Kommentti: Salit auki! Lasten liikuntaharrastusten rajoituksilla on liian kova hinta

Lapset pitää päästää taas liikkumaan seuratoimintaan ennen kuin vahingot kasvavat liian suuriksi, kirjoittaa Yle Urheilun päällikkö Joose Palonen.

Urheilupolitiikka
Lapset pelaavat salibandya.
Valtaosa Suomen lapsista ja nuorista ei pääse tällä hetkellä harrastamaan urheilua sisätiloissa.EräViikingit

Erkillä on harrastus. Hänellä on tarve tavata kavereitaan ja rentoutua raskaan työviikon päätteeksi.

Myös Kertulla on harrastus. Hän haluaa liikkua ja pelata joukkuetoveriensa kanssa rakastamaansa lajia.

Erkki on keski-ikäinen ja hän harrastaa lähipubissa kaljalla käymistä kavereidensa kanssa aina perjantai-iltaisin ja usein lauantaisinkin. Maanantaina ja torstaina hän käy yksityisellä kuntosalilla rehkimässä ja pumppaamassa rautaa personal trainerinsa ohjaaman treeniryhmän kanssa.

Kerttu on kymmenvuotias ja rakastaa lentopalloa. Hän harjoittelee lentopalloseuran treeneissä kolme kertaa viikossa lähikoulunsa liikuntasalissa. Lisäksi hän käy voimisteluseuran järjestämässä jumppakerhossa kerran viikossa oppimassa kehonhallintaa ja monipuolisia liikuntataitoja.

Paitsi että nyt eletään koronavuotta 2021, ja Kertun treenit on peruttu. Lentopalloseuran tyttöjoukkueen innostava valmentaja on lomautettu ja voimisteluseuralta on viety salivuorot.

Erkki ja Kerttu asuvat molemmat pääkaupunkiseudulla, jossa koronavirustapauksia on eniten Suomessa. Jotta riskiryhmät eivät saisi tautia, suomalaisten tavallista elämää pitää rajoittaa. Sen ymmärtää.

Aikuiset ovat päättäneet, että Kerttu ei saa nyt harrastaa. Erkki sen sijaan saa.

Sitä on vaikea ymmärtää. Ja mitä tarkemmin asiaa ajattelee, sitä on mahdotonta hyväksyä.

Viimeistään nyt meidän aikuisten pitää katsoa peiliin: miten kauan voimme jatkaa tällä linjalla? Mitkä ovat ne perusteet, joilla rajoitamme Kertun ja muiden lasten hyvinvointia ja kehittymistä? Ovatko ne tässä tilanteessa välttämättömiä vai voimmeko kohdistaa rajoituksia niin, että ne eivät iske lapsiin ja nuoriin?

Tiedän, että Erkin harrastusten rajoittaminen ei ole nykyisten lakien puitteissa niin helppoa kuin Kertun harrastusten. Oikeusvaltiossa pitää toimia demokraattisesti säädettyjen lakien ja pykälien mukaan, se on selvää, mutta juridiikan lisäksi pitäisi tarkastella moraalia ja etiikkaa.

Kerrommeko Kertulle ja muille lapsille, että heikennämme heidän hyvinvointiaan sen takia, että on helpompaa tehdä niin kuin rajoittaa Erkin kaltaisten keski-ikäisten toimintaa? Siis aikuisten, jotka virusta huomattavasti laajemmin levittävät?

Kerrommeko, että meidän aikuisten mielestä lasten oikeudet ovat vähemmän arvokkaita kuin vaikkapa aikuisten yksilönvapaus ja oikeus harjoittaa elinkeinoa?

Koronaviruksen Suomeen tuoma poikkeusaika on kestänyt jo pitkään. Alkuvaiheessa täytyi tehdä toimenpiteitä nopeasti, jotta viruksen leviäminen saataisiin pidettyä kurissa. Tässä Suomi on onnistunut paremmin kuin juuri mikään muu maa.

Nyt meillä on enemmän tietoa ja ymmärrystä. Vaikka virusmuunnos tuo uusia uhkakuvia tuleville kuukausille, meillä on mahdollisuus harkita koronarajoitusten kohdistamista. Vaihtoehtoja on, ja nyt meidän aikuisten on otettava huomioon ensisijaisesti lasten etu.

Nuoret yleisurheilijat harjoittelevat ulkosalla.
Nuoret yleisurheilijat harjoittelevat ulkosalla.Jari Kärkkäinen / Yle

Ruohonjuuritason liikunta- ja urheiluväki on ilmaissut huolensa lasten harrastustauon pitkäaikaisista vaikutuksista jo pidemmän aikaa. Viime viikolla suuret lajiliitot yhdistivät voimansa, kun Olympiakomitea, Palloliitto, Salibandyliitto, Jääkiekkoliitto, Voimisteluliitto, Lentopalloliitto, Koripalloliitto ja Käsipalloliitto julkaisivat avoimen kirjeen (siirryt toiseen palveluun)liikunnasta vastaavalle ministerille Annika Saarikolle (kesk).

Vetoomuksessa kerrottiin, miten liikuntaharrastusten pitkäaikainen keskeyttäminen uhkaa lasten ja nuorten hyvinvointia kauaskantoisesti. Lasten päivittäinen liikkuminen on tutkitusti vähentynyt ja harrastajamäärät laskeneet merkittävästi pandemian aikana.

– Huomioiden aikuisia pienempi rooli tartuntaketjuissa ja koronaviruksen aiheuttama pääosin lievä taudinkuva lapsilla, rajoitustoimenpiteiden vaikutusta tulisi tarkastella myös lasten edun näkökulmasta. Urheiluseuratoimintaan liittyvät koronavirustartunnat, altistumistilanteet ja karanteenitoimenpiteet ovat olleet Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan harvinaisia urheilun kokonaisuuteen nähden, urheilujohtajat perustelivat.

Niin, se kokonaisuus. Liikunta- ja urheiluväki muodostaa Suomen suurimman kansanliikkeen, joka koskettaa yli miljoonaa suomalaista. Siihen nähden ääni on tähän saakka kuulunut vaisusti, mutta viime päivinä myös vaikutusvaltaiset poliitikot ovat tarttuneet asiaan.

Olympiakomitean tuore puheenjohtaja ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) lausui perjantaina Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että lapset ja nuoret ovat kantaneet kohtuuttoman suuren taakan koronan torjunnasta.

– On vaikea löytää näyttöä siitä, että rajoitukset nykyisellään edes kovin hyvin tepsisivät. Nuorten osuus tartunnoista on ollut koko ajan pieni. Rajoitukset, jotka ovat aika korostetusti osuneet lapsiin ja nuoriin, eivät ole johtaneet siihen, että lasten ja nuorten suhteellinen osuus koronatartunnoista olisi laskenut, Vapaavuori sanoi.

HS:n datadeskin mukaan nuorten ja lasten osuus tartunnoista on pysynyt samana ajalla 12.11.–12.1.

– Lapsia ja nuoria pitäisi aivan erityisesti varjella. Riski on, että rajoitusten ilmeiset haitat kasvavat suuremmiksi kuin hyödyt, jotka ovat kiistanalaisempia. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa aikuiset voivat varsin normaalilla tavalla elää, lasten ja nuorten harrastusten varsin totaalinen rajoittaminen ei ole kohtuullista, Vapaavuori perusteli.

Valtiosihteeri Tuomo Puumala vastasi katsojien kysymyksiin lasten ja nuorten sisäliikuntaharrastusten rajoittamisesta

Kritiikkiä on alkanut tulla myös hallituspuolueiden riveistä. Lauantaina keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sanoi Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun), että lasten harrastusten pitkäkestoinen rajoittaminen on “ihan älytöntä”.

– Tässä aletaan olla takarajalla, eli nuorten harrastustoiminta pitäisi saada uudestaan käyntiin mahdollisimman nopeasti, Pakarinen linjasi.

– Tässä luodaan tarpeeton taakka lapsille. Sillä voi olla pitkät ja ikävät seuraukset.

Pääministeripuolue sdp:tä edustava Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar sanoi lauantaina Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että harrastustoiminnan rajoitusten fyysiset ja sosiaaliset vaikutukset näyttävät jo nyt erittäin huolestuttavilta ympäri Suomea.

– Suomeenkin levinneeseen viruksen brittimuunnokseen pitää suhtautua vakavasti, mutta en silti näe, että meillä olisi tällä hetkellä tarvetta estää lapsia ja nuoria pääsemästä omiin harrastuksiinsa. Siinä ei ole mitään järkeä, koska jo nyt nähdään, että yhteiskunnan kannalta seuraukset lapsille ja nuorille ovat vakavammat kuin koronasta itsestään, Razmyar sanoi.

– Lasten harrastustoiminta pystyttäisiin järjestämään niin, ettei riskiryhmien suojeleminen vaarantuisi. Riski on toki aina olemassa, mutta se on kaikkialla. Se on yhtä lailla kaupoissa ja ostoskeskuksissakin.

Ylen Urheilustudio käsitteli puheenaihetta sunnuntaina laajasti. Seuratoimijoiden huoli tuli esiin, ja studiossa vieraillut valtiosihteeri Tuomo Puumala (kesk) myönsi, että tilanne on “hyvin epäreilu” lasten kannalta.

Rajoitustoimet ruokkivat epäreiluutta monellakin tapaa. Varakkaampien perheiden lapsia käy yksityissaleilla Helsingin ulkopuolella treenaamassa. Apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta olikin Urheilustudiossa huolissaan erityisesti eriarvoisuuden lisääntymisestä.

HoNsU:n minipoikien koripallotreenit.
Helsinkiläiset koripallojuniorit vauhdissa marraskuussa 2020. Vielä silloin harrastaminen sisätiloissa oli sallittua pääkaupunkiseudulla.Niko Mannonen / Yle

Milloin Kerttu siis pääsee harrastamaan? Siitä päättävät taas tällä viikolla hallitus, eduskunta, ministeriöiden virkamiehet ja alueelliset viranomaiset.

Toivon, että näissä etäpalavereissa aikuiset katsovat toisiaan silmiin ja miettivät ensisijaisesti lasten etua. Lääketieteellisen riskiarvion lisäksi pitää löytyä tietoa ja ymmärrystä kasvavan liikuntavajeen inhimillisistä, sosiaalisista, terveydellisistä ja kansantaloudellisista kustannuksista. Liikkumattomuus kun oli jo ennen korona-aikaa miljardeja euroja yhteiskunnalle maksava ongelma (siirryt toiseen palveluun).

Kohdistettakoon kaikki tarvittavat rajoitukset meihin aikuisiin. Alle 18-vuotiaiden harrastukset voidaan vapauttaa niin, että aikuiset eivät kokoonnu: liikuntapaikan ovesta sisään menee meistä vain valmentaja.

Jos näin ei tehdä, se on arvovalinta ja viime kädessä poliittinen päätös.

Koulunkäynti on lasten oikeus, ja onneksi tänä lukuvuonna se on sujunut tasa-arvoisemmin kuin koronakeväänä 2020. Sen lisäksi on ymmärrettävä, miten tärkeitä asioita liikkuminen ja harrastaminen ovat lapsille.

Tutkimusten mukaan lapset tarvitsevat liikettä joka päivä terveytensä perustaksi. Tunnit voivat tulla arkiliikunnasta, pulkkamäestä, hiihtoladulta tai pihapeleistä, mutta käytännössä suomalaisessa yhteiskunnassa ohjatun liikkumisen merkitys on kasvanut merkittäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Maanantaina Helsingin Sanomat kertoi, että suurten lajien parista on kadonnut kymmeniätuhansia harrastajia (siirryt toiseen palveluun).

Motoristen taitojen, kehonhallinnan ja fyysisen kunnon lisäksi lapset oppivat itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja harrastuksissa. Esimerkiksi joukkuepelit antavat elämään sisältöä ja yhteisöllisyyttä. Korvaavia kotitreenejä jaksaa jonkin aikaa, mutta monella urheilevalla lapsella alkaa olla motivaatio koetuksella.

Kerttu ei voi pelata lentopalloa kotona eikä kovin helposti lumihangessakaan, ja yksin puurtamisesta puuttuu hauskuus ja sosiaalisuus. Jos lasten liikuntaharrastuksia ei käynnistetä ja pelejä sallita, me aikuiset olemme pian vieneet Kertulta kokonaisen kauden hänen elämästään. Olemme tietoisesti ottaneet häneltä mahdollisuuden oppia ja kehittyä vertaistensa joukossa. Sitä aikaa kasvava lapsi ei saa koskaan takaisin.

Nyt on päätöksen aika: liikuntasalit pitää avata lasten liikunnalle ja urheilulle.

Lue myös:

Lasten ja nuorten sisäliikuntaharrastukset ovat olleet joillakin alueilla katkolla jo viikkoja – valtiosihteeri Puumala vastasi kovaan kritiikkiin ja katsojien kysymyksiin Urheilustudiossa

Korona pakotti nuoret yleisurheilijat pakkaseen – valmentajaguru kertoo, miksi ulkona pitäisi harjoitella enemmän

Tonttulakit päähän ja kaatosateeseen – nuorten muodostelmaluistelijoiden omatoiminen jääharjoittelu kuvastaa intohimoa omaan lajiin

Lasten harrastusten rajoittaminen tuo isoja uhkakuvia – "Suuri eriarvoistumisen vaara" voitaisiin korjata mallilla, jota on tarjottu jo aiemmin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat