Kulunut vuosi on koetellut urheilijoiden henkistä jaksamista, mutta tuonut myös hyvää – korona-aika lähensi Wilma Murron ja valmentajan valmennussuhdetta: "On ollut paljon aikaa puhua"

Urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen uskoo, että korona-aika on kirkastuttanut monien arvoja ja asettanut elämän mittasuhteita järjestykseen.

Muu urheilu
Wilma Murto
Katso video kuvaa klikkaamalla

Katso Urheilustudion keskustelu huippu-urheilijoiden henkisestä hyvinvoinnista pääkuvaa klikkaamalla.

Korona-aika on vaikuttanut kaikkiin, myös urheiluväkeen. Urheilupsykologi Hanneleena Ronkaisen urheilijat ovat olleet huolissaan omasta, mutta myös läheistensä terveydestä, harjoitusmahdollisuuksistaan, taloudestaan ja urastaan. Valmentajat ovat kokeneet työmäärän lisääntyneen ja he ovat joutuneet keksimään varsin luoviakin tapoja treenata.

– Urheilun yksi tärkeimmistä asioista on yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Nyt sitä ei ole pystynyt toteuttamaan, ja se herättää huolta, Urheilustudiossa vieraillut Ronkainen kertoi.

Korona-aikana myös monen urheilijan identiteetti on ollut koetuksella. Kun urheilija ei ole voinut toteuttaa omaa ammattiaan, esiin nousee kysymys ‘kuka olen ilman urheilua?’ ja onko urheilemisessa järkeä, kun samaan aikaan maailmassa tuhannet ihmiset menehtyvät koronan takia.

Ronkainen kertoo korona-ajan asettaneen monella elämän mittasuhteet järjestykseen ja huomanneen, että elämässä on muutakin kuin urheilu.

– Siinä on se hyvä puoli, että ne tärkeät asiat tulevat esille ja arvot kirkastuvat. Urheilijalla on ollut enemmän aikaa omien ajatusten työstämiselle.

Järvilehto "ottaa iisisti"

Yle Urheilun haastattelemat urheilijat ovat pystyneet kääntämään korona-ajan hyödykseen. Lumilautailija Kalle Järvilehto kertoi saaneensa hyvän hengähdystauon, sillä hänen polvivammansa ei ole vielä kunnolla parantunut. Lisäksi hän on pystynyt keskittymään enemmän koulunkäyntiinsä.

– Olen ehtinyt keskittymään harjoittelussa enemmän sellaisiin asioihin, missä ei yleensä ole ollut aikaa. Esimerkiksi lantion käyttöön pyörimään lähtiessä sekä saliharjoitteluun.

25-vuotiaan Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelevan lautailijan arki on muuttunut korona-aikana täysin, sillä normaalisti hän ehtisi talven aikana vain piipahtamaan kotona.

– Aika paljon erilaisia juttuja tässä on tullut. Lähinnä se, että olen saanut viettää kotona enemmän aikaa. Koiran kanssa olen lenkkeillyt paljon ja tehnyt koulujuttuja, sillä olen halunnut saada suoritettua niitä nyt, kun siihen on ollut mahdollisuus, Järvilehto naurahti.

– Teen työtä sen eteen, että olen kunnossa, kun pääsen taas laskemaan, mutta juuri tuon polven kanssa en voi oikeastaan muuta kuin odottaa. Siinähän varmaan alkaisi hajota pää nopeasti, jos koko ajan miettisi, milloin pystyn laskemaan. Kun sille ei voi mitään, niin sitten vain hymyilee ja ottaa iisisti.

Jos niin kävisi, että Järvilehdon “pää hajoaisi”, olisi hänellä tukea ympärillään. Hän on käynyt asioita läpi lumilautajoukkueen lääkärin kanssa ja hänellä on myös Olympiakomitean tuki saatavilla.

– Se on kyllä iso etu, mutta en ole vielä tarvinnut sitä.

Murron ja Koivusen valmennussuhde lähentyi

Seiväshyppääjä Wilma Murto on ollut myös tyytyväinen korona-ajan tuomaan hidastamisen pakkoon. Hän joutui viime kesänä polven tähystykseen ja sai näin lisäaikaa huippukuntoon pääsemiseen.

– Olin tavallaan helpottunutkin, ettei ollut olympiavuosi, sillä ne kisat olisivat menneet minulta ohi. Korona on tuonut myös sen, että oma motivaationi ei enää nojaa niin paljon arvokisoihin. Nautin jo pelkästä tekemisestä niin paljon, hän kertoi Urheilustudion haastattelussa.

Murron valmentajan Jarno Koivusen mukaan korona-aika on myös lähentänyt heidän valmennussuhdettaan. Murto palasi Koivusen valmennukseen reilu vuosi sitten vaihdettuaan lyhyessä ajassa valmentajaansa useaan otteeseen.

– Meillä on ollut nyt paljon aikaa myös puhua. Oli hyvää aikaa käydä asioita läpi ja katsoa toimintaa moneltakin kantilta, Koivunen kertoi.

Murron mielestä vuosi on tehnyt hyvää kaksikon keskusteluyhteyteen. Murto on ottanut säännökseen sen, että aina jos jokin jää painamaan mieltä, hän ottaa sen heti puheeksi eikä jää märehtimään sitä itsekseen.

– Keskustelu on ollut se tärkein työkalu. Otamme asiat puheeksi, kun tilanne on aluillaan, emmekä päästä sitä kypsymään, Koivunen sanoi.

Wilma Murto
Wilma Murto saa motivaatiota muualta kuin arvokisoista.Tomi Hänninen

Hiihtäjät elävät omaa normaaliaan

Hiihtäjät Krista Pärmäkoski ja Johanna Matintalo kertoivat elävänsä kilpailukauden aikana yleensäkin hyvin samanlaisesti kuin mitä ihmiset joutuvat korona-aikana elämään. He välttelevät kontakteja ja ihmisten kättelyitä sekä pitävät huolta käsihygieniastaan.

– Kukaan ei ole maskeja aikaisemmin käyttänyt, mutta nyt niitä käytetään, Matintalo sanoi.

Koronan takia Suomen hiihtomaajoukkueelta peruuntui ulkomaan leirit ja matkustelu on vähentynyt radikaalisti. Matintalon mielestä harjoitteluajan on pystynyt optimoimaan paremmin, mutta samalla hän kaipasi korkeanpaikan harjoittelua.

– Koen, että ilman koronaa harjoittelu olisi ollut tietyllä tavalla vapaampaa ja olisi ollut enemmän vaihtoehtojakin, hän sanoi.

Kisakauden lähestyminen sai Matintalon hieman ahdistumaan, sillä hän joutui käymään julkisilla kuntosaleilla eikä pystynyt täysin välttämään kontakteja.

– Tiettyjä asioita ei vain pysty toteuttamaan sillä tasolla, mitä haluaisi tänä aikana, ja se vähän ahdistaa.

Pärmäkoski myöntää, että pienikin flunssa on saanut hänet ajattelemaan koronaa.

– Olen pysynyt kotosalla aina, kun on tullut jotain oiretta. Olen aika tarkka näistä asioista. Jos silmät vähänkin vuotavat, olen jo paniikissa, että nytkö korona iski, Pärmäkoski sanoi.

Mihin motivaatio nojaa?

Koronapandemia siirsi Tokion olympiakisoja vuodella eteenpäin, joten samalla siirtyi myös Wilma Murron tavoite. Jarno Koivusen mukaan he ovat oppineet asettamaan välitavoitteita sekä erilaisia tehtävätavoitteita, joiden avulla on ollut helppo edetä päivä kerrallaan.

– Tässä on täytynyt miettiä sitä, mihin sen oman motivaation nojaa. Se on meillä molemmilla tullut pintaan tässä koronan aikana, Murto kertoi.

– On oppinut keskittymään siihen, mitä tekee tänään tai huomenna, eikä keuli liikaa ajatuksissa siihen, mitä pitää tehdä kuukauden päästä, kahden kuukauden päässä, ensi vuonna tai niissä seuraavissa arvokisoissa.

Järvilehdolle tämän kauden piti olla karsintaa Pekingin olympialaisiin, mutta nyt kilpailukalenteri ja karsinta ovat yhtä suurta kysymysmerkkiä.

– Minua on mietityttänyt se, miten ne karsinnat hoidetaan. Saadaanko järjestettyä joitakin kisoja? Moni kisa on jo mennyt ohi, kun ne on peruttu, joten mielenkiintoista nähdä, miten ne karsinnat hoidetaan, Järvilehto sanoi, mutta ei aio ottaa tilanteesta paineita.

– Eihän tällaista aikaa ikinä toivo, mutta olen osannut ottaa siitä kaikki positiiviset asiat irti. Nyt on aikaa levätä ja tehdä muita juttuja. Sitten kun päästään taas maailmalle ja laskemaan, niin silloin tehdään sitä taas täysillä.

Psyykkinen ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä

Hannaleena Ronkainen toimi aikoinaan Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön urheilupsykologina. Hänen mielestään suomalaisessa urheilussa valmiudet tunnistaa psyykkisen terveyden haasteita ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Psyykkinen valmennus on ottanut isoja askelia ja sillä tuetaan sekä urheilijan että valmentajan työtä. Ajattelen, että urheilijan psyykkinen ja fyysinen terveys kulkevat käsi kädessä, molemmat ovat valmennuksellisia asioita, Ronkainen sanoi.

Ronkaisen mukaan epävarmuus nostattaa helposti ahdistusta, ja hän uskoo koronan jättävän jälkiä henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen.

– Toivon myös, että korona jättää vahvistuneita jälkiä yhteenkuuluvuuden tunteesta ja aidosta välittämisestä. Me ihmiset, ja suomalaiset, olemme selvinneet aikaisemmin haasteellisimmistakin vaiheista, hän korosti.

– Uskon mielen ponnahduskykyyn ja asenteeseen, että me tulemme täältä vielä! Koronan myötä asioiden ja omien arvojen kirkastuminen voi olla tärkeä voimavara tulevaisuudessa.

Lue myös:

Urheilusta vastaava ministeri Saarikko ei lupaa lisää rahaa, vaan kehottaa kohdentamaan varoja urheilijoiden mielenterveyteen – "Se on raha, joka maksaa itsensä takaisin"

Anni Vuohijoki kertoo suuresta tragediastaan, jonka jälkeen hän oppi avaamaan suunsa paremmin, kun mieltä painaa: "Olen ollut tarkempi sanomaan ääneen, etten jaksa"

Olympiakomitean pomo myöntää: huippu-urheilijoiden mielenterveyden häiriöihin reagoiminen on Suomessa alkumetreillä ja tukea saa liian pieni ryhmä

Huippu-urheilijoiden mielenterveyspalveluja on alettu rakentaa, mutta Olympiakomitean jättävä urheilupsykologi myöntää puutteet: "Myös huippu-urheilun on otettava mielenterveyttä enemmän huomioon"

Näin suomalaiset tähtiurheilijat reagoivat Ylen mielenterveyskyselyn tuloksiin – NHL-konkari: "Ammattiavun saamisen ei pitäisi olla enää tabu"

Ennen pandemiaa kerätty tutkimus: Huippu-urheilijat voivat varsin hyvin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat