Hyppää sisältöön

Luistelijoita nöyryyttänyt Mirjami Penttinen on nyt täysin vapaa valmentamaan – satojatuhansia euroja maksanut tapaus toi lajipomon mielestä taitoluistelulle jotain hyvää

Taitoluistelukentän viime vuotta sävytti kohu valmentajan epäasiallisesta käytöksestä. Nyt valmentaja Mirjami Penttinen on kilpailukieltonsa kärsinyt.

Suomen taitoluisteluliiton puheenjohtaja Janne Korhonen. Kuva: Markku Rantala / Yle

Muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen tapaus nousi valtakunnan puheenaiheeksi vuosi sitten. Suomen taitoluisteluliiton kurinpitolautakunta katsoi Penttisen syyllistyneen epäasiallisiin valmennusmetodeihin, minkä vuoksi hän sai 12 kuukauden kilpailukiellon.

Penttisen seura Helsingfors Skridskoklubb eli HSK päätti kuitenkin maaliskuussa, että valmentaja sai palata työhönsä, mutta ei osallistua kilpailuihin. Tämän jälkeen Suomen taitoluisteluliitto väläytteli seuran erottamista liitosta. Toukokuussa liitto ja HSK tekivät lopulta sovintosopimuksen, joka oikeutti Penttisen jatkavan valmentamista seurassa.

Nyt Penttisen vuoden kilpailukielto on päättynyt. Hän on tämän viikon maanantaista alkaen vapaa valmentamaan kaikissa taitoluisteluliiton alaisissa kilpailuissa.

Taitoluisteluliiton uusi puheenjohtaja Janne Korhonen kertoo, että liitossa on tehty vuoden aikana töitä ja järjestelty seurojen kanssa asioita niin, että epäasiallisuuksia ei enää tapahtuisi. Korhonen valittiin puheenjohtajaksi viime vuoden marraskuussa.

Liitto on kehittänyt puheenjohtajan mukaan kolmivaiheisen järjestelmän, jolla pyritään muuttamaan asioita ja kulttuuria lajin sisällä: tiedonkulku seuroista liittoon ja toisinpäin, eettinen järjestelmä ja koulutus.

Miten nämä kolme asiaa tuodaan käytännössä joukkueiden ja luistelijoiden elämään?

– Ensimmäinen tärkeä asia on se, miten seuroissa puhutaan. Ihmiset opettelevat kommunikoimaan keskenään niin, ettei synny väärinymmärryksiä tilanteissa, puheenjohtaja Korhonen sanoo.

Eettisen järjestelmän pitäisi puolestaan puheenjohtajan mukaan auttaa siinä, miten urheilijat voivat ilmoittaa jatkossa epäasiallisesta kohtelusta sillä tavalla, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä.

– Ja että ihmiset olisivat tietoisia tavoista, joilla voi ilmoittaa, jos he kokevat epäoikeudenmukaisuutta, peräänkuuluttaa Korhonen.

Esimerkiksi Penttisen käytöksestä valittaneet luistelijat kokivat, ettei taitoluisteluliitossa aikaisemmin ollut halua selvittää tämänkaltaisia tapauksia.

Suomalainen taitoluistelu on ollut viime vuosina kohuotsikoissa. Kuva: SeventyFour Images / Alamy / AOP

Koulutuksella puolestaan pyritään tarttumaan siihen, mitä esimerkiksi valmentaja saa sanoa ja tehdä.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa Korhosen mukaan esimerkiksi sitä, että liittoon on palkattu lisää seuratyöntekijöitä. Työntekijät kouluttavat ja opastavat, käyvät läpi asioita seuroissa. Kaikki kurinpidolliset toimet eivät myöskään aina kuormita liittoa, vaan puheenjohtaja toivoo, että seuran sisälläkin pystyttäisiin jatkossa sopimaan asioista.

Kulut ovat vaivan arvoisia

Penttisen tapauksen käsittely alkoi keväällä 2019. Vuonna 2019 taitoluisteluliiton tapauksen selvittämiseen käytetyt kulut olivat 240 000 euroa. Viime vuoden tilinpäätös ei puheenjohtajan mukaan ole vielä valmistunut, joten kokonaiskustannuksia Penttisen tapauksen osalta ei vielä tiedetä.

Liitto perusti muun muassa kurinpitolautakunnan, kun kurinpitosäännöt tulivat voimaan keväällä 2019. Lautakunta tekee työtään vapaaehtoisvoimin. Lautakunnan tueksi palkattiin myös juristeista koostuva kurinpitosihteeristö. Penttisen tapausta oli myös selvittämässä suomalainen huippujuristi.

Puheenjohtajan mukaan jokainen käytetty euro on ollut arvoisensa.

– Tätä ei pidä katsoa vain yhden tapauksen käsittelykustannuksina, vaan tässä on pystytty rakentamaan meille sellainen kurinpitojärjestelmä ja toimintatapa, joka varmistaa, että tällaisia tapauksia ei enää toivottavasti tulisi tulevaisuudessa, Korhonen vakuuttaa.

Luistelijoilta kysytään kohtelusta

Taitoluisteluliitto teetti vuonna 2019 lajikulttuuritutkimuksen. Kyselyyn vastanneista urheilijoista joka viides luistelija kertoi valmentajan huutaneen valmennustilanteessa. Valmentajien epäasiallinen käytös ilmeni myös esimerkiksi vähättelynä ja sivuuttamisena.

Tuore puheenjohtaja kertoo, että nyt kysely uusitaan ja tuloksia odotetaan tämän kevään aikana.

– Yksikin tapaus on liikaa. Katsotaan, miten ne toimenpiteet, joita nyt on tehty, ovat auttaneet tähän asti, Korhonen sanoo.

Jatkossa epäkohtiin on tarkoitus puuttua ennen kuin ne aiheuttavat isompaa tuhoa.

– Jotta pystyttäisiin tarpeeksi ajoissa saamaan kiinni, että ei tapahdu mitään, josta luistelijat joutuisivat kärsimään. Se on tärkeintä, että luistelijat tuntevat olonsa turvalliseksi tämän harrastuksen parissa, vakuuttaa puheenjohtaja.

Liitossa katsotaan Korhosen mukaan vahvasti jo koronan jälkeiseen aikaan, vuoteen 2022. Tulevaisuuden nähtäväksi jää myös, onko kulttuuri taitoluistelun sisällä muuttunut.

Korjaus 21.1. klo 13.33: Seuratyöntekijät on palkattu liittoon, ei seuroihin.

Lue myös:

.
.