Suora

  • Urheiluruutu
  • Heikki Nivan on valittava: Snookerammattilainen tai voimisteluvalmentaja
  • Urheiluruutu
  • Jalkapallon naisten maaottelu AUT - FIN

Teinityttö sai erityisen huomionosoituksen, kun Valko-Venäjän presidentti haki häntä tanssimaan – sittemmin juhlitusta sankarista tuli Aljaksandar Lukašenkan halveksunnan kohde

Valko-Venäjän urheilusankarit ovat yhdistäneet voimansa vastustaessaan Aljaksandar Lukašenkan hallintoa. Siitä on kasvanut historiallisen suuri urheilijoiden protestiliike.

Urheilupolitiikka
Uinnin MM-voittaja ja olympiamitalisti Aleksandra Gerasimenja on nykyään osa Valko-Venäjän urheilijoiden suurta protestiliikettä.
Uinnin MM-voittaja ja olympiamitalisti Aleksandra Gerasimenja on nykyään osa Valko-Venäjän urheilijoiden suurta protestiliikettä. Kuva: Adam Pretty/Getty Images, kuvankäsittely Maiju Hakalahti

Uinnin maailmanmestari ja olympiamitalisti Aleksandra Gerasimenja tapasi presidentti Aljaksandar Lukašenkan ensimmäistä kertaa lähes kaksi vuosikymmentä sitten. Tuolloin teini-ikäinen uintilupaus sai kutsun Lukašenkan isännöimiin uudenvuodenjuhliin.

Lahjakkaan nuoren urheilijan ilta sai eräänlaisen huipennuksen, kun itse presidentti haki Gerasimenjaa tanssimaan. Tuona iltana – ja pitkään sen jälkeenkin – Gerasimenja ei kyseenalaistanut Lukašenkan asemaa Valko-Venäjän johtohahmona. Se oli urheilijalle luonnollista, kuin maan DNA:han kirjoitettua.

Gerasimenja, 35, saavutti urallaan useita arvokisamitaleja, joista kirkkaimpana olivat vuoden 2011 maailmanmestaruus ja kaksi olympiahopeaa Lontoossa 2012. Lukašenka ja maan urheilupäättäjät kehuivat menestysuimaria vuolaasti.

Päättäjien huomio imarteli, vaikka Gerasimenjallekin oli herännyt kysymyksiä maan järjestelmästä ja urheilijoiden roolista. Hän kuvailee Yle Urheilulle valkovenäläisurheilijoiden olleen kuin robotteja, jotka seurasivat käskyjä, noudattivat aikatauluja ja täyttivät pomojen asettamia mitalitavoitteita.

– Niiden asioiden kanssa pystyi kuitenkin elämään. Emme saaneet välttämättä kertoa mielipidettämme, mutta meillä oli mahdollisuus tehdä rakastamaamme työtä, harjoitella ja kilpailla.

– Näin totta kai, ettei urheilujärjestelmämme ollut ihanteellinen tai toimiva. Näimme menestysurheilijoita, jotka putosivat uransa jälkeen tyhjän päälle. Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa ei kelvannut, jos he eivät tukeneet vallanpitäjien ajatuksia, Gerasimenja sanoo.

Valkovenäläiset ovat jatkaneet laajoja mielenosoitusmarssejaan pitkin syksyä ja talvea.
Valkovenäläiset ovat jatkaneet laajoja mielenosoitusmarssejaan pitkin syksyä ja talvea. Sadat tuhannet maan kansalaiset ovat vaatineet ihmisoikeuksien kunnioittamista ja vapaita presidentinvaaleja. Natalia Fedosenko/Tass/Getty Images

Uransa viime vuonna lopettanut huippu-uimari vältti poliittista keskustelua aina tämän vuoden elokuuhun. Valko-Venäjän presidentinvaaleja seuranneet vilppiepäilyt, joukkopidätykset ja pahoinpitelyt saivat Gerasimenjan tuomitsemaan jyrkästi Lukašenkan ja tämän hallinnon toiminnan.

Hän allekirjoitti ensimmäisten joukossa urheilijoiden avoimen kirjeen vapaiden ja rehellisten uusintavaalien puolesta. Nykyään vetoomuksen on allekirjoittanut lähes 2000 valkovenäläistä huippu-urheilijaa.

– Ennen urheilijat yrittivät olla ottamatta kantaa politiikkaan, mutta tässä on kyse jostain ihan muusta. Kansalaisiamme on lyöty, pahoinpidelty, raiskattu… En voinut uskoa, että sellaista tapahtuu minun maassani. Tajusin, etten voinut pysyä hiljaa tuollaisessa tilanteessa.

Gerasimenja on oppinut monen muun tavoin, mikä on Lukašenkan vastustamisen hinta. Uimarin isä Viktor pidätettiin marraskuun alussa yli vuorokaudeksi rauhanomaisten mielenosoitusten yhteydessä. Omaa uimakouluaan Minskissä pitävä Gerasimenja ei ole saanut enää ulostulojensa jälkeen kaupungilta allasvuoroja. Myös urheilijatovereiden kohtalot ovat koskettaneet.

– Urheilija, joka kertoo mielipiteensä tänä vaikeana aikana, ymmärtää riskeeraavansa koko uransa. Jos ennen sai hemmottelua ja ylistystä mediassa, nyt saa osakseen ennennäkemätöntä halveksuntaa. Urheilijalta viedään apurahat, palkat ja paikka maajoukkueessa.

– Urheilijoita on pidätetty, heitä on tuomittu oikeudessa… Ei ole väliä, mitä he ovat saavuttaneet tai tehneet aiemmin maansa eteen. Nyt he eivät ole enää mitään.

Katso Urheiluruudun uutispaketti Valko-Venäjän tilanteesta ja jääkiekon MM-kisojen kohtalosta

15 päivää vankilassa

Yksi Valko-Venäjän menestyneimmistä naiskoripalloilijoista, EM-mitalisti ja WNBA:n finalisti Jelena Levtshenko on Gerasimenjan tavoin ollut aktiivisimpia nykyhallinnon kritisoijia.

Levtshenko, 37, vietti sen vuoksi lokakuussa 15 päivää pahamaineisessa Okrestinan vankilassa. Koripalloilija pidätettiin Minskin lentokentällä, kun tämä oli aikeissa matkustaa Kreikkaan toipumaan loukkaantumisesta. Vankeusrangaistuksen syyksi ilmoitettiin osallistuminen rauhanomaisiin mutta hallinnon laittomina pitämiin mielenosoitusmarsseihin.

– Hirveintä ei ole olla vankilassa. Hirveintä on olla vankilassa ja ymmärtää, ettei maassamme ole ihmisoikeuksia. Nykypäivänä laki on olemassa vain hallinnolle ja sitä tukeville ihmisille, ei muille. Pelottavinta oli ajatella vankilassa, että mitä tahansa voi tapahtua, Levtshenko kertoo.

Levtshenko sanoo kohdanneensa muiden sellissään olleiden naisten kanssa rajua kiusantekoa.

– Meitä oli viisi ihmistä neljän hengen sellissä. Meiltä vietiin patjat, joten jouduimme nukkumaan pelkkien metallisten sängyn palkkien päällä. Lämmin vesi katkaistiin useiksi päiviksi, eikä vessaa voinut vetää. Meitä ei päästetty suihkuun...

Valko-Venäjän tunnetuimpiin urheilijoihin kuuluva Jelena Levtshenko kävi aktiivisesti hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa, kunnes hänet pidätettiin syyskuun lopussa.
Huippukoripalloilija Jelena Levtshenko osallistui Minskissä rauhanomaisiin mielenosoitusmarsseihin. Siitä seurasi vankeusrangaistus. Jelena Levtshenkon Instagram

Levtshenko muistelee myös hetkeä, kun vangit koottiin katsomaan Valko-Venäjän vallanpitäjiä ylistävää elokuvaa.

– Sen piti kai olla jotain aivopesua. Elokuvan jälkeen osa vangeista esitti kysymyksiä. Kysyin vankilan johtajalta, tietääkö hän, mitä sellissämme tapahtuu. Hän vastasi, että sellaista tehtiin, jottemme haluaisi joutua sinne uudelleen. Hän kysyi, millaista sitten luulimme Okrestinassa olevan. Yksi vangituista vastasi, että sellaista kuin näytätte valtionkanavilla, Levtshenko kertoo.

Valko-Venäjän valtionkanavalla esitettiin syksyllä televisiopätkä, jossa kehuttiin, miten hienot puitteet Okrestinan vankilassa oli.

Levtshenko ehti ajatella 15 vankeuspäivän aikana paljon. Sellitovereiden seura ja vangittujen mielenosoittajien yhteishenki auttoivat häntä jaksamaan.

– Ymmärsin myös, että vaikka vangitsijat voivat päättää vapaudestani ja kohtelustani, vain minä voin kontrolloida, mitä pääkopassani tapahtuu. Yhdessä vaiheessa pelko kalvoi mieltäni ja kävin läpi pahimpia skenaarioita. Tajusin, että jos annan niille ajatuksille elintilaa, ne kasvavat vielä suuremmaksi peloksi ja paniikiksi. Minun oli hallittava tunteitani, koska vangitsijoiden tavoite oli nimenomaan murtaa ihmiset.

– En sano, että se olisi ollut helppoa, mutta se auttoi.

Vetoomus kansainvälisille urheilujohtajille

Levtshenko lensi vapauduttuaan Ateenaan, jossa hän huomasi sairastuneensa koronavirukseen. Hän epäilee saaneensa virustaudin vankilan epähygieenisten olosuhteiden vuoksi. Nykyään koripalloilija suunnittelee peliuransa jatkoa Kreikassa, mutta ottaa myös jatkuvasti kantaa kotimaansa tapahtumiin.

Levtshenko on pyytänyt kansainvälisten urheilupäättäjien tukea, jotta Valko-Venäjän väkivaltaisuudet ja ihmisoikeusrikkomukset saataisiin loppumaan. Kansainvälinen olympiakomitea ilmoitti joulukuun alussa, ettei esimerkiksi presidentti Lukašenkalla ja hänen pojallaan ole asiaa tuleviin olympialaisiin.

Valkovenäläisurheilijat ovat vedonneet myös Kansainväliseen jääkiekkoliittoon IIHF:ään, jotta kevään Valko-Venäjälle kaavaillut MM-kisat siirrettäisiin toiseen maahan. IIHF:n puheenjohtaja René Fasel kertoi kuitenkin keskiviikona Ylelle haluavansa järjestää kisat Minskissä.

– MM-kisojen järjestäminen tilanteessa, jossa ihmisiä napataan kaduilla ja heitetään vankilaan, on turvatonta. Näen, että turnauksesta saadut varat menisivät (Valko-Venäjän turvallisuuspalvelun) OMONin ja kansalaisten sortajien tukemiseen. Lisäksi on tämä koronavirustilanne. Keväällä, kun kaikki muut maat ottivat käyttöön edes joitain rajoituksia, maassamme ei tehty mitään. En tiedä, miksi tänne kannattaisi tulla ja asettaa pelaajia vaaraan, Levtshenko perustelee.

Myös Gerasimenja on yrittänyt vedota toistuvasti kansainvälisiin urheilupomoihin. Entinen huippu-uimari asuu nykyään Liettuassa, jossa hän vetää sorretuille urheilijoille suunnattua tukirahastoa. Rahasto auttaa valkovenäläisurheilijoita, jotka ovat saaneet mielipiteidensä vuoksi potkuja maajoukkueista ja työpaikoiltaan.

Aleksandra Gerasimenja (oik.) saavutti menestyksekkäällä urallaan muun muassa MM- ja EM-kultaa, kaksi olympiahopeaa ja olympiapronssin. Kuva Rion olympialaisten palkintojenjaosta 2016.
Aleksandra Gerasimenja (oik.) saavutti menestyksekkäällä urallaan muun muassa MM- ja EM-kultaa, kaksi olympiahopeaa ja olympiapronssin. Kuva Rion olympialaisten palkintojenjaosta 2016. All Over Press

Vuoden 2011 maailmanmestari sanoo olevansa syvästi murheissaan maansa urheilun puolesta.

– Näemme, miten parhaita urheilijoitamme tukahdutetaan ja häädetään. En tiedä, mitä urheilupäättäjämme ajattelevat, mutta eivät ainakaan urheilumme tulevaisuutta. Vielä muutama kuukausi, eikä urheilustamme jää mitään jäljelle. Kuka lähtee olympialaisiin, kuka puolustaa maamme kunniaa? Jos urheilijoita kohdellaan näin, he muuttavat muualle, vaihtavat kansalaisuutta ja harjoittelevat hyvissä olosuhteissa ulkomailla.

Gerasimenja tiedostaa, että urheilijoiden kasvava protestiliike on ollut innokkaana urheilumiehenä tunnetulle Lukašenkalle kova ja kipeä isku.

– Tämä on ollut päättäjille selvä kolaus. Urheilijatkin ovat kuitenkin ihmisiä, joilla on mielipiteensä poliittisistakin aiheista. Miksei ihmisille voi antaa mahdollisuutta ilmaista mielipidettään? Pyydämme samaa kuin muut sivistyneen maailman ihmiset – dialogia. Meitä ei haluta kuitenkaan kuunnella, koska sitä ei ole ennenkään tehty.

Gerasimenja ja Levtshenko eivät aio vaipua epätoivoon. Sadat tuhannet valkovenäläiset ovat jatkaneet protestejaan kaupunkien kaduilla, vaikka Lukašenkalla ei ole ollut aikomustakaan luopua vallasta. Urheilijat sanovat uskovansa yhä muutokseen, vaikka siihen menisi tuskallisen pitkä aika.

– Meillä ei ole vaihtoehtoja. Emme voi hävitä. Haluamme kaikki palata kotiin. Näen, ettei kansa antaudu, eikä tämä voi jatkua ikuisesti. Myös vallanpitäjien resurssit ovat rajalliset. Meillä on tukenamme kansainvälisiä organisaatioita eri aloilta. Liikkeemme kasvaa ja meistä tulee iso yhteisö, joka tekee töitä kansamme eteen, Gerasimenja sanoo.

Lue myös:

Kovaa kritiikkiä kohdannut Rene Fasel puolustaa Ylelle haluaan pitää jääkiekon MM-kisat Valko-Venäjällä – "Luuletteko Lukashenkon muuttuvan, jos kisoja ei järjestetä?"

"Tilanne ei ole koskaan ollut näin paha" – valkovenäläinen jääkiekkotoimittaja kertoo Ylelle suositun urheilumedian kohtaamasta rajusta painostuksesta

Sami Itani järkyttyi syvästi kuultuaan valkovenäläisen ystävänsä kohtalosta – suomalainen pettyi kansainvälisten urheilupomojen mitättömiin reaktioihin

Näky valkovenäläisen vankilan edessä pysäytti – urheilijatähdet kertovat Yle Urheilulle, mikä sai heidät voittamaan pelkonsa ja nousemaan uhkauksista huolimatta Lukashenkoa vastaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat