1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. painonnosto

Olympiakomitea laski rajusti painonnoston urheilijakiintiötä – olympiastatus edelleen vaarassa

Kansainvälisen olympiakomitean hallitus päätti, että Pariisissa 2024 saa kilpailla enintään 120 painonnostajaa kymmenessä luokassa.

Painonnostajien urheilijakiintiö laskee alle puoleen Rion kesäolympialaisista 2016. Kuva: Stoyan Nenov / Getty Images

Kansainvälisen olympiakomitean hallituksen joulukuiset urheilijakiintiöpäätökset olivat karua luettavaa (siirryt toiseen palveluun) painonnostajille.

Pariisin kesäolympialaisissa 2024 painonnostajien kiintiö pudotetaan 120:een Tokion tämän kesän kisojen 196:sta. Vielä Riossa kiintiö oli 260 urheilijaa. Määrä siis putoaa alle puoleen vuoden 2016 kisoista.

Mitaleja jaetaan Pariisissa enää viidessä miesten ja viidessä naisten luokassa, kun Tokiossa luokkia on vielä yhteensä 14. Samalla KOK ilmaisi, että painonnoston olympiastatus on edelleen tarkastelun alla. On siis yhä mahdollista, että lajia ei nähdä Pariisin kisoissa.

Taustalla ovat lajin synkkä dopingtilasto sekä Kansainvälisen painonnostoliiton IWF:n hallinnolliset epäselvyydet, joista on käynnistetty myös rikostutkintoja.

– Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI tutkii rahanpesuun, mahdollisesti korruptioon ja muihin asioihin liittyviä epäselvyyksiä. Puhutaan suurista summista, miljoonista dollareista. Kyllä tämä kaikki on sellaista rekordia tälle lajille, että on selvää sen johtavan vakaviin seuraamuksiin, toteaa Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäsen Sari Essayah.

Essayah ei ole urheilijakiintiöistä päättäneen KOK:n hallituksen jäsen, mutta tietää sanoa hallituksen odottavan tutkimusten ja myös maailmankuulun juristin, Richard McLarenin raportin valmistumista ennen kuin lopullisia päätöksiä lajin olympiastatuksesta tehdään.

Niiden on odotettu valmistuvan alkuvuoden aikana, mutta koronapandemia matkustusrajoituksineen voi hidastaa aikataulua. Loputtomiin KOK ei voi kuitenkaan päätöksiä venyttää.

– Meillä on maita ja urheiljoita, joilla ei ole minkäänlaista tekemistä näiden sotkujen kanssa ja aina pitäisi pystyä ajattelemaan, että puhdas urheilija on olympialiikkeen keskiössä ja että hänen mahdollisuutensa osallistua pitäisi pystyä varmistamaan. Mutta kun ihan vastaavaa esimerkkiä ei ole olemassa, on vaikeaa ennakoida aikajännettä, Essayah arvioi.

Kansainvälinen olympiakomitean hallitus laski joulukuun kokouksessaan Pariisin kesäkisojen kokonaiskiintiön 10 500 urheilijaan Tokion noin 11 092:sta. Olympiatapahtumien määrää laskettiin kymmenellä 329:ään.

Nais- ja miesurheilijoille on kiintiöity tasan yhtä monta paikkaa ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa.

Lue myös:

Kadonneita miljoonia ja pimitettyjä dopingkäryjä – painonnostoa uhkaa kova rangaistus, mutta ongelmat jatkuvat: "Säännöt eivät kiellä vaalivilppiä"