Suora

  • Urheilustudio MM-hiihdot 3.3.
  • VM på skidor, herrarnas 15 km fritt (svenskt referat)
  • Miesten 15 km (v)
  • Urheilustudio MM-hiihdot 3.3.

Suomen seiväshypyn lupausta kuskattiin treeneihin yli 200 kilometriä päivässä – Mikko Paavola teki 17-vuotiaana rohkean päätöksen, joka alkaa kantaa hedelmää

Mikko Paavola valitsi seiväshypyn, vaikka hänellä oli enemmän lahjoja muihin lajeihin.

yleisurheilu
Mikko Paavola harjoittelemassa seiväshyppyä Botniahallissa
Mikko Paavola on uhrannut seiväshypyn eteen paljon.Merja Siirilä / Yle

Mikko Paavola ottaa läjän seipäitä varastosta. Treenit ovat alkamassa Suomen suurimmassa sisäratahallissa Mustasaaressa, jossa Paavola on päässyt harjoittelemaan koko syksyn ja talven koronapandemiasta huolimatta.

Täällä Paavola on myös paossa kovia pakkasia.

– Tässä vähän antaa tasoitusta, kun kylmässä autossa ajaa halliin ja joutuu enemmän lämmittelemään. Mutta kyllä näistäkin halleista pääsee korkealle hyppäämään, Paavola sanoo.

Onnistunut harjoituskausi on syy siihen, miksi 23-vuotias Paavola on ollut vastikään alkaneen hallikauden kovin suomalaisnimi tähän asti.

Viime vuosina isoja harppauksia urallaan ottaneen seiväslupauksen uusi ennätys 554 syntyi Mustasaaressa joulukuun loppupuolella. Viikko sen jälkeen 550 ylittyi Kuortaneella. Ennen hallikautta Paavola ei ollut koskaan hypännyt yli 550:ttä.

– Vielä on mahdollisuuksia parantaa hallissa ja varsinkin tulevana kesänä. Yritykset korkeudesta 562 Kuortaneella antoivat itseluottamusta.

Paavolan itseluottamus oli tapissa jo ennen harjoituskautta. Viime kesänä Paavola voitti Kalevan kisoissa Suomen mestaruuden.

– Onhan se aina ollut yksi asia to do -listalla, ja nyt se on sieltä pois. Kyllä se yllätti itsenikin, kun mestaruus tuli toisissa Kalevan kisoissani.

Mikko Paavola
Mikko Paavola harjoittelee talvisin Mustasaaren Botniahallissa.Merja Siirilä / Yle

Kotijoukot tukena

Alajärveltä kotoisin olevalla Paavolalla on yleisurheilu verissä. Isän kymmenottelutaustan takia laji kuin laji tuli tutuksi jo nuorella iällä. Pituushyppy ja aitajuoksu kuuluivat myös lajikirjoon.

– Isä yritti vihjailla näiden lajien suuntaan. Ne olisivat olleet varmasti helpompia ja halvempia harjoitella. Yksi seiväs kuitenkin maksaa sen 600–1000 euroa. Minulla oli pituushyppyyn ja aitajuoksuun myös enemmän lahjoja.

Intohimo seiväshyppyä kohtaan oli kuitenkin niin kova, että Paavola sai talvisin Alajärveltä joka sunnuntai kyydin Mustasaareen, koska seiväshyppäämiseen ei ollut Alajärvellä kunnon mahdollisuutta.

– Matkaa kertyi suuntaansa 120 kilometriä. Treenit olivat viikon kohokohta.

Näihin aikoihin Paavola ei ollut lajinsa kärkeä Suomessa. Ensimmäiset SM-mitalinsa Paavola sai 19-vuotiaiden SM-kisoissa. Silti uskoa riitti myös kotijoukoissa. Paavolan mukaan vanhemmilta tuli kyyti joka kerta.

– Ei se ollut helppoa, mutta iskä kuskasi aina mumisematta. Treenaaminen oli Alajärvellä yksinäistä, joten Vaasa vaikutti tarjoavan erilaiset olosuhteet. Sitten saimme idean, jos muutaisin tänne ja hyppäisin enemmän seivästä.

17-vuotiaana Paavola pakkasi Alajärveltä tavaransa ja muutti yksin Vaasaan.

Mikään ei ole muuttunut. Seiväshyppy on edelleen Paavolan prioriteetti numero yksi. Myös opiskelut kulkevat rinnalla.

– Opiskelu tuo tasapainoa. Voisi olla muuten liikaa seiväshyppyä. Pitää olla muutakin, Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Paavola alleviivaa.

Mikko Paavola harjoittelemassa seiväshyppyä Botniahallissa
Merja Siirilä / Yle

"Parempi olisi hypätä huonoissa keleissä enemmän"

Paavolan mukaan harjoitusolosuhteet Mustasaaressa ovat maailmanluokkaa. Hallista löytyy Suomen suurin seiväsvarasto, jossa on noin 300 seivästä. Paavola pääsee hallille päivittäin.

Paavola kertoo, että halliolosuhteissa hyppääminen on täysin erilaista kuin kesällä. Siihen löytyy helppo selitys: hallissa ei tuule eikä sada. Ulkoradoilla niin sanottuja limboja eli hyppyjen keskeytyksiä nähdään selvästi enemmän.

Vastatuulessa juoksuvauhti hidastuu ja sivutuuli vaikuttaa pitkään seipääseen

– Siinä pitäisi sitten saada seiväs osumaan kuoppaan. Tuuli on ylivoimaisesti isoin tekijä. Hallissa on sama olosuhde ja samoilla otekorkeuksilla ja seipäillä hyppääminen on helpompaa.

Parhaillaan useat seiväshuiput pääsevät harjoittelemaan tuulen ja sateen kanssa toisin kuin Paavola. Suomalainen hyppää hallissa vielä monta kuukautta, koska ulkomaan leireille pääseminen on pandemian takia haastavampaa kuin aiemmin.

Paavolan mukaan kesäisin treeniolosuhteet pyritään aina saamaan kohdilleen. Huono keli voi tarkoittaa, että yhtään hyvää hyppyä ei synny koko treeneissä.

– Yksi hienous tässä lajissa on, kuka osaa käsitellä olosuhteet. Ulkona pidettävissä arvokisoissa ratkaisevaa on, kuka osaa hallita juoksun, seiväsvalinnat ja pienet strategiset muutokset erilaisissa keleissä.

Hyppääminen vaikeissa olosuhteissa on Paavolan mukaan kiinni paljon korvien välistä.

– Kisassa on vain pakko hypätä, ja sitä helpottaa myös kilpailufiilis. Mutta pakko myöntää, että parempi olisi hypätä huonoissa keleissä enemmän.

Mikko Paavola.
Paavola viime syksyn Ruotsi-ottelussa.Tomi Hänninen.

Unelma arvokisoista

Paavola on lähestymässä maailman kärkeä, mutta matkaa huipulle ja arvokisoihin on vielä paljon.

– Totuus on, että 30–40 senttiä pitäisi saada tulokseen lisää. 550 on ensin vakiinnutettava, ja seuraava askel on saada 20–25 senttiä. Tavoitteenani on saada koko ajan kaikkia ominaisuuksia eteenpäin, Mikael Westön valmennuksessa harjoitteleva Paavola tuumii.

Seiväshypyn raja Tokion olympialaisiin on 580, halli-EM-kisoihin 572.

Ruotsin Armand Duplantis on noussut viime vuosina lajin suurimmaksi nimeksi hyppäämällä maailmanennätyksen 618. Paavolan mukaan taso on maailmalla järjettömän kova.

– On hienoa seurata, keitä siellä kärjessä on. Haaveeni on olla itsekin siellä, mutta se vaatii monta onnistunutta treenipäivää. Minulla on kova halu hypätä arvokisoissa ja finaaleissa.

Paavolan seuraava kuntopiikki on tähdätty Jyväskylän SM-halleihin helmikuun lopussa.

Mikko Paavola harjoittelemassa seiväshyppyä Botniahallissa
Merja Siirilä / Yle

Suomen parhaat seiväsmiehet ovat 2010-luvulla jääneet 560–570 välille, jota Paavola on jo lähestymässä. Esimerkiksi Mikko Latvala, Jere Bergius ja Matti Mononen ylsivät näihin korkeuksiin. Mononen menestyi kolmikosta parhaiten arvokisoissa: hän oli EM-kisoissa neljäs vuonna 2006.

Paavola pitää Monosta yhtenä esikuvanaan. Paavola jakaa kiitosta Monosen valmennusuralle.

– Arvostan sitä, että hän jatkaa nykyään työtä valmentajana ja jakaa omaa tietotaitoaan niin seipääseen kuin muihin lajeihin.

Mononen tunnettiin kovana harjoittelijana ja toisinaan erikoisista harjoitusmenetelmistään. Monosen yksi eniten puhuttaneista harjoituksista oli seipään kanssa juokseminen 400 metriä alle minuuttiin. Sitä Paavola ei ole vielä kokeillut.

– Useana syksynä siitä on naureskeltu muiden seiväshyppääjien kanssa. Ehkä vielä joskus, Paavola nauraa.

Lue myös:

Olympialaisiin valmistautuva Topi Raitanen lähti hakemaan parhaita mahdollisia olosuhteita Etelä-Afrikasta pitkän harkinnan jälkeen: "Kylillä ei tule pyörittyä"

MM-mitalisti loikki hallimaailmanennätyksen hirmutuloksella – historian ensimmäinen yli 18-metrinen tulos sisäradoilla

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat