Kaksi Nuorten Leijonien ketjua on hioutunut timanteiksi, mutta ketjuruletti jatkunee – asiantuntijan mukaan erityisesti yhden pelaajan tilanne on vaikea

Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue on hyökkäyksellisesti pitkälti ykköskentän varassa. Tehoja kaivataan kakkosketjulta, joka ei ole onnistunut maalinteossa tasakentällisin.

Roby Järventie pelasi MM-turnauksen ensimmäisen ottelun ykkösketjussa. Tämän jälkeen paikka on ollut kakkosketjussa Juuso Pärssisen ja Brad Lambertin vierellä. Kuva: Pasi Mennander/Leijonat.fi

Nuoret Leijonat on kulkenut jääkiekon MM-kisoissa Edmontonissa voitosta voittoon. Alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue on kaatanut alkusarjassa Saksan, Sveitsin ja Slovakian, mutta uudenvuodenyönä edessä on todellinen haaste, kun vastaan asettuu mestarisuosikki Kanada.

Ensimmäisen kivikovan ottelun ja sen jälkeen odottavan puolivälieräpelin alla Suomen joukkueessa on yksi iso kysymysmerkki: hyökkääjä Roby Järventien rooli.

Syyskaudella Järventie, 18, iski Ilveksen liigajoukkueessa 19 ottelussa tehot 7+7=14. Myös MM-turnaukseen hänet valittiin maalintekijäksi ja pelien ratkaisijaksi. Kolmen alkusarjan ottelun jälkeen Järventien pistesarake näyttää yhä nollaa.

MM-turnauksen ensimmäisessä ottelussa Järventie pelasi ykkösketjussa Kasper Simontaipaleen ja kapteeni Anton Lundellin kanssa. Seuraavaan peliin ykkösketjua muutettiin. Roni Hirvonen vei Järventien paikan, ja Ilves-hyökkääjä laitettiin yhteen kakkosketjun Juuso Pärssisen ja Brad Lambertin kanssa.

Kakkosketjun peli ei ota sujuakseen. Keskushyökkääjä Pärssinen on iskenyt tehonsa 1+1 ylivoimalla, samoin kaksi syöttöpistettä saalistanut laitahyökkääjä Lambert. Slovakia-ottelussa niin Lambert kuin Järventie kokivat penkityksen. Tämän seurauksena kakkos- ja kolmosketjujen koostumuksia sotkettiin.

Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntijan Juha Juujärven mukaan Suomen kokoonpanossa juuri Järventien ja kolmosketjussa pelaavan Matias Mäntykiven paikat ovat ne, joita voidaan vielä vaihtaa. Juujärven mielestä Pärssinen ja Lambert ovat toimiva kaksikko, samaten Henri Nikkanen ja Aku Räty.

– Toivoisin itse, että Järventie saisi vielä mahdollisuuden kakkosketjussa ja pystyy sen myös käyttämään. Hänellä on sellainen potentiaali, että hän pystyy tiukkoja maalin pelejä ratkaisemaan omalla panoksellaan. Kanada-peli, jos jokin, on hänelle loistava paikka näyttää.

Aku Räty iski maalin niin Saksaa kuin Sveitsiäkin vastaan. Kuva: Pasi Mennander/Leijonat.fi

Tasakentällisin saatavan suuren vastuun lisäksi Järventie pelasi Slovakia-otteluun asti Suomen ykkösylivoimassa. Toisessa erässä Järventien tilalle nostettiin puolustaja Kasper Puutio.

Ensimmäisissä otteluissa hitaalta ja tehottomalta näyttänyt ykkösylivoima piristyi Puution tultua kuvioon.

– Kysymys ei ole siitä, onko Puutio parempi ylivoimassa kuin Järventie, vaan Puution kätisyys on eri. Sen vuoksi Lundell siirtyy ylivoimassa toiselle puolelle pelaamaan ja Simontaival on keskellä rightin ampujana. Ykkösylivoima on loksahtanut paljon paremmin kohdilleen nyt.

Puutiolla höystetty ykkösylivoima on iskenyt Suomelle yhden maalin. Pärssisen johtama kakkosylivoima on puolestaan tykittänyt viisi maalia mukaan lukien harjoituspeli Yhdysvaltoja vastaan.

– Järventien vahvuudet ovat ylivoimapelissä. Onko hänelle paikkaa kakkosylivoimassa, joka oli kahdessa ensimmäisessä pelissä Suomen tehokkaampi yksikkö? Juujärvi pohtii.

Nelosketju sinetöi koostumuksensa

Kahdessa edellisessä ottelussa Suomen hyökkäyspelissä suurinta vastuuta on kantanut Lundellin johtama ykköskenttä, jossa puolustajina pelaavat Ville Heinola ja Santeri Hatakka. Ykkösvitjan häikäiseviä otteita ihasteli Slovakia-pelin jälkeen myös joukkueen päävalmentaja Robert Petrovicky.

Ykkösketju tarvitsisi erityisesti pelien koventuessa lisää tulivoimaa rinnalleen, mutta Juujärvi ei ole asiasta järin huolissaan.

– Tiukoissa peleissä tarvitaan leveyttä ratkaisurintamaan, mutta nyt lähes jokainen Suomen hyökkääjä on vähintään ollut mukana maalintekotöissä. Uskon, että maalintekovoimaa löytyy.

Juujärven mukaan Suomi löysi Slovakia-pelissä nelosketjuun sopivan koostumuksen, kun Benjamin Korhonen pääsi pelaamaan ensimmäisen MM-ottelunsa Samuel Heleniuksen ja Mikko Petmanin kanssa.

Korhonen oli päätöserässä lähellä maalintekoa, mutta ei onnistunut nostamaan kiekkoa ohi slovakkimaalivahti Samuel Hlavajin. Sen sijaan Helenius tuikkasi irtokiekon tyhjään maaliin ja teki turnauksen toisen maalinsa vielä ottelun loppupuolella. Korhonen nappasi syöttöpisteet molempiin osumiin.

– Oli tärkeää, että he saivat nuo kaksi maalia tehtyä. Heleniuksella oli muutenkin yksi paikka Slovakiaa vastaan. Maalit vapauttavat kyseisten pelimiesten pelaamista, kun he saavat onnistumisia alle ja tulee sellainen tunne, että tällä kolmikolla pystymme tekemään tulosta.

Myös päävalmentaja Antti Pennanen kiitteli nelosketjun työntekoa ja ilmettä Slovakia-ottelussa.

– Oli tosi tärkeää, että leveyttä maalintekoon tuli muualtakin kuin ykkösketjulta. Nelosketju oli erittäin hyvä. Hienoa, että he toivat maaleja. Muutenkin meillä on ihan hyvin hahmottumassa meidän kokonaisuutemme.

Benjamin Korhonen esiityi energisesti ensimmäisessä MM-ottelussaan Slovakiaa vastaan. Kuva: Pasi Mennander/Leijonat.fi

Iso vahvuus maalintekovoimaan tulee Suomen puolustuksesta. Juujärvi kehuu, miten pakisto rytmitti hyökkäyspeliä Slovakiaa vastaan. Kiekkoa uskallettiin pelata välillä alaspäin, ottaa viisikko kasaan ja hyökätä sitten viivelähdön kautta.

– Se on tärkeä juttu, että uskalletaan pelata rytmitettyä hyökkäystä. Toki paine lisääntyy jatkossa. Todelliseen testiin Suomen pakisto joutuu ensimmäistä kertaa Kanada-pelissä. Tähän mennessä kovaa painetta ovat antaneet Saksa ja Sveitsi, jotka Suomi hoiteli aika tyylikkäästi pois.

– Slovakia ei painetta juuri antanut, vaan keskittyi keskialueen tukkimiseen. Se ei tuottanut Suomelle vaikeuksia. Lukuisista viivelähdöistä huolimatta Suomi ei päässyt pitkiin hyökkäyksiin kiinni ykköskenttää lukuun ottamatta.

Lähes täydellinen ottelu alla

Suomen peli on mennyt hermostuneen, Saksaa vastaan pelatun avausottelun jälkeen peli peliltä parempaan päin. Slovakia-ottelu oli tähän asti joukkueen paras esitys.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä pelatusta ottelusta Suomi vei pisteet mukanaan 6–0-voiton turvin.

– Pelitapa ja sen toteutus oli lähes täydellistä 60 minuuttia Suomelta. Jos Lundellin viisikkoa mietitään, he loivat jo ensimmäisessä vaihdossa kolme maalipaikkaa, Juujärvi sanoo.

Slovakia pelasi aiemmin turnauksessa Kanadaa vastaan. Tuo ottelu päättyi mestarisuosikin 3–1-voittoon. Viimeisen osuman Kanada löi tyhjään maaliin.

Slovakialta katkesi vähän selkäranka. Kun peli karkasi käsistä, ei nähty sitä Slovakiaa, joka keskittyy todella nöyrästi oman maalin varjeluun.

Juha Juujärvi

Juujärven mukaan Suomen maalimäärä kertoo Nuorten Leijonien kovasta valmiudesta pelata, mutta myös siitä, että Slovakia oli jo varmistanut puolivälieräpaikkansa voitettuaan ensimmäisessä ottelussa Sveitsin ja raavittuaan pisteen Saksalta. Siten lukemat eivät pysyneet niin tiukkoina kuin Kanadaa vastaan.

– Slovakialta katkesi vähän selkäranka. Kun peli karkasi käsistä, ei nähty sitä Slovakiaa, joka keskittyy todella nöyrästi oman maalin varjeluun. Suomi taas pystyi luomaan maalintekomahdollisuuksia monipuolisesti sekä omalla hyökkäyspelaamisellaan että riistojen jälkeen nopeilla vastaiskuilla.

Vaikka Nuoret Leijonat pääsi Slovakiaa vastaan neljästi ylivoimalle, ei Suomi iskenyt erikoistilanteista maaleja toisin kuin turnauksen aiemmissa peleissä.

Juujärvi ei ole tehottomuudesta huolissaan Kanada-ottelun alla, sillä maalipaikkoja syntyi ylivoimallakin.

– Kanadan alivoimapeli on hyvin erityyppistä. Se on aggressiivisempaa kuin Slovakian alivoima. Jos Suomi on terävä ja nopea, sillä voi aukaista paikkoja.

Suomi pelaa alkusarjan viimeisen ottelunsa torstain ja perjantain välisenä yönä kello 1 Kanadaa vastaan. Ottelun voittaja vie A-lohkon ykköspaikan ja saa vastaansa puolivälierissä B-lohkossa neljänneksi sijoittuvan joukkueen.

Lue myös: