Suora

  • Monte Carlo, live EK 1
  • Naisten normaalimatka, Anterselva

Urheiluseurat koettelevat lain rajoja virtuaalisilla kannatuslipuillaan – rahankeräyslaki vaatii, että ostaja saa rahoilleen aitoa vastinetta

Ensi viikonloppuna käytäviin Salpausselän maailmancupin kisoihin myydään lippuja, joilla saa kuvansa katsomoon.

urheilutapahtumat
Yleisö Salpausselän kisoissa lauantaina  29. helmikuuta.
Salpausselän kisat joudutaan koronaepidemian vuoksi järjestämään ilman yleisöä. Kuvassa tunnelmia vuoden 2020 kisakatsomosta.Lauri Rautavuori / Yle

Useat urheiluseurat ja tapahtumajärjestäjät koettelevat lain rajoja virtuaalisilla kannatuslipuillaan. Parhaillaan Salppuri Oy myy reilun viikon päästä pidettäviin Salpausselän kisoihin virtuaalilippuja, joilla saa oman kuvansa kisakatsomon banderolliin.

Poliisihallituksen ylitarkastajan Jouni Kitusen mukaan kaupankäyntiä harjoittavan yrityksen on tarjottava rahan antajalle aitoa, rahanarvoista vastiketta. Salpausselän kisojen virtuaalilippujen kohdalla on tulkinnanvaraista, riittääkö kuva banderollissa täyttämään rahankeräyslaissa tarkoitetun aidon vastikkeen kriteerit.

Kitunen ei lähde suoralta kädeltä sanomaan, onko Salppuri Oy:n toiminta lain vastaista vai ei, mutta avaa rahankeräyslain pykäliä yleisellä tasolla.

– Lähtökohta on se, että kaupankäynnissä rahan antajan pitää saada aito vastike rahalleen. Jos näin ei ole, kyse voi olla rahankeräyksenä pidettävästä toiminnasta, Kitunen sanoo.

Rahankeräykseen puolestaan tarvitaan lupa, ja sellaisen voi saada lähtökohtaisesti vain yleishyödyllistä toimintaa varten.

– Yritystoiminnan tukemiseen ei voi järjestää rahankeräystä, sanoo Kitunen.

Aitoa vastiketta vai kiitos tuesta?

Kitunen kertoo, että Poliisihallituksen tietoon on tullut menneen vuoden aikana aiempaa enemmän tapauksia, joissa yritykset pyrkivät hankkimaan tukea toiminnalleen, kun varsinainen liiketoiminta ei ole koronarajoitusten vuoksi mahdollista.

Etelä-Suomen Sanomien kansi 11.1.2021.
Salpausselän kisojen mainos Etelä-Suomen sanomien kannessa 11.01.2021Yle

– Rahankeräys ei saa sekoittua kaupankäyntiin. Rahan antajan pitää tietää, pyydetäänkö häneltä lahjoitusta vai myydäänkö hänelle aidosti tuotetta tai palvelua, Kitunen sanoo.

Salpausselän maailmancupin virtuaalilippujen kohdalla tämä saattaa jäädä epäselväksi. Myynti-ilmoituksessa kerrotaan, ettei normaalia yleisölipunmyyntiä voida koronatilanteen vuoksi avata, joten urheilukansaa kehotetaan ostamaan lippu "virtuaalihahmolle".

Lipun lunastanut saa siis ladata oman kuvansa palveluun, josta kuvat tulostetaan katsomoon viritettävään banderolliin. Lippu ei oikeuta sisäänpääsyyn Salpausselän kisoihin, eikä se sisällä kisojen katseluoikeuksia mihinkään verkkopalveluun.

– Kyse on ihan siitä, että täytetään katsomot yleisön kuvilla, kertoo Salpausselän kisojen viestintäpäällikkö Soili Hirvonen.

Ylitarkastaja Kitunen korostaa, ettei hän voi kommentoida yksittäisiä tapauksia, mutta toteaa yleisesti, että kuva tai nimi muiden lipunostajien joukossa vaikuttaa enemmän kiitokselta kuin aidolta, rahanarvoiselta vastikkeelta.

– Rahaa keräävät tahot julkaisevat usein listan lahjoittajista esimerkiksi internetsivuillaan tai fyysisesti jossakin tilassa, Kitunen huomauttaa.

Salpausselän kisojen kaupallinen johtaja Tomi-Pekka Kolu vakuuttaa, että virtuaalilippukampanja on tehty hyvässä uskossa toiminnan laillisuudesta. Kolun mukaan vastaavia kampanjoita on ollut muillakin toimijoilla, eikä niihin ole puututtu.

– Tulkintamme on, että tämä on vastikkeellista myyntiä, jossa asiakas itse päättää, onko vastine hänelle riittävä, Kolu toteaa.

Virtuaalilippuja Salpausselän kisoihin on toistaiseksi myyty vähän. Kolu painottaa, ettei markkinoinnissa johdeta ihmisiä harhaan.

– Kerromme markkinointiviestinnässämme tarkasti, että lippu ei oikeuta sisäänpääsyyn ja että vastike on nimenomaan kasvokuva banderolliin, Kolu sanoo.

Tukilippuja myynnissä muillakin

Salppuri Oy ei suinkaan ole ainoa organisaatio, joka on turvautunut uudenlaisiin varainhankintakeinoihin lipputulojen ehtyessä.

Useat urheiluseurat myyvät tai ovat myyneet virtuaalilippuja peleihin, joihin ei oteta koronarajoitusten vuoksi yleisöä. Kitusen tietojen mukaan jotkut jopa peleihin, joita ei pelata lainkaan.

– Jos kyse on ennakkolipusta tai vaikka sellaisesta, jonka lunastamalla saa koodin, jolla pääsee seuraamaan striimiä, vastikkeellisuus toteutuu aidosti. Mutta jos lippu ei annakaan oikeutta seurata sitä peliä tai jos seuraaminen on mahdollista myös niille, jotka eivät ole ostaneet lippua, mennään rahankeräyslain soveltamisen puolelle, Kitunen sanoo.

Lahden Pelicans myi joulun alla virtuaalilippuja ilman yleisöä pelattaviin peleihinsä. Vastineeksi ostaja sai joukkueen joulutervehdysvideon, joka tosin julkaistiin myöhemmin kaiken kansan katsottavaksi joukkueen verkkosivuille.

– Kannattajilta tuli joulun alla toiveita, että he haluaisivat jollain tavalla tukea seuraa. Heille kehiteltiin tällainen pelaajien joulutervehdys. Eli käytännössä kannattajat ostivat tällaisen joulutervehdyksen itselleen, Pelicansin markkinointipäällikkö Samuli Kaikkonen kertoo.

Myös Tapparalla on valikoimissaan virtuaalilippuja. Tämäkään lippu ei oikeuta pelin katsomiseen livenä tai striiminä.

– Kyseessä on digitaalinen tuote eli virtuaalilipun hankkija saa meidän nettisivuille kortin, johon tulee lipun ostajan nimi tai nimimerkki, Tapparan myynti- ja markkinointijohtaja Aki Holma sanoo.

Tappara myy myös jäsenyyksiä Meidän seura -yhteisöön. Jäsenmaksun vastikkeena on digitaalinen pelaajakortti, johon saa ladattua oman kuvansa.

Hakametsän jäähallin katsomoa
Myös monet jääkiekkoseurat ovat joutuneet miettimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä lipunmyynnin tilalle. Kuva on Hakametsän hallilta viime syyskuulta.Matias Väänänen / Yle

Sekä Pelicansin Kaikkonen että Tapparan Holma tulkitsevat, että heidän tarjoamansa vastike virtuaalilippujen ostajille kertoo aidosta kaupankäynnistä eikä rahankeräyslain piiriin kuuluvasta rahankeruusta.

Monet urheiluseurat lasketaan lainsäädännössä yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi, jotka voivat kerätä rahaa esimerkiksi junioritoimintansa hyväksi, kunhan lupa-asiat ovat kunnossa. Jos seura tai joukkue on yritysmuotoinen, rahankeräyslupaa ei voida myöntää, vaikka rahat käytettäisiin lasten ja nuorten toiminnan pyörittämiseen, muistuttaa Kitunen.

Kitusen mukaan on mahdoton antaa yksiselitteisiä ja yleispäteviä ohjeita siitä, missä kulkee lainmukaisen kaupankäynnin ja rahankeräysluvan vaativan toiminnan raja, sillä kyse on aina tapauskohtaisesta harkinnasta.

– Mutta jos täytyy alkaa keksimällä keksiä, mikä se vastike voisi olla, kyseessä on yleensä rahankeräys aidon kaupankäynnin sijaan, hän summaa.

Tuomioistuin tekee lopulliset ratkaisut

Monet seurat ja liitot ovat Kitusen mukaan kuluneen vuoden aikana ottaneet Poliisihallitukseen yhteyttä selvittääkseen rahankeräyslain rajoja.

– Olemme pyrkineet neuvomaan kysyjiä toimivaltamme rajoissa, Kitunen kertoo.

Myöskään mitään ennakkopäätöstä harmaalla alueella olevan toiminnan laillisuudesta tai laittomuudesta ei voi antaa, vaan lopullisen ratkaisun tekee tuomioistuin, mikäli sille tielle on tarvetta lähteä.

– Kun Poliisihallituksen tietoon tulee epäselviä tilanteita, lähestymme toimijaa tarvittaessa lausuntopyynnöllä. Tarvittaessa voimme myös kieltää rahankeräystoiminnan jatkamisen tai tehdä rikosilmoituksen.

Useimmiten laitonta rahankeräystä tietämättään harjoittaneet toimijat korjaavat toimintansa, mutta silloin tällöin asia lähtee poliisin tutkittavaksi.

– Se on harvinaisempaa, mutta kyllä sitäkin tapahtuu.

Lue myös:

Salpausselän kisat käydään Lahdessa tammikuussa ilman yleisöä – kisajärjestäjien mukaan myös Norja osallistuu

Uusi kisayhtiö Salppuri Oy vauhdittaa tulevia Salpausselän kisoja

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat