Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Yhdysvaltalaismediat rikkoivat hiljaisuuden – dramaattiset luvut kertovat, mitä huippu-urheilun dopingtestauksessa todella tapahtui koronakeväänä 2020

Koronapandemia on kurittanut antidopingtyötä kovalla kädellä. Huhtikuussa dopingtestien määrä jämähti 576:een, kun vuotta aiemmin lukema oli yli 25 000.

doping
Koronapandemia pani antidopingtyön polvilleen. Asiantuntijat arvioivat, että vaikutukset Tokion olympialaisiin ovat merkittävät.
Koronapandemia pani antidopingtyön polvilleen. Asiantuntijat arvioivat, että vaikutukset Tokion olympialaisiin ovat merkittävät.Simon Hausberger/Getty Images

Mitä käy dopingtestaukselle, kun kaupunkeja ja kyliä pannaan maailmalla säppiin?

Kysymys on toissijainen puhuttaessa isosta kokonaiskuvasta, toisin sanoen ihmisten terveydestä, mutta huippu-urheilun vinkkelistä relevantti pohdinta on jälleen ajankohtainen. Syynä on alkutalvesta nähty koronatartunamäärien kasvu, minkä johdosta osa maista on kevään tavoin ajanut yhteiskunnan toimintojaan alas erilaisin rajoituksin.

Kevään koronasulkujen vaikutuksia huippu-urheiluun on tarkasteltu pitkälti talouspohjalta, kun tyhjille katsomoille pelaavat seurat ja muut alan toimijat ovat kamppailleet olemassaolostaan. Samanaikaisesti keskustelu antidopingtyöstä on jäänyt paitsioon, eikä vain siksi, että antidopingorganisaatiot pysyivät pitkään visusti vaiti dopingtestien määristä. Osa pysyy edelleen.

Testilukuja on kuitenkin putoillut julkisuuteen alkutalvesta. Lukujen perusteella yhteiskunnan suluilla, pahimmassa tapauksessa lockdowneilla, on ollut dramaattinen vaikutus antidopingtyöhön. Kun useat Euroopan maat ovat asettaneet ensi vuodelle kestäviä kovia rajoituksia, ainakin dopingtestaajille voi povata laihaa joulua kevään tilastojen pohjalta.

Oletuksia voi tehdä tarkastelemalla esimerkiksi The New York Timesin kokoamia tilastoja, joissa yhdysvaltalaislehti on vertaillut antidopingtoimijoiden kykyä tehdä testejä vuosina 2019 ja 2020 (siirryt toiseen palveluun). The New York Timesin mukaan antidopingviranomaiset tekivät 25 219 dopingtestiä huhtikuussa 2019, mutta huhtikuussa 2020 – kovimpien rajoitusten aikaan – lukema jäi 576:een.

– Luku on historiallinen dokumentti. Jos sitä katsoo vaikkapa 30 vuoden kuluttua, se summaa hyvin, mitä maailmassa on tapahtunut, Nürnbergin biolääketieteen ja farmasian tutkimuslaitoksen johtaja, saksalainen Fritz Sörgel sanoo Yle Urheilulle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Fritz Sörgel (kesk.) on yksi Saksan tunnetuimmista dopingasiantuntijoista.
Fritz Sörgel (kesk.) on yksi Saksan tunnetuimmista dopingasiantuntijoista.EPA/DANIEL KARMANN/AOP

Testaajien tilanne on parantunut huomattavasti keväästä, mutta kirittävää riittää edelleen. Syyskuussa dopingtestejä tehtiin yli 17 000, mikä oli 9 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2019 dopingtestejä tehtiin The New York Timesin mukaan 1. tammikuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana kaikkiaan noin 231 000 kappaletta, mutta vuoden 2020 saldo jäi samalla aikavälillä 111 000:een.

– Se tarkoittaa isoa porsaanreikää niille, jotka harkitsevat valvontajärjestelmän huijaamista. Voin uskoa, että asiaa hautoneet ovat voineet ryhtyä tuumasta toimeen, suurissa dopingpaljastuksissa profiloitunut saksalaistoimittaja Hajo Seppelt arvioi.

Maailman antidopingtoimisto Wada on ollut testimääristä vähäsanainen, mutta sen mukaan lokakuussa olisi kerätty 21 000 dopingnäytettä. Se olisi 76 prosenttia lokakuun 2019 lukemasta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Anonyymi kysely

The New York Times kertoi 23. lokakuuta julkaisemassaan artikkelissa myös Yhdysvaltain antidopingtoimiston USADAn ja Pohjois-Carolinan yliopiston tekemästä nimettömästä kyselystä. USADAn testijärjestelmässä olevista noin 3 000 urheilijasta 1 400 vastasi kysymyksiin, ovatko he käyttäneet kiellettyjä aineita kahdentoista viime kuukauden aikana.

Vastaajista vajaat kymmenen prosenttia myönsi dopinginkäytön. Luku ei yllätä saksalaisasiantuntijoita.

– Minulle se tarkoittaa, että suhteellisen korkea prosentti urheilijoista käyttää dopingia. Jos sitä verrataan virallisissa dopingtesteissä kiinni jääneisiin, heitä on 0,5–1,5 prosenttia. Emme koskaan puhu kymmenestä prosentista, Seppelt sanoo.

Hajo Seppelt on tehnyt kansainvälisesti merkittävää uraa tutkivana journalistina mitä tulee etenkin dopingpaljastuksiin.
Hajo Seppelt on tehnyt kansainvälisesti merkittävää uraa tutkivana journalistina mitä tulee etenkin dopingpaljastuksiin. imago sportfotodienst / All Over Press

Kyselyyn vastanneista 2,5 prosenttia eli 35 urheilijaa myönsi kovien dopingaineiden kuten testosteronin ja kasvuhormonin tai punasolutuotantoa ja hapenottoa parantavien menetelmien käytön.

– Etenkin talvilajien urheilijoille kevät ja alkukesä tarjosivat otollista aikaa harjoitella kovaa aineiden kanssa, Sörgel sanoo.

Valioliigassa 24 testiä 100 päivässä

Testirintamalla on ollut hiljaista myös jalkapallokentillä.

Yhdysvaltain Kaliforniassa päämajaansa pitävä arvostettu The Athletic -julkaisu (siirryt toiseen palveluun) tutki hiljattain Englannin jalkapallosarjoissa tehtyjen dopingtestien määrää. Britannian antidopingviranomainen vastasi lehden tietopyyntöön ja kertoi, että esimerkiksi 500 valioliigapelaajasta vain 24 testattiin sadan päivän aikana, maaliskuusta kesäkuun puoliväliin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Moni valioliigapelaaja esiintyy kesä-heinäkuussa ympäri Eurooppaa järjestettävissä EM-kisoissa, mutta vuoden päähuomio kohdistuu myöhemmin kesällä Japanin Tokiossa järjestettäviin olympialaisiin.

Tänä vuonna koettu testivaje ei voi olla näkymättä Tokiossa, tutkija Sörgel arvioi.

– En usko, että kilpailuasetelma on reilu Tokion olympialaisissa. Tilanne maiden välillä on niin erilainen. Maat, joissa ei ole demokratiaa, saattavat antaa urheilijoilleen vapauksia, koska tärkeillä urheilijoilla on vahva asema propagandavälineenä. Tokion kisoista tulee varmasti historian vaikeimmat olympialaiset.

Niin Sörgel kuin Seppelt korostavat kuitenkin, että urheiluyhteisöllä on oltava nyt malttia. Koronapandemian torjunnan on oltava prioriteettilistalla kärkisijalla.

Jatkoa ajatellen Seppelt haluaa kuitenkin pitää yllä keskustelua, millaisessa asemassa urheilijat ovat normaalissa antidopingympäristössä. Se ei ole hänen silmissään ruusuinen.

– Rehellisyyden nimissä tämä on minulle isompi ja vakavampi asia. Jos puhutaan tasaväkisestä kilpailusta (normaalioloissa), suhtautumisesta dopingiin ja testimääriin maiden välillä, urheilulla on siinä iso ongelma. Jo normaali testausjärjestelmä herättää kysymyksiä, Seppelt sanoo.

Lue lisää:

Venäjän antidopingtoimiston paikalta syrjäytetty Juri Ganus peräänkuuluttaa urheilupäättäjiltä vastuunkantoa: "Nyt pitää oikeasti toimia"

Venäjän dopingpanna osuu kipeimmin Putiniin ja maan ylimpään johtoon: asiantuntija vertaa talouspakotteisiin – "Urheilijoiden kannalta loistava päätös"

Saksalaisasiantuntijoilta ja Kari-Pekka Kyröltä kiertelemätöntä tekstiä dopingvalvonnan nykytilasta – “Aika lopettaa markkinapuheet ja satuilu”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat