelmasta.

Elokuu 2020: Venäjän olympia- ja paralympiakomitea erottavat Ganuksen tehtävästään. Olympiakomitea syyttää Ganusta talousrikkeistä ja tarkemmin sanottuna korruptiosta. Syksyllä 2017 tehtävässään aloittanut Ganus oli kiistänyt epäilyt jo aiemmin Yle Urheilulle ja kiisti ne myös erottamisensa yhteydessä.

Wada kertoo olevansa huolissaan Ganuksen erottamispäätöksestä ja korostaa, että Rusadan toiminnan itsenäisyys olisi äärimmäisen tärkeää.

Marraskuu 2020: CAS tiedotti neljä päivää kestäneen suullisen käsittelyn jälkeen, että päätös Venäjän dopingpannasta tehdään loppuvuodesta.

Joulukuu 2020: Suomalainen urheilulääkäri Sergei Iljukov nimetään Venäjän antidopingtoimiston Rusadan hallitukseen. Iljukov on Wadan suosittelema puolueeton asiantuntija Rusadan hallituksessa, mikä on yksi edellytys Rusadan toimivaltuuksien palauttamiseksi.

Joulukuu 2020: Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS puolittaa Wadan langettaman pannan. Venäläisurheilijat eivät saa kilpailla lippunsa alla kaksissa seuraavissa olympialaisissa ja muissa MM-kilpailuissa joulukuuhun 2022 asti.

Lue myös:

CAS teki päätöksensä: Venäjän dopingpanna kansainvälisessä urheilussa lyhentyi – maa sivuun kaksista olympialaisista

Lahtelainen urheilulääkäri Sergei Iljukov sai kansainvälisesti merkittävän luottamustehtävän – nimitettiin Venäjän antidopingtoimiston hallitukseen