Brexit hankaloittaa suomalaisten siirtymistä Englannin jalkapallokentille: jopa maajoukkuepelaajat voivat jäädä ilman työlupaa

Suomalaispelaajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa saada työlupaa brittikentille.

Marcus Forss (oik.) on noussut Brentfordin edustusjoukkueeseen seuran junioriakatemian läpi. Kuva: AOP

Britannian EU-ero aiheuttaa lukuisille jalkapalloseuroille ja pelaajille pohdittavaa. Brittikentille haluavien ulkomaalaispelaajien ja -valmentajien on täytettävä vuodenvaihteen jälkeen tarkat ehdot, vaikka he tulevat Euroopan unionin alueelta.

Muun muassa Teemu Pukin pelaaja-agenttina työskentelevän Kalle Sormusen mukaan tiukennukset heijastuvat myös suomalaispelaajiin.

– Varmasti suomalaispelaajien meno sinne vaikeutuu. Syynä on, että Suomen liiga on luokiteltu niin alas. Tarvittavien pisteiden saaminen kasaan on supervaikeaa jopa A-maajoukkuetason jätkille, jos he pelaavat kotimaan liigassa.

Työluvan myöntämisessä katsotaan muun muassa pelaajan maaottelumäärää, lähtöseuran ja -liigan tasoa sekä pelattujen otteluiden määrää.

Mihin suuntaavat nuoret?

Brexitin yksi merkittävimmistä vaikutuksista on, etteivät brittiseurat voi jatkossa tehdä sopimuksia alle 18-vuotiaiden ulkomaalaispelaajien kanssa. Valioliigan seurat voivat hankkia ensi tammikuun siirtoaikana kolme alle 21-vuotiasta pelaajaa, ja jatkossa kiintiö on enintään kuusi kaudessa.

– Tahoille, jotka lähinnä vievät nuoria pelaajia akatemioihin, menetys on bisnesmielessä iso. Kasvattajaseuroille Englannissa uudistus on varmaan hyvä. Nyt isotkin seurat joutuvat keskittymään enemmän kotimaasta saataviin pelaajiin, Sormunen sanoo.

Eerikkilän urheiluopiston jalkapallopalveluiden päällikkönä hiljattain aloittanut Erkki Valla sanoo, että akatemiaväylän tyssäämisellä on merkitystä suomalaisnuorille.

– Ei nuoria pelaajiamme ole viime vuosina mitään valtavaa vyöryä siirtynyt brittiakatemioihin, mutta on sillä vaikutusta. Jonkin verran kiellolla on myös taloudellista merkitystä. Etenkin isompiin akatemioihin siirryttäessä englantilaisseurat ovat maksaneet nuorista pelaajista, muun muassa KäPan ja HJK:n valmennuspäällikköinä työskennellyt Valla sanoo.

Teemu Pukki siirtyi Bröndbystä Norwichiin kesällä 2018. Nyt sama siirto ei välttämättä olisi ollut enää Brexitin takia mahdollinen. Kuva: AOP

Alaikäisten hankintakielto saattaa muuttaa nuorten siirtomarkkinoita laajemmin.

– Uskon, että Saksan markkinoista tulee suomalaispelaajille entistä tärkeämpiä. Britit jäävät pois, niin sitten ne ovat varmaan lähinnä nämä maat: Tanska, Belgia, Hollanti ja Saksa, Valla uskoo.

Myös Sormusen mukaan suomalaiskatseet saattavat kiinnittyä entistä enemmän Keski-Eurooppaan, mikäli tulevaisuuden tavoitteena ovat brittikentät.

– Parhaille nuorille liigapelaajillemme voi olla vaihtoehto mennä puoleksi vuodeksi tai vuodeksi keräämään pisteitä Belgiaan tai Hollantiin.

Valla ja Sormunen uskovat, että sellainen toiminta lisääntyy, jossa alle 18-vuotiaita siirtyy ensin Britannian ulkopuolelle erilaisiin yhteistyöseuroihin. Esimerkiksi Manchester Cityn omistava City Football Group on levittänyt omistustaan ympäriinsä.

Molemmat muistuttavat myös, että suurseurat ovat taitavia löytämään tapoja saada haluamansa pelaajat.

Kannattaako lähteä?

Palveleeko brittiakatemiaan siirtyminen nuoren kehitystä edes kaikkein parhaiten? Valla muistuttaa, että jokainen tilanne, pelaaja ja kohde ovat omia tarinoitaan.

– Edelleen on varmasti paikkoja, joissa tehdään pikkaisen laadukkaammin kuin meillä, mutta on Suomessakin hyviä paikkoja, Valla tiivistää.

Samalla hän muistuttaa, että nuoren paine lähteä ulkomaille saattaisi pienentyä, mikäli entistä useammassa suomalaisseurassa pystyttäisiin tarjoamaan uskottava polku eteenpäin.

Brittipelaajien määrän todennäköistä kasvua ja mahdollisuuksien avautumista omille nuorille pidetään Britanniassa myönteisenä asiana. Valla kuitenkin uskoo, että brittiseurat ovat isossa kuvassa brexitin häviäjiä.

Brexitin lisäksi korona luo pelaajamarkkinoille epätietoisuutta.

– Rahahanat ovat nyt enemmän kiinni myös Englannissa, Sormunen tiivistää.

Lue myös: