Näyttävän soolomaalin iskenyt jääpallotähti Tuomas Määttä lähestyy maailman kovinta kärkeä – suhtautuu vaatimattomasti historialliseen tunnustukseen

Tuomas Määttä ei ole täysin tyytyväinen suorituksiinsa alkukauden aikana.

urheilu
Tuomas Määttä, jääpallon MM 2019.
Tuomas Määttä kuuluu Suomen maajoukkueen avainpelaajiin. Hän teki vuoden 2019 MM-pronssiottelussa hattutempun. Adam Ihse/AOP

Jääpallon suomalaistähti Tuomas Määttä nappaa pallon omalla kenttäpuoliskolla ja etenee näyttävästi luistellen kohti Baikal Energyn maalia.

Vastustajat yrittävät pysyä suomalaisen kyydissä, mutta turhaan. Määttä luistelee lopulta päätyyn asti ja taiteilee pallon komeasti verkkoon. Maali vie SKA Neftjanikin 5–4-johtoon, mutta ottelu päättyy lopulta 5–5. Määttä oli mukana lähes jokaisessa SKA:n maalissa, sillä suomalainen tehoili pisteet 2+2.

– Maali on aina maali. Ei sillä ole periaatteessa väliä, että millainen se on, 24-vuotias Määttä toteaa Yle Urheilulle vaatimattomasti.

Voit katsoa maalin alla olevasta tviitistä tai linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Viime kaudella Ruotsissa Vuoden jääpalloilijaksi valittu Määttä siirtyi täksi kaudeksi habarosvskilaiseen SKA Neftjanikiin Venäjälle. Määttä on aloittanut maailman kovimmassa jääpalloliigassa vakuuttavasti.

Suomalainen on viimeistellyt 13 otteluun tehot 15+13=28, mikä oikeuttaa koko sarjan pistepörssissä neljänteen sijaan.

– Olen ollut välillä ihan ok tyytyväinen, mutta suurimmaksi osaksi voisi mennä vielä paremmin. Tuossa on paljon uutta ja kehitettävää. Paremminkin voisi mennä, Määttä sanoo.

Määttä suhtautuu suorituksiinsa vaatimattomasti. Suomalaistähden otteet ovat kuitenkin vakuuttaneet myös Urheilutoimittajain liiton raadin, sillä Määttä on ehdolla Vuoden urheilijaksi 2020.

Määtästä voi tulla ensimmäinen pelaaja, joka yltää ainoastaan jääpalloa pelaavana urheilijana Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon. Aiemmin kymmenen joukkoon on yltänyt esimerkiksi vuonna 1967 kymmenenneksi äänestetty Lars Näsman, joka pelasi jääpallomaajoukkueen lisäksi Suomen jalkapallomaajoukkueen maalivahtina.

Sakari Salo ylsi puolestaan vuonna 1948 kahdeksanneksi ja vuonna 1949 yhdeksänneksi. Hän pelasi jääpallon lisäksi tennistä.

– Tämä on varmaan isompi asia jääpallolle, että on jääpalloilija mukana. Sen kautta se on minullekin isompi asia. Se, että se olen minä, on käytännössä se ja sama. Se on iso asia, mutta en ole pitänyt sen kummemmin mahdollisuutena, että voisin sen saada. Aika näyttää, miten käy.

Erilainen pelitapa

Määtän kausi on alkanut pisteiden valossa hyvin, vaikkakin suomalaistähti ei ole täysin sopeutunut venäläisten tapaan pelata. Yhteispelissä joukkuekavereiden kanssa riittää vielä kehitettävää.

– Venäläinen pelitapa on muutenkin erilainen verrattuna Ruotsiin ja Suomeen. Täällä peli on aggressiivisempaa ja hyökätään suoraviivaisemmin. Ideana on tehdä maali, eikä pitää palloa, pyöritellä tai miettiä, Määttä sanoo.

– Siinä on totuttelua, mutta kyllä se tulee ajan kanssa ja olen huomannut, että pelini on parempaa koko ajan.

Määttä pelasi viimeiset neljä kautta yhdessä kaksoisveljensä Tommin kanssa Ruotsin liigassa Edsbyns IF:ssä ja voitti kolme mestaruutta. Kultajuhlien jälkeen Määttä kuitenkin halusi kokeilla jotain uutta ja muutti Habarovskiin, joka sijaitsee kaukoidässä vain 30 kilometrin päässä Kiinan rajasta.

Uuden pelipaikan sijainnilla ei ollut kuitenkaan vaikutusta uutta pelipaikkaa valittaessa.

– Täällä matkustetaan kuitenkin niin paljon, joten asuinpaikalla ei ole väliä, Määttä sanoo.

– Tämä vaihtoehto oli paras vaihtoehto juuri sillä hetkellä. Tietysti myös joukkue on yksi sarjan parhaimmista, niin sekin vaikutti osittain päätökseen.

Yleisö pitkästä aikaa katsomoihin

Suomalaistähti on viihtynyt hyvin uudessa, noin 600 000 asukkaan kotikaupungissaan. Muutos on ollut melko iso, sillä Edsbyssä asuu ainoastaan noin 4 000 ihmistä.

– Täällä on kaikki, mitä tarvitsee. Jos haluaa tehdä jotain, niin löytyy kyllä tekemistä. Onhan tämä erilainen, jos vertaa Edsbyyn. Jos siellä halusi tehdä jotain, piti ajaa tunti tai kaksi muualle.

SKA Netfjanik ei ole joutunut siirtämään otteluitaan, vaikka Venäjän jääpalloliigan joukkueissa onkin ollut koronatapauksia. Myös Määttä on sairastanut koronan. Hän kertoi Vantaan Sanomille (siirryt toiseen palveluun) sairastaneensa tautia noin viikon verran.

Koronan takia SKA Netfjanik saikin ottaa ensimmäistä kertaa kotiotteluunsa yleisöä vasta viime viikonloppuna, kun lähemmäs 3 000 katsojaa todisti Määtän soolomaalia 10 000 katsojaa vetävässä Jeferoi -areenassa.

SKA Neftjanik saakin ottaa jatkossa katsojia 30 prosenttia katsomokapasiteetista.

– Se oli kyllä erittäin mukavaa, että oli katsojia. Täällä pelejä katsotaan eri tavalla kuin Ruotsissa. Venäjällä on enemmänkin sellaista yleistä huutamista, kun taas Ruotsissa yleensä fanit laulaa. Siellä on rytmiä ja muuta. Täälläkin katsojat ovat kyllä aktiivisia, ei ole hirveästi hiljaisia hetkiä.

Gretzkyllä ei vaikutusta

Määtällä on monipuolinen lajikokemus, sillä Vantaalta ponnistanut jääpalloilija on harrastanut myös jääkiekkoa Kiekko-Vantaassa ja jalkapalloa Tikkurilan Palloseurassa. Lajitaustoista huolimatta Määtän pelinumerolla 99 ei ole kuitenkaan sidosta NHL-legenda Wayne Gretzkyyn.

– Ei siinä mitään sen isompaa ihmettä ole. Silloin joskus nuorena saimme valita vanhoista paidoista. Siellä oli 99 ja joitakin muita, mutta se näytti ainakin siinä iässä parhaimmalta. Sen sitten nappasin ja se on nyt pysynyt tässä peliurani ajan, Määttä sanoo.

Määtän joukkueen kausi jatkuu tammikuun 7. päivä venäläisen uudenvuoden juhlan jälkeen. SKA Neftjanik on Venäjän jääpalloliigassa tällä hetkellä kolmantena, seitsemän pistettä kärkijoukkue Dynamo Moskovaa perässä.

– Totta kai minä ja suurin osa meidän joukkueesta haluaa tietenkin voittaa mestaruuden, mutta sen näkee sitten myöhemmin kauden aikana, että onko se mahdollista, Määttä toteaa.

Juttua muokattu 28.12.2020 klo 20.07: tarkennettu ja lisätty kappaleita Vuoden urheilija -äänestyksen historiasta jääpalloilijoiden osalta. Korjattu myös jutun alaotsikkoa, jossa kerrottiin virheellisesti, että Määttä olisi ainoa ehdokaslistalle päässyt jääpalloa pelaava urheilija. Pelaajia on ollut useita, sillä ehdokaslistat olivat aikoinaan hyvin pitkiä. Korjattu ruotsalaiskylä Edsbyn nimi oikeaan muotoon.

Lue myös:

Hattutempun iskenyt Määttä kovassa pistetahdissa jääpallon Venäjän Superliigassa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat